GDPR (General Data Protection Regulation) tulee EU:n jäsenvaltioiden – eli myös Suomen – sovellettavaksi toukokuussa 2018. Asetuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n tietosuojakäytäntöjä ja parantaa EU:n kansalaisten yksityisyydensuojaa.
Asetus koskee kaikkia niitä Suomessa toimivia organisaatioita, jotka keräävät, säilyttävät ja käsittelevät henkilötietoja, olipa kyseessä sitten iso pörssiyritys, säätiö, yhdistys tai julkishallinnon organisaatio. Koska lähes kaikissa organisaatioissa ylläpidetään jonkinlaista henkilörekisteriä (mm. asiakas- tai jäsenrekisteriä), on asetuksen soveltamisala varsin laaja.
GDPR:ään on syytä suhtautua vakavasti, sillä siihen liittyvien rikkomusten hallinnollinen sakko on maksimissaan 20 miljoonaa euroa tai 4 % yhtiön edellisen vuoden kokonaisliikevaihdosta, riippuen siitä kumpi näistä on suurempi.
Ei kannata ottaa suoraan sanakirjasta, sillä sellainen salasana on helppo murtaa. Vaikka korvattaisiin osa kirjaimista numeroilla (esim. 5= s jne.)
Lisäksi ei kannata käyttää salasananaan omia henkilötietoja (nimeä, syntymäaikaa, osoitetta tms.) tai muutenkaan mitään sellaista, joka on helppo arvata.
Hyvässä salasanassa on pieniä ja isoja kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä.
Satunnaisia merkkejä on hankala muistaa, joten kannattaa käyttää muistin apuna jotain salasanalausetta.
Esim. "Hyvä salasana on riittävän pitkä ja vaikeasti arvattava." Otetaan tästä ensimmäiset kirjaimet HSoRpJvA . Tällöin se on helpompi muistaa ja kuitenkin huomattavasti vaikeampi murtaa kuin esim. sanarkijasta otettu. Lisää mukaan vielä numeroita ja erikoismerkkejä.
HUOM! Älä käytä yllä olevaa esimerkkiä salasananasi.
Luo oma salasana eri palveluihin.
Säilytä käyttäjätunnusta ja salasanaa turvallisessa paikassa vaikkapa paperille kirjoitettuna niin, ettei ulkopuoliset tiedä mihin palveluun ne sopivat.