Airut – tekoäly uudistavan pedagogiikan tukena -hanke on syksyllä 2023 alkanut ja vuoden 2025 loppuun jatkuva lukion innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämishanke, jossa yhdistyvät pedagoginen uudistaminen, teknologian mahdollisuuksien tutkiminen ja verkostomainen yhteiskehittäminen.
Airutin lähtökohtana on transformatiivinen pedagogiikka, joka johdattaa uudistamaan yhteiskuntaa ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opetuksen roolia tarkastellaan osana globaalia ja ekososiaalista kokonaisuutta, ja tekoälyn sekä muun modernin teknologian käyttöä kehitetään tästä näkökulmasta käsin. Airut-hanke tukee näin koko Otavian strategisia tavoitteita.
Yhteishankkeeseen saatiin samoista päämääristä motivoituneita kumppaneita: Joroisten lukio, Kotkan lyseo, Otaniemen lukio ja Hämeenlinnan lyseon lukio.
Hankkeessa on toteutettu opetuskokeiluja ja erityisesti viety eteenpäin KETU-opintokokonaisuutta. Pedagogista kehittämistyötä on tuettu asiantuntijawebinaareilla. Oman talon sisällä on toteutettu luontevissa paikoissa koulutuksellisia tuokioita, keskustelua ja tiedonjakoa. Opiskelijoille on järjestetty mm. lukiolaisen tekoälytuokioita. Aineistoja on koottu myös tallennemuotoon ja työn alla on opiskelijoille helposti saavutettavan tekoälytietouden jakamisen käytänteet.
Kokemuksia on dokumentoitu ja jaettu kaikissa hankelukioissa ja julkaistu blogissa. Kokemuksia on kiteytetty oppaiksi, joita on tehty sekä Suomen eOppimiskeskuksen että Lappeenrannan Eduksin ja Kuopion lukiotoimen kanssa. Viestinviejäksi kielimallien kanssa toimimisen taitoihin toteutettiin kevään 2024 ITK-konferenssiin paperinukkemallinen posteri, Matti-Maija Promtaaja, joka esiintyi myös kevään SeOppi-lehdessä.
Verkostoyhteistyö on olennainen osa hankkeen toimintaa. Airut antaa eloa verkostoihin sekä OPH:n saman rahoituksen saaneille hankkeille, Facebookin TOT Tekoäly oppimisen tukena -ryhmään että sidosryhmien suuntaan. Tekoälykesäpäivillä verkostotuttavuuksia kohdattiin kasvokkain. Verkostojen kanssa toteutettiin Erätauko-keskusteluja, Delfoi-paneeleita, kalamaljakeskustelu sekä työpajoja verkossa, kuten vähän kevyempitunnelmainen joulukorttiaskartelu tekoälyn avulla.
Tärkeään vaiheeseen Airut-hankkeessa päästiin syyslukukaudella 2024, kun käynnistettiin Nettilukion ja Otavan Opiston aikuislukion tekoälysuunnitelman työstäminen Sisältö-tiimin vetämänä. Työstämisryhmään saatiin hyvä edustus NeO:sta. Työn tulokset julkaistaan toukokuussa 2025. Samalla on käsitelty myös OKM:n ja OPH:n tekoälysuosituksia ja mietitty konkreettisella tasolla, kuinka ne viedään meillä käytäntöön.
Hankkeen blogi https://tekoalyoppimisentukena.wordpress.com/category/airut-hanke/
Lingua mundi – monikielisyyttä lukiossa -hankkeen tavoitteena oli kielellisen moninaisuuden ja monikielisyyden näkyväksi tekeminen lukiokontekstissa. Tausta-ajatuksena oli, että Suomi on jo nyt monikielinen maa ja tämä kehitys etenee. Lukiolaisen tulevaisuuteen voi kuulua niin opiskelu kuin työskentely monikielisissä ympäristöissä, joten kielten opiskelu kannattaa. Hankkeen nimi muistuttaa tästä ja hankkeen mottona "Lingua mundos aperit. – Kieli avaa maailmoja."
Hanke pyrki hyödyntämään Nettilukion sekä Otavan Opiston aikuislukion moninaista kielellistä ja kulttuurista pääomaa. Keskeinen toimintamuoto olivat teematapahtumat verkossa, joita järjestettiin kuusi kertaa. Lingua mundi toteutti kotikansainvälisyyttä myönteisellä tavalla, sillä monikielisiä teematapahtumavieraita löydettiin oman oppilaitoksen sisältä.
