Jalmari Finnen suunnittelemat hämäläiset sukujuhlat pidettiin heinäkuussa 1925 Luopioisten Aitoon Haapamäen rusthollissa. Juhlien isäntänä toimi K.L. Vehoniemi ja vieraita oli noin 2000. Elokuvassa juhlaväki kuuntelee puheita ja ruokailee pihalla. Vieraita saapuu proomuilla ja isäntäväki vastaanottaa kunniavieraat pihatiellä. Lisäksi kuvataan peltotöitä, karjanhoitoa, kartanomaisia taloja, sahan toimintaa, herrasväen ja työväen arkea ja juhlaa. [raakaskannaus, mykkä]
Jalmari Finnen kiinnostus historiaan kasvoi, kun hän huomasi siitä löytyvän runsaasti aiheita näytelmiinsä ja kirjoihinsa. Finne alkoi tutkia Suomen asutushistoriaa, johon hän innostui niin, että piti myöhemmin kirjailijan työtään vain keinona rahoittaa tutkimusta. Vuoden 1913 aikana harrastuneisuus kehittyi tutkijan tasolle. Työ johti lopulta “Suomen asutuksen yleisluettelon” syntymiseen, jota kymmenet tuhannet sukututkijat käyttävät.
Ensin Jalmari Finne alkoi kartoittaa Kangasalan, Oriveden, sitten Hämeen ja lopulta koko Suomen väestöhistoriaa. Lopulta Finne kävi päivittäin Valtionarkistossa. Aikaa myöten hän sai myös arkiston henkilökunnan arvostuksen työlleen. Finne alkoi laatia taulukoita, joissa seurattiin eri maatalojen asukkaita 1800-luvulta taaksepäin niin pitkälle kuin se oli mahdollista. Kun työsarka laajeni, hän palkkasi vuonna 1919 omin varoin apulaisen. Myöhemmin hänellä oli enimmillään peräti kahdeksan apulaista.
Aluksi hän rahoitti työn kokonaan itse. Jonkin verran varoja tuottivat eri ihmisten tilaamat sukututkimukset. Jalmari Finnen merkittävä tukija Maria Lallukka auttoi takaamalla lainoja ja testamenttasi osan perinnöstään Finnen tutkimustyöhön. Maria Lallukan kuoltua vuonna 1923 Suomen historiallinen seura alkoi rahoittaa testamentin mukaisesti Jalmari Finnen tutkimuksia
Lopulta v.1929 myös valtio alkoi tukea Finnen työtä taloudellisesti. Tätä yötä jatkettiin Finnen kuoleman jälkeen hänen viitoittamallaan tavalla. Näin syntyi "Suomen asutuksen yleisluettelo". Se on tieteelliset vaatimukset täyttävä talo- ja henkilöhakemisto, joka ulottuu 1540-luvulta 1800-luvulle.
Finnen alkuperäisenä tarkoituksena oli julkaista kootut luettelot, mutta kustannussyistä ne jäivät vain arkistoissa käytettäviksi. Tätä työtä vanheneva Finne piti elämänsä merkittävimpänä saavutuksena. Vuonna 2005 Jalmari Finnen säätiö teki Kansallisarkiston kanssa sopimuksen Finnen aloittaman Suomen asutuksen yleisluettelon digitoimisesta ja julkaisemisesta verkossa. Työ valmistui 2010. Luetteloa käyttävät kymmenet tuhannet sukututkijat. Jalmari Finnen liikkeelle laittamaa ja ohjeistamaa “Suomen asutuksen yleisluetteloa” voidaan pitää maailmanlaajuisesti merkittävänä saavutuksena.
Lähteet ja kirjallisuus
Jalmari Finne Työn ja mielikuvituksen mies 1974 /
Eero Kojosen artikkeli Jalmari Finne historian ja sukujen tutkijana (s. 158 - 215),
Jalmari Finne: Ihmeellinen seikkailu 1939, Kangasalan Joulujen Finne-artikkelit
Vilo Rasila: Jalmari Finne Kansallisbiografiassa, Jalmari Finne -artikkelit Kangasalan Joulu-lehdissä, Mervi Kaarninen: Jalmari Finnen ihmeellinen elämä 1874-1938.
Suomen asutuksen yleisluettelo Suomen asutuksen yleisluettelon opas