▫️Mitä psykoterapia on ja miten se auttaa?

Mitä psykoterapia on?

Psykoterapia on psyykkisten ongelmien psykologinen hoitomuoto, jäsennelty ja vuorovaikutuksessa jäsentyvä prosessi potilaan ja psykoterapeutin välillä. Psykoterapian ja psykoanalyysin tarkoituksena on lievittää ja poistaa psyykkistä kärsimystä, edistää kasvua ja kehitystä, kehittää itsetuntemusta ja elämänhallintaa sekä kykyä selvitä ja ratkaista ihmissuhde- ja muita elämänongelmia.

Miten psykoterapia vaikuttaa?

Harkitessasi psykoterapiaan hakeutumista sinua varmaankin kiinnostaa tieto psykoterapian tehokkuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Nykytiedon mukaan psykoterapian teho on todistettu lukuisissa kliinisissä kokeissa ja n. 80% kokee hyötyneensä psykoterapiasta. Nykytutkimus ei kuitenkaan ole pelkästään rajoittunut tutkimaan, onko psykoterapia tuloksellista hoitoa, vaan myös erittelemään, mikä psykoterapiassa vaikuttaa. Tärkeä merkitys psykoterapian tuloksellisuudessa on asiakkaan ja psykoterapeutin ominaisuudet (esim. motivaatio, sitoutuneisuus, aktiivisuus), joihin vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde perustuu. Tärkeää on siis kuunnella itseään alkuhaastatteluissa, miltä vuorovaikutus ja yhteistyö psykoterapeutin kanssa tuntuu. Kannattaa myös miettiä, miten terapeutin työskentelytyötapa sopii omaan tapaasi hahmottaa itseäsi ja toimintaasi. Psykoterapiasuhde on syvästi henkilökohtainen suhde ja teet usein yhteistyötä terapeutin kanssa pitemmän aikaa.

Mikä psykoterapiasuuntaus sopii minulle?

Moni on hämillään eri psykoterapiasuuntausten viidakossa ja miettii, mikä terapiamuoto sopii juuri itselle. Eri psykoterapiasuuntaukset (esim. kognitiivinen, kognitiivis-analyyttinen, psykodynaaminen, integratiivinen) perustuvat teorioille mielen rakentumisesta, joissa on eroavaisuuksia, mutta myös paljon yhteisiä tekijöitä. Eri terapiasuuntauksissa on mm. oma lähestymistapansa mielen ongelmiin, oma käsityksensä psyykkisestä muutoksesta sekä erilaisia menetelmiä ja keinoja, joilla tähän pyritään. Kysy itseltäsi, mikä on mietinnässä olevan psykoterapasuuntauksen yleinen, vakiintunut tapa suhtautua ihmisyyteen, vuorovaikutukseen, mieleen ja psyykkisiin muutoksiin? Sopiiko se toiveisiisi ja tavoitteisiisi?

Toisaalta, jos lähestytään asiaa tuloksellisuuden kannalta - eri psykoterapiasuuntauksista kyllä tuotetaan tutkimuksia niiden tehokkuudesta eri häiriöryhmien hoidossa (esim. masennus, ahdistus, persoonallisuushäiriöt) - mutta nämä samaiset psykoterapisuuntaukset eivät kuitenkaan vertailevien tutkimusten valossa näyttäydy merkittävästi toinen toista tehokkaampana. Laajoja, kontroilloituja, luotettavia tutkimuksia on vähän, Helsingin psykoterapiatutkimus on yksi niistä. (Helsingin psykoterapiatutkimus).

