Iloisen elefantin päivä
Olipa kerran iloinen elefantti. Elefantti asui isossa ja aurinkoisessa metsässä. Elefantilla oli paljon ystäviä. Eräänä päivänä elefantti heräsi kovaan meteliin. Meteli oli kova ja hirveä. Kukaan ei metsässä pitänyt metelistä, elefanttikaan ei pitänyt metelistä.
Elefantti ja muut eläimet lähtivät katsomaan mistä meteli oli peräisin. Kun eläimet lähtivät, sillä aikaa metsän lähellä kaadettiin puita. Kun eläimet olivat perillä paikassa mistä tuli meteli eläimet huomasivat että meteli oli peräisin kaivinkoneista jotka kaatoivat puita. Eläimet olivat surullisia ja myös vihaisia. Eläimet eivät pitäneet siitä että puita kaadettiin.
Elefantti sanoi muille eläimille että heidän pitää estää työmiehiä kaatamasta puita ennen kuin työmiehet ehtivät kaataa koko metsän koska eläimet ja iloinen elefantti asuivat metsässä. Elefantti sanoi myös että jos metsä kaadetaan niin eläimille ei olisi enää mitään paikkaa jossa asua. Heti kun työmiehet menivä kotiin nukkumaan eläimet alkoivat rikkoa koneita. Kun eläimet olivat ehtineet rikkoa, eläimet ja iloinen elefantti nukahtivat.
Aamulla kun työmiehet tulivat kodeistaan he huomasivat että koneet eivät toimineet. Yhtäkkiä yksi työmiehistä huomasi eläimet jotka nukkuivat maassa koneiden vieressä.Työmiehet veivät eläimet eläintarhaan. Siellä eläimet elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka.
Tekijät: Ruut ja Milka, 3. lk
OLIPA KERRAN HAMSTERI
Olipa kerran hamsteri. Hän oli tosi onnellinen. Hän asui metsässä. Yhtenä aamuna kun hän heräsi, niin sen koti oli tuhottu. Se huhuili mutta kukaan ei vastannut. Siellä ei ollut ketään paitsi hamsteri. Hän juoksi metsään, mutta ketään ei näkynyt. Siellä oli vain isoja lintuja. Hamsteri ajatteli, että hänen pitäisi elää yksin. Sitten hän pakkasi repun ja lähti matkaan ihmeelliseen maailmaan. Hän löysi uuden ison metsän. Hän teki hienon pikku majan. Sitten se alkoi syömään ja sitten se meni nukkumaan lehtien päälle. Se ajatteli että kumpa vanhemmat olisivat elossa, kyllä ne varmaan on. Sitten kun hän heräsi niin se lähti matkaan kaupunkiin. Siellä oli tosi paljon ihmisiä. Hän oli New Yorkissa. Hamsteri meni taas metsään. Yhtäkkiä siellä oli villikoiria. Koirat huomasivat hänet. Hän juoksi niin kovaa kuin pystyi. Koirat jäivät jälkeen. Hamsteri törmäsi vanhempiinsa. Vanhemmat sanoivat: "Moi, siinähän sinä olet. Lähdetään kotiin." Sen pituinen se.
Topi, 3. lk