Ura

Ylioppilas 1894; Suomalaisen Teatterin (Kansallisteatterin) ohjaaja 1896 - 1903, vt. johtaja 1903 - 1904; Maaseututeatterin johtaja Viipurissa 1904 - 1907, 1913 - 1914; vapaa kirjailija 1907 - 1913, 1914 - 1938.

"Kun olen paljon soittanut pianoa,olen kirjoituskoneen käyttämisessä saavuttanut huimaavan nopeuden minun ei tarvitse koskaan ajatella näppäimiä,vaan tapahtuu niiden koskettaminen aivan koneellisesti, ja aivot saavat vapaasti toimia. Nopeus voi kiihtyä tässä niin suureksi, että se parhaimpina aikoina voi saavuttaa 10.000 lyöntiä tunnissa, joka vastaa kymmentä painettua sivua. Olen tällä tavoin koettanut vapautua siitä kiusallisesta seikasta mikä aina on materia ja sen taltuttaminen." (“Miksi ja miten” Jalmari Finne)

Tuotanto

Näytelmät: Kaarina Maununtytär. 1899; Juhana Herttuan hovissa. 1900; Kun ollaan neroja.
1908: Eduskuntalaisten koulu. 1910; Palkankoroitus. 1910; Admirabilis. 1917; Kauppaparoni.
1917; Kaarlo Bergbom (henkilökuvaus). 1922; Kiljuset. 1923; Pitkäjärveläiset. 1923; Isänmaan tähden.
1926; Tampere. 1929; Suutarin tyttäret. 1931; Maria Kristina. 1931: Rakas univormu. 1932.

Romaanit: Ylioppilaita. 1909; Hämäläisiä. 1910; Sysmäläinen. 1910; Akseli Terä. 1912 (salanimellä Eino Talma); Nuijasota. 1913; Rakkaudentarina. 1913; Terve mies. 1915; Äidit. 1915; Vuosisatain vaatimus. 1918; Verinen lyhty. 1928; Kohtalon käsi. 1929; Ikuinen kysymys. 1930; Sammuva valo. 1931; Saapasvarsi.
1932; Ihmeellinen seikkailu. 1939.

Novellikokoelmat: Olematonta taidetta. 1910; Lääkärin päiväkirja. 1911; Vanhapoika lasten parissa. 1912.

Pamfletit: Kapinallisuutta. 1914.

Lasten- ja nuortenkirjat: Lapsia : kuvaus lapsille lapsista. 1908; Me! 1908; Satukontti. 1909; Satujen maailma 1 - 2. 1909 - 1910; Lapsikuningas ja hänen soturinsa. 1912; Kiljusen herrasväki. 1914; Häthätäläiset. 1915; Kiljusen herrasväen uudet seikkailut. 1916; Kiljusen herrasväki satumaassa. 1916; Kiljusen Plättä. 1917; Janne Ankkanen sotajalalla. 1918; Kiljusen herrasväki partiolaisina. 1918; Luru Kiljunen ja hänen Hömppänsä. 1919; Kiljusten vallankumous. 1921; Hassu kissa ja Johanssonska. 1922; Kiljuset palaavat. 1925; Rautahelainen lipas. 1925; Tuhatmarkkanen. 1927; Valkoinen torakka. 1927; Prinsessa. 1932.

Muut kirjalliset työt: Satojen sanomalehtiartikkeleiden lisäksi erittäin suuri määrä historiallisia tutkielmia sekä esitelmiä. Finnen vilkas ja laaja kirjeenvaihto on säilynyt hyvin. 

Musiikki: Oopperalibrettoja, operettien ja näytelmien suomennoksia.
Omia laulutekstejä ja sävellyksiä, runsaasti laulutekstien suomennoksia. 

Elokuvatuottaja, -käsikirjoittaja & -ohjaaja: Kiljusen pojat koulussa mykkäelokuva 1921

Julkiset muotokuvat ja muistomerkit

Maalaukset: W. Sjöström. 1934, Otava.
Jalmari Finnen muistomerkki Kangasalan Tapulinmäellä, kuvanveistäjä Mauno Juvonen 1974,
Muistolaatta Jalmari Finnen synnyinpaikalla, Kangasala-Seura 2014

Jalmari Finnen mukaan nimetty

Jalmari Finnen Säätiö Hämettä ja erityisesti hämäläistä henkilöhistoriaa koskevan tutkimuksen tukemista varten 1940. Plättä-plakaatti, nuorisokirjailijoille jaettava tunnustus; Jalmari Finnen katu, Tampere, Finnentie Kangasala, Finne-instituutti Kangasalla,

Lähteet ja kirjallisuus

Hannu  Syväoja: Jalmari Finne -oudokki suomalaisessa  kulttuurielämässä 2023
Unto Kanera: Jalmari Finne: työn ja mielikuvituksen mies. 1974.
Jalmari Finne: Ihmeellinen seikkailu 1939, Kangasalan Joulujen Finne-artikkelit
Vilho Rasila: Jalmari Finne Kansallisbiografiassa, Jalmari Finne -artikkelit Kangasalan Joulu-lehdissä, 

Mervi Kaarninen: Jalmari Finnen ihmeellinen elämä 1874-1938.
Luettelo Finnen julkaistuista ja suomentamista kirjoista Fennica tietokannassa, Heikki Mäenpään tutkimukset, Pulkkinen: The Taming of Matter  Suomennettuja lainauksia Veijo Pulkkisen artikkelista

“Pysyvää kunniaa emme me ihmiset voi toisillemme antaa, 

ainoa kestävä kunnia on se, joka tulee meille suorittamamme työn kautta.”