Miksi eri psykoterapiasuuntaukset eivät sitten eroa toisistaan tehokkuudessa? Ensinnäkin eri psykoterapiamuodoissa on paljon yhteisiä vaikuttavia tekijöitä. Toisekseen, vaikka eri terapiasuuntauksissa työskennellään eri tavoin, myös saman psykoterapiamuodon edustajat tekevät eri lailla töitä. Jokaisella psykoterapeutilla on oma henkilökohtainen suhteensa psykoterapiamuotoon, johon hän on saanut koulutuksen. Myös jokainen terapiasuhde on yksilöllinen. Kolmanneksi, vaikka esim. kognitiivisen (toimintamallit) ja psykodynaamisen (tunnekeskeisyys, vuorovaikutussuhteet) terapian työskentelytavat ja lähtökohdat painottavat eri elämän ja psyykkisen toiminnan osa-alueita - kun jokin elämän osa-alue paranee psykoterapiassa, hyvät vaikutukset leviävät koskemaan myös elämän muita osa-alueita. Psykoterapiatutkimus on vaikea laji! Tuloksellisuuden kannalta tutkimuksissa monet muut tekijät näyttäytyvät merkityksellisempinä kuin psykoterapiamuoto. Jonkun tietyn psykoterapiamuodon valintaan psykoterapiaan hakeutuvalle vaikuttavat usein monet henkilökohtaiset tekijät.

No, mitä tämä tarkoittaa psykoterapiaan hakeutuvan kannalta? Niin terapiasuuntauksen kuin terapeutin valinnassa on tärkeä kuunnella itseään ja kysyä terapeutilta hänen työskentelytavoistaan. On hyvä miettiä, miten psykoterapeutin menetelmät ja työskentelytapa istuvat itselle tai haastavat itseä, millainen työskentelytapa sopii itselle - sekä sitä, miltä työskentely yhdessä juuri tämän psykoterapeutin kanssa tuntuu.

Kannattaa muistaa, että psykoterapiassa keskeistä on kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Kaikki psykoterapeutit pyrkivät ymmärtämään ja auttamaan asiakkaitaan kokemuksensa ja saamansa koulutuksen pohjalta. Kun valitset terapeuttia, voit miettiä, kuuleeko ja ymmärtääkö tämä terapeutti minua sillä tavoin, että voin työskennellä hänen kanssaan? Tulenko kohdatuksi?

Yhteenvetona voi sanoa, että psykoterapia ja psykoanalyysi ovat tehokkaita hoitomuotoja. Pitkä psykoterapia aikaansaa pysyvämpiä tuloksia kuin lyhyt psykoterapia, se on vaikuttavampaa:"Terapian pituus osoittautui tärkeäksi terapian vaikuttavuuden kannalta: lyhyet terapiat vaikuttivat nopeammin, mutta pidemmät hoitomuodot olivat vaikuttavampia pitkällä tähtäimellä." (Helsingin psykoterapiatutkimus, koko raportti). Psykoterapia on yhteistyö- ja auttamissuhde, jonka pituus on yksilöllinen.

Mikä psykodynaamisessa on erityistä?

Psykodynaamisessa terapiassa tärkeää on itseymmärryksen kasvu ja psyykkinen muutos kulkevat käsi kädessä. Terapiassa ja psykoanalyysissa pyritään mm. tunnistamaan ristiriitaisia ja tukahdutettuja tunteita itsehavainnoinnin menetelmin yhdessä terapeutin kanssa. Pyritään havainnoimaan ja ymmärtämään kokemuksia - tunteita, tarpeita ja ristiriitoja, ja tuomaan kokemuksia paremmin tietoisen hallinnan piiriin. Tavoitteena on voinnin paraneminen, itsekokemuksen hahmottuminen ja elävöityminen sekä ihmissuhteiden koheneminen. Terapiassa myös pyritään ymmärtämään, miten vaille jäämisen kokemukset, traumat, ristiriidat ja tukahdutetut tunteet vaikuttavat tässä ja nyt käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin ja päätöksentekoon. Päämääränä on, että asiakkaat saavat käyttöönsä uusia välineitä oman psyykkisen työnsä avuksi, tapoja selvitä vaikeista elämän tilanteista tai uusia tapoja kokea elämänsä merkityksellisyyttä - oppivat tunnistamaan, analysoimaan ja ratkaisemaan ajankohtaisia kysymyksiä, ja saamaan käyttäytymistään paremmin omaan hallintaansa. Psykodynaamisessa terapiassa muutos ei perustu vain käyttäytymisen, ajatusmallien ja suhtautumistapojen muuttumiseen tai älyllisiin oivalluksiin, vaan terapiassa kiinnitetään paljon huomiota tiedostumattomien tunteiden, vuorovaikutussuhteiden ja motivaatioiden ymmärtämisen. Tämä tapahtuu elävässä vuorovaikutuksessa terapeutin kanssa.