Hankkeen aikana pohdittiin turvallisemman tilan periaatteita erilaisista kielellisistä todellisuuksista tuleville ihmisille. Samoin ideoitiin keinoja rohkaista lukiolaisia kieliopintoihin. Yhtenä osana hanketta hypättiin tulevaisuuteen pohtimaan lukiolaisen kielellistä todellisuutta vuonna 2050.
Kehittämiskohteena oli myös siirtymä perusopetuksesta lukiokoulutukseen, josta käytiin hankkeen sisällä keskustelua. Asia nostettiin ideana Lyhty-hankkeelle, joka toteuttikin opiskelijakyselyn. Julkisuudessa oli tuolloin esillä tutkimustietoa maahanmuuttajataustaisten nuorten vähäisestä hakeutumisesta lukiokoulutukseen, myös ohjauksen puutteesta. S2-opiskelijoilta saatiin hyvin vastauksia.
Lukion opetussuunnitelma antaa hyviä mahdollisuuksia yhdistää eri oppiainemoduuleista opintokokonaisuuksia. Syksyn 2024 aikaan sidotulle TE1-opintojaksolle "Ihanteet ja identiteetit" rakennettiin yhteys psykologian ja englannin kielen välille. Opintojaksolla kerrottiin psykologian jatko-opinnoista, joissa englannilla on keskeinen asema – kuten kansainvälisessä tieteenharjoittamisessa ylipäätään. Opintojaksolla puhuttiin myös vaihto-opiskelun merkityksestä niin kielten oppimisen kuin ihmisenä kasvamisen kannalta. Varsinaisesti kahteen oppiaineeseen saatiin suoritus yhdeltä opiskelijalta, mutta kielten ja reaaliaineiden yhdistelmän kokeilu oli muuten rohkaiseva ja kehittämistyötä kannattaisi jatkaa.
Lingua mundin teematapaamisiin saatiin myös kolme taiteilijavierasta. Ensimmäinen taiteilijavieraista, kirjailija Raisa Marjamäki, lahjoitti runonsa Valaistus tapaamisten viestikapulaksi. Runo kiersi vierailijalta toiselle niin, että jokainen käänsi sen sille kielelle, jota tapaamisella edusti.
Päätöstapahtumassa runo palasi suomenkieliseksi. Päätöstapaamisen vierailija rehtorimme Harri Jokinen analysoi kielellisen rikkauden nyansseja. Vivahteikkaasta ja taiteellisesta originaalista pelkistyi faktoja toteava teksti. Viesti välittyi, mutta hienovireisyys katosi. Runoaineisto toimitettiin Jyväskylän yliopistoon tutkimusaineistoksi.
Tärkeänä oppina Lingua mundi muistuttaa, että oman oppilaitoksemme sisällä on paljon kielellistä ja kulttuurista rikkautta, joka on hyvä huomioida myös opiskelumotivaation lähteenä ja innostavien esikuvien tarpeeseen.
Lisätietoja https://monikielisyys.blogspot.com
Vuonna 2022 startannut MonikA – Avaimia monikulttuuristen oppilaiden perustaitojen vahvistamiseen -hanke saatiin päätöksen vuoden lopussa. Hankkeelle saatiin lisäaikaa vuoden loppuun. Alun perin hankkeen piti päättyä jo heinäkuussa.
Hankkeessa tuotettiin kielitietoista, monikanavaista verkko-oppimateriaalia. Materiaali on suunnattu yläkouluikäisille, maahanmuuttotaustaisille oppilaille, joilla on vielä heikko suomen kielen taito. Materiaalin lähtökohtana on aikuisten alkuvaiheen perusopetuksen opetussuunnitelma.
Hankkeen aikana julkaistiin yhteensä 12 kurssikokonaisuutta:
aena1 Kielitaidon alkeet: Lähtökohtia englannin opiskelulle
aena2 Kielitaidon alkeet: Perusviestintää arkipäivän sosiaalisissa tilanteissa
aena3 Kielitaidon alkeet: Vuorovaikutus asiointitilanteissa
aena4 Kielitaidon alkeet: Koulu ja opiskelu
ayk1 Yhteiskunnan perusrakenteet ja arjen taidot
ayk2 Historia, maatuntemus ja yhteiskunnan toiminta
ayk3 Kulttuuri-identiteetti ja vuorovaikutus
ayl1 Ihminen ja monimuotoinen maailma
ama1 Luvut ja laskutoimitukset I
ama2 Luvut ja laskutoimitukset II
Kolme kurssia julkaistaan vielä vuonna 2025:
ama4 Geometria II
ama5 Matemaattinen ongelmanratkaisu I
ate1 Terve elämä
Hankkeessa mukana olleen Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin erityisopettaja Tiina Pilbacka-Rönkän mukaan kurssit ovat erityisopetuksen näkökulmasta erittäin toimivia. Materiaali on selkeää niin kielellisesti kuin visuaalisestikin. Kieli on yksinkertaista ja ymmärrettävää, ja tehtävissä voi hyödyntää oppilaan kaikkea kielipääomaa.
