Tuntisuunnitelmat

Linkki esikoulun materiaalikansioon.

I Hei Hehku!

I.I Tutustutaan Hehkuun ja Kipinään

Lyhennelmä Hehkun ja Kipinän alkutarinasta (materiaalikansiossa) voidaan lukea esimerkiksi aamupiirissä tai yhteisessä satuhetkessä. Sadun lukemisen jälkeen voidaan käydä läpi sitä, että Hehku ja Kipinä ovat ystäviensä kanssa koululla myös esikoululaisia vastassa syksyllä. He kulkevat muistuttamassa siitä, että meidän on kaikkien mukavampi tulla kouluun, kun olemme kilttejä ja reiluja toisillemme.

I.II Hehkun perustunteet

Tulostakaa Hehkun perustunteet -kortit materiaalikansiosta tai käyttäkää joitain muita ryhmälle tuttuja tunnekortteja. Hehkun perustunteet -kortit voi leikata sivun puolivälistä (pystysuunnassa) ja taittaa puolikkaat niin, että toisella puolella on kuva ja toisella puolella tavutettu tunnesana. 

Esittele tunnekortit ryhmälle. Asettakaa kortit niin, että kaikki näkevät ne. Käykää läpi alla olevia kysymyksiä. Samantapaisia kysymyksiä voi käyttää moniin muihinkin yhdessä luettaviin tarinoihin.

• Miltä Hehkusta tuntui, kun hän hyvästeli perheensä ja ystävänsä? (suru, pelko, ilo, rakkaus?)

• Miltä Hehkusta tuntui, kun lapset lupasivat viedä hänet mukanaan kouluun? (ilo, hämmästys?)

• Miltä Hehkusta tuntui, kun hän huomasi Kipinän seuranneen häntä Uuteenkaupunkiin? (hämmästys, ilo, rakkaus?)

• Tarinassa kerrottiin, että Hehku kuuntelee mielellään oppilaiden murheita ja lohduttaa heitä. Miltä Hehkusta mahtaa tuntua, kun hän kuulee, että joku on ollut ilkeä toiselle? (Hehku ei pidä sellaisesta, hän voi olla surullinen tai vihainen.)

• Miltä erilaiset seikkailut voivat Hehkusta ja Kipinästä tuntua? (Huomataanko, että seikkailuissa tulla vastaan kaikkia tunteita!)

Lisävinkki: Voitte ottaa tunnekortit myös aamupiireihin. Valitkaa yksi kortti (esim. ilo) ja käykää kierros niin, että jokainen saa sanoa, missä tilanteessa itsestä tuntuu iloiselta, tai millaisessa tilanteessa joku voisi olla iloinen. Seuraavalla kerralla voitte valita toisen tunteen ja tehdä samanlaisen kierroksen. Tehtävässä harjoitellaan oman vuoron odottamista, muiden kuuntelemista ja samalla omien tunteiden tunnistamista.

II Kiva kaveri

Tulostakaa Ki-va ka-ve-ri -julisteet ja ki-va ka-ve-ri -kuvat materiaalikansiosta. Leikatkaa kuvat ja sekoittakaa ne.

Nostakaa yksi kuva kerrallaan ja miettikää vuorotellen, toimiiko näin kiva kaveri vai ilkimys. Kuvat voi myös liimata julisteisiin, ja näin saadaan seinälle näkyväksi kaveruuden pelisääntöjä. Näihin voi peilata arjen tilanteissa ("Hei, miten se menikään, ottaako kiva kaveri lelun toisen kädestä?" jne.).

Tämä tehtävä voidaan tehdä myös vaiheittain: otetaan esimerkiksi viikko, jolloin jokaisessa aamupiirissä jaotellaan ja liimataan muutama kuva kerrallaan.

III Kotitehtävä tulevalle koululaiselle

Eskarilaisia odottaa koulussa ystävien, uusien asioiden ja taitojen opettelun lisäksi kotitehtäviä. Tämän harjoituskotitehtävän voi antaa eskarilaisille keväällä niihin aikoihin, kun kouluun siirtymä alkaa puhututtaa ja esimerkiksi tutustumiset lähestyä. Tulosta Miltä nyt tuntuu -tehtävä jokaiselle materiaalikansiosta. Käykää kotitehtävä läpi ja sopikaa palautuspäivästä. Kerro kotitehtävästä aikuiselle kotiin lähdön yhteydessä.

Pohjustakaa tehtävää kertaamalla erilaisia perustunteita yhdessä, esimerkiksi aamupiirissä tai eskaritehtävien yhteydessä. Tässä voi hyödyntää materiaalikansiosta Hehkun perustunteiden kortteja, tai muita ryhmälle tuttuja tunnekortteja.

Esiin nousseita tunteita voi tarvittaessa käyttää keskusteluiden apuna koulusiirtymää suunnitellessa; voidaanko varautua niihin asioihin, jotka jännittävät tai pelottavat, kertomalla niistä? Tai voidaanko jakaa ilon aiheita yhteisiksi?

Linkki ekaluokan materiaalikansioon.

Ensimmäisellä luokalla harjoitellaan perustunteita ja kaveritaitojen perusperiaatteita. Ekaluokkalaisten tehtävissä ei oleteta, että kaikki osaisivat lukea ja kirjoittaa itsenäisesti.

Lukuvuotta varten kannattaa varata jokaiselle oppilaalle tyhjä, A4-kokoinen vihko. II-tunnin päätteeksi vihkolle liimataan kannet. Tähän Hehku-vihkoon voidaan liimata tunneilla tehtyjä tehtäviä ja kotitehtävät. Kotitehtävien tekemisen jälkeen vihkot kannattaa palauttaa luokassa tiettyyn paikkaan, jotta opettaja voi lukea kotitehtävät läpi ja vihkot ovat koulussa seuraavaa Hehku-tuntia odottamassa.

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä.

I.I Tutustumisleikki - Tutustumiskierrokset Hehkun kanssa

Hehku haluaa tutustua kaikkiin uusiin koululaisiin! Asettukaa piiriin. Jokainen saa vuorollaan jatkaa lausetta, esimerkiksi "