Millainen psykoterapia sopii minulle?

Joskus kriisitilanteissa auttaa jo muutama selvittelykäynti. Neuvontakäynnit ovat muutaman kerran konsultaatiota elämän pulmatilanteisiin. Lyhytpsykoterapia kestää noin puoli vuotta (20-25 käyntiä) ja soveltuu selkeästi rajattujen, tarkennettujen ongelmien hoitoon. Elämän kriiseissä kriisi-interventiot voivat helpottaa oloa ja ennaltaehkäistä myöhempää ongelmien kasaantumista. Monesti kuitenkin tarvitaan pidempää psykoterapiaa. Pitkällä psykoterapialla voi saada aikaan pysyviä hoitotuloksia (Helsingin psykoterapiatutkimus). Pitkä psykoterapia voi kestää useita vuosia. Esimerkiksi Kela voi tukea pitempää psykoterapiaa kaksi ensimmäistä vuotta 2 krt/vk, viimeisen kolmannen vuoden 1 krt/vk. Psykoanalyysi on tehokas hoitomuoto, joka soveltuu vaikeiden, toistuvien elämänongelmien selvittelyyn.

Psykoterapian pituus sovitaan yhdessä, tarpeen ja tilanteen mukaan. Olen erikoistunut tiiviiseen, pitkäkestoiseeen psykoterapiaan sen laajoja, pysyviä muutoksia tuottavan luonteen vuoksi.

Videovälitteinen psykoterapia netissä voi olla ratkaisu tilanteisiin, joissa liikkuminen on vaikeaa.

Miten valitsen itselleni sopivan psykoterapeutin?

Keskustelupalstoilla kysellään, mistä löytyisi hyvä psykoterapeutti. Psykoterapeuttia etsiessä on myös hyvä huomata, että eri psykoterapiamuotoihin on eri koulutukset, jotka pätevöittävät niihin, esim. yksilöpsykoterapiakoulutus pätevöittää yksilöpsykoterapeutiksi, perheterapiakoulutus perheterapeutiksi ja pariterapiakoulutus pariterapeutiksi.

Monet eri tutkimukset tukevat käsitystä, jonka mukaan hyvä psykoterapeutti on sellainen, jonka kanssa vuorovaikutus ja yhteistyö sujuu. Kyseessä on myös ainutlaatuinen ihmissuhde, ei tuote, joka olisi siirrettävissä yhdeltä avun tarvitsijalta toisella - psykoterapeutti, joka on hyvä psykoterapeutti yhdelle, ei välttämättä ole yhtä hyvä psykoterapeutti toiselle. Psykoterapeuttinen kohtaaminen on ainutlaatuinen kohtaaminen kahden ihmisen välillä. Tässä mielessä kannattaa kuunnella itseään alkuhaastatteluissa käydessään: miltä minusta tuntuu työskennellä ja olla tämän ihmisen kanssa? Myönteisten muutosten edellytyksenä on sekä psykoterapeutin että asiakkaan sitoutuminen työskentelyyn.

Terapiaan hakeutuessasi voit käydä useamman terapeutin haastattelussa, tai voit valita ensimmäisen, jos työskentely hänen kanssaan tuntuu hyvältä.

Entä mikä psykoterapeutti on? Jokaisella psykoterapeutilla on jokin pohjakoulutus ennen psykoterapian erikoistumiskoulutustaan. Psykologi-psykoterapeutin koulutuksesta voit löytää mm. psykologiliiton sivuilta. Myös muilla pohjakoulutuksilla voi hakeutua psykoterapeutin koulutukseen. Pohjakoulutuksella saattaa olla merkitystä, kun mietit, kenen kanssa haluat lähteä miettimään elämääsi.

Lisää tietoa ja kokemuksia psykoterapiasta ja psykoterapiaan hakeutumisesta:

1. Terveyskylä Mielenterveystalo "Psykoterapia"

2. Video Hus mielenterveystalon Youtube video "Psykoterapia hoitomuotona"

3. Video Maijun omakohtainen kokemus "Mun polku psykoterapiaan"