Kurssien materiaaleista voivat hyötyä esimerkiksi:
ala- ja yläkouluikäiset maahanmuuttotaustaiset oppilaat
kaikki, joiden suomen kielen taito tai perustaidot kaipaavat vahvistusta
tuen oppilaat, joilla on yksilöllinen oppimäärä
oppijat, joilla on kielivaikeus
oppijat, joilla on tarkkaavuuden pulmia
oppijat, jotka eivät ole käyneet koulua tai joilla on rikkonainen koulupolku.
Lisätietoa Monika-hankkeesta: https://www.edusuunta.fi/monika
Lyhty-hanke on osa Opetushallituksen rahoituskokonaisuutta, jolla tuetaan lukiokoulutuksen kansallisen laatustrategian ja siihen liittyvän laatutyön edistämistä lukioissa. Lyhty-hanketta toteuttavat yhteistyönä Nettilukio ja Mikkelin lukio ja sen puitteissa vaihdettiin kokemuksia myös Pieksämäen ja Savonlinnan lukioiden sekä itäsuomalaisen lukioiden laatuverkoston kanssa.
Hankkeessa laatutyö rakentui kansallisen laatustrategian neljän keskeisen laatutekijän pohjalta:
1. Laadukas oppiminen
2. Hyvinvointi ja osallisuus
3. Kehittyvä toimintakulttuuri
4. Lukiokoulutuksen saavutettavuus
Näihin liittyvien työskentelyjen rinnalla päivitettiin nettikoulutusten laatukäsikirja, josta löytyy nettikoulutusten eri ammattiryhmien ja toimintojen laatukriteerit (mm. opetus, opinto-ohjaus, opintoneuvonta, sisällöntuotanto ja oppimisympäristöjen kehittäminen). Laatulupaukset konkretisoituvat edelleen laadun itsearvioinnin kyselyssä, jonka avulla laatua itsearvioidaan vuosittain. Laatukäsikirjasta löytyy näiden lisäksi mm. monimediaista materiaalia ja työskentely- ja kyselypohjia, joita nettikoulutuksissa on hyödynnetty hankkeen aikana.
Vuoden aikana kerättiin esimerkiksi kyselyillä tietoja eri laatutekijöiden toteutumisesta nettikoulutuksissa. S2-opiskelijoille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin kokemuksia osallisuudesta ja yleisistä opiskelukokemuksista S2-opiskelijana. Toimintakulttuuriin liittyen kartoitettiin henkilöstön kokemuksia psykologisesta turvallisuudesta. Lisäksi vuosittaista opiskelijoiden arviointikyselyä ja sen tuloksia hyödynnettiin laadun arvioinnissa ja tulevan toiminnan suunnittelussa.
Kaikkien kyselyiden tuloksia käytiin läpi yhdessä nettikoulutusten henkilöstön kesken. Tavoitteena on, että jokainen saa tutustua kyselytuloksiin ja pääsee yhdessä pohtimaan, millaisia asioita on tärkeä huomioida ja kehittää laadunarvioinnin myötä. Laatutyö nähdään jatkuva omana työn ja opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan kehittämisen välineenä. Laatukäsikirjan on tarkoitus olla päivittyvä opetussuunnitelmia ja muita normiasiakirjoja täydentävä työväline.
Lyhty-hanke osallistui toukokuussa Lukioiden kehittämisverkoston tapahtumaan Helsingissä. Tapahtuman teemana oli lukioissa tehty laatutyö. Eri puolilta Suomea lukiot esittelivät kehittämiään laatutyön prosesseja ja laatukäsikirjojaan.
Lisätietoja Lyhty-hankkeesta:
https://www.edusuunta.fi/lyhty
Tutustu nettikoulutusten laatukäsikirjaan:
Oppimisen ja hyvinvoinnin tukea -hanke jatkui vuonna 2024. Hankkeen tavoitteena olivat koronavirusepidemian jatkumisesta johtuen oppimisen tukeminen ja osaamisvajeen paikkaaminen sekä hyvinvoinnin vahvistaminen.
Hankkeessa aineenopettajat järjestivät yksilöllistä tukiopetusta ja ryhmämuotoista, yhteisöllistä lisäopetusta osaamisvajeen paikkaamiseksi. Yhtenä toteutusmuotona oli ylioppilaskokeeseen valmistava opetus. Lisäksi hankkeessa toteutettiin yksilö- ja ryhmämuotoista opiskelun tukea ja ohjausta.
Tarjottava tukiopetus suunniteltiin aineryhmittäin ja sen toteutus vaihteli oppiaineittain avoimista tukivastaanotoista ajanvarauksella toteutettavaan kahdenkeskiseen tukiopetukseen verkossa. Ryhmämuotoinen täydentävä opetus liittyi muun muassa ylioppilaskokeisiin valmentavaan preppaukseen.
Hankkeessa pyrittiin myös vahvistamaan opiskelijan opiskelukykyä tukemalla hyvinvointia ja ennaltaehkäisemällä uusien hyvinvoinnin haasteiden tai hyvinvointivajeen kehittymistä. Yhtenä esimerkkinä oli syksyllä 2024 toteutettu OHO1 Opiskelutaidot -opintojakso.
Lisätietoa hankkeesta: https://www.edusuunta.fi/oppimisen-tukea
Tartu-hanke on osa Opetushallituksen lukiokoulutuksen oppimisen tuen uudistusta tukevaa rahoituskokonaisuutta. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Mikkelin lukion kanssa.
Tartu-hanke jatkaa oppimisen tuen kehittämistä nettikoulutuksissa. Hankkeen tavoitteina on vahvistaa oppimisen tukea lukiokoulutuksessa eri tasoilla: nivelvaiheista lukio-opintojen aikaisen tuen varhaiseen tunnistamiseen ja toteutukseen ja eri ammattiryhmien yhteistyöstä digitaalisiin ratkaisuihin. Tuen tulee saavuttaa kaikki opiskelijat, mutta erityisesti ne, joilla on riski opintojen keskeytymiselle tai hidastumiselle.
Hankkeen toiminta on jaettu neljään kokonaisuuteen
1. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen
2. Henkilöstön ammatillisen osaamisen vahvistaminen
3. Yhteisöllisen opiskeluhuollon ja osallisuuden vahvistaminen
4. Digiratkaisut ja tekoälyn hyödyntäminen oppimisen tukemisessa
Vuoden aikana hanke toteutti pedagogisia aamupäiviä ja opekokouksia, joissa työstettiin yhdessä hankkeen teemoja. Lisäksi yhdessä käsiteltiin erilaisia opiskelun arkeen liittyviä kysymyksiä oppimisen tuesta, kuten eri ammattiryhmien välistä tiedonsiirtoa ja yhteistyötä, opintojen seurantaa ja erilaisia tuen muotoja. Hankkeen työntekijät ovat perehtyneet myös tekoälyn mahdollisuuksiin oppimisen tuessa. Varsinaisia tekoälyä hyödyntäviä kokeiluja tullaan tekemään tulevana vuonna. Hankkeessa on päästy tekemään yhteistyötä muiden Etelä-Savon lukioiden kanssa (Mikkelin lukio, Pieksämäen lukio ja Savonlinnan lukiot).
Hankkeen toiminta jatkuu vuonna 2025. Lisätietoja hankkeesta: https://www.edusuunta.fi/tartu
Yhdessä verkossa -hanke haettiin ja käynnistettiin osana Opetushallituksen toistaiseksi viimeistä opetushenkilöstön henkilöstökoulutusten rahoituskokonaisuutta. Hanketta haettiin Nettilukion, Suomen eOppimiskeskuksen ja Etäkoulu Kulkurin yhteistyönä.
Yhdessä verkossa -hankkeen koulutusosiot pureutuvat yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisäämiseen verkko-opinnoissa. Vuoden 2024 puolella käynnisteltiin hanketta, markkinoitiin koulutusta ja suunniteltiin tulevalle vuodelle painottuvaa koulutuskokonaisuutta.
Ensimmäisenä koulutuspäivänä toteutettiin marraskuussa perinteiseksi muodostunut kansallinen Etäopetuksen päivä, jossa oli esittelyssä erilaisia vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta lisääviä esimerkkejä niin Suomesta kuin maailmaltakin. Tästä koulutus jatkuu vuoden 2025 koulutuspäivillä, joissa sukelletaan syvemmälle psykologisen turvallisuuden, vuorovaikutuksen, tekoälyn ja verkkosovellusten sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin teemoihin.
Lisätietoja hankkeesta: https://www.edusuunta.fi/yhdessa-verkossa