Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen tärkeydestä sekä vaikutuksista on tehty useita tutkimuksia ja selvityksiä. Erityisesti positiivisen psykologian ja kehityspsykologian positiivisen vahvistamisen taustaa on viime vuosina korostettu. On tutkimuksin todennettu, että hyvinvointi vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Myös lukuisia päättötöitä hyvinvointiin liittyen on tehty viime vuosina. Toistuvia teemoja näissä ovat
lasten kokemus siitä, että heille on tärkeää olla osa toiminnan suunnittelua, ja
avoimuuden merkitys: aikuisten keskinäinen kulttuuri ja omat asenteet heijastuvat oppilaiden kohtaamiseen.
Opetustoimenjohtaja Arja Kitola tiivisti Hehkuvan koulun filosofian perustaa vuonna 2020 Hehkuvan koulun blogissa näin:
"Kaikkein tärkeintä meille on, että koulussa on hyvä olla, niin oppilaiden kuin henkilökunnankin. Hyviä oppimistuloksia ja työn tuloksia ei saavuteta ilman mielen hyvinvointia ja hyvää oloa. Rakennamme toimintakulttuuria niin, että meidän kouluissa jokainen kokee olevansa hyväksytty, rakastettu ja arvostettu omana itsenään sekä osallinen omassa yhteisössään. Hyväksymisen, arvostuksen ja osallisuuden tunteen myötä alamme hehkua ja pystymme ottamaan käyttöön parhaat voimavaramme. Ja kun yksilöt hehkuvat, myös koulut hehkuvat. Kaikkien yksilöiden ja yksiköiden ei tarvitse olla samanlaisia, vaan kukin voi profiloitua ja hehkua omista vahvuuksistaan käsin.
Me rakennamme opetustoimemme laatua luomalla käytänteitä ja toimintakulttuuria, jonka varassa löydämme oppilaista ja aikuisista parhaat puolet. Emme niinkään kaivele toistemme heikkouksia, vaan rakennamme vahvuuksille. Vahvistamme läsnäoloa, osallisuutta, rauhaa ja toinen toisemme kuuntelemista."
Yksi tärkeimpiä taustateorioita on Axel Honnethin (1996) tekstistä tiivistetty ajatus: On tärkeää tulla rakastetuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on, sekä saada tunnustusta osaamisestaan. (The Struggle for Recognition: The Moral Grammar of Social Conflicts.) Jo ennen tätä humanistisen psykologian edustajat (esim. Rogers ja Maslow) ovat ottaneet kantaa hyvinvoinnin perusteisiin. Pahoinvointia vähentävät perusarvot kääntyivät vuosituhannen vaihteessa huomioimaan entistä vahvemmin positiivisen vahvistamisen merkityksen. Marie Jahonda esitti uraauurtavan ajatuksen tästä jo vuonna 1958: "Pahoinvoinnin poistaminen ei takaa hyvinvointia" Lausahduksen lähteenä tässä on käytetty Huomaa hyvä! -teosta, jota on esitelty seuraavassa kappaleessa.
Kaisa Vuorinen ja Lotta Uusitalo-Malmivaara aloittivat Huomaa hyvä! -kirjan ja tuotteiden julkaisut 2015. Huomaa hyvä! - Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa -teos esittelee useita teoriasuuntauksia, joilla Vuorinen ja Uusitalo-Malmivaara ovat perustelleet vahvuusperustaista kasvatustapaa. Näistä esimerkkejä ovat edellisessä kappaleessa mainittujen lisäksi muunmuassa Seligmannin esittämä hyvinvoinnin PERMA-teoria ja Ryffin kategorisoimat hyvinvoinnin tekijät. Vuorinen ja Uusitalo-Malmivaara tiivistävät myös Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian, joka perustuu perustarpeille, joita on teorian mukaan kolme: vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus.
Hannu Heikkinen ja Rauno Huttunen: ”Huomaa minut, arvosta minua!” Opetus tunnustuksen dialektiikkana https://www.academia.edu/5748196/_Huomaa_minut_arvosta_minua_Opetus_tunnustuksen_dialektiikkana
On tärkeää tulla rakastetuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on, sekä saada tunnustusta osaamisestaan. Axel Honnethin (1996) tekstistä tiivistettyä: The Struggle for Recognition: The Moral Grammar of Social Conflicts.
Huomaa hyvä! –materiaalit ja taustateoria. Esimerkkilähteenä toisen kirjoittajan omat sivut: https://kaisavuorinen.com/huomaa-hyva/ sekä teos Huomaa hyvä! - Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (Kaisa Vuorinen ja Lotta Uusitalo-Malmivaara)
”Suomalaisen koulun kiperin ongelma on mielestäni siinä, että koulu ei kykene auttamaan kaikkia nuoria löytämään omaa intohimoaan.” suora lainaus Pasi Sahlbergin blogista: https://pasisahlberg.com/uteliaisuudesta-intohimoon/
“We are what we mesure” -käsitys. Eli, mittaamalla heikkouksia ei saada tietoa siitä, miten päästä hyvää kohti. Peterson, C., & Seligman, M. E. P. (2004). Character strengths and virtues: A handbook and classification.
Ks. Myös Seligmanin PERMA-teoria hyvinvoinnin osa-alueista.
Tanja Äärelän väitöskirja: ”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla.” Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-586-1
Teoksia, jotka tuovat kirjallisuuden, kuvataiteen ja musiikin keinoin esiin hyvinvoinnin merkitystä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tärkeyttä.
Hävitys - Iida Rauma
Koulumustelmat - Linda-Maria Roine & Alviina Alametsä
Roine on julkaissut rap-musiikkia taiteilijanimellä Mercedes (Bentso) ja tehnyt kokemastaan myös musiikkia, esimerkkinä Viimeinen koulupäivä
Kunpa vanhempasi olisivat lukeneet tämän kirjan (ja lapsesi kiittävät, että sinä luit) - Philippa Perry
Muumit ja olemisen arvoitus - Jukka Laajarinne
Osalliseksi onnellisuudesta - Jouni Luukkala
Tunne tunteesi - Katja Myllyviita
Voit lähettää tähän materiaaliehdotuksia sivuston palautelomakkeen kautta!
Linkki Hehkuvan koulun blogiin (Vie uusikaupunki.fi -sivustolle)
Linkki sivuston palautelomakkeeseen (Google Forms)
Sivu päivitetty 2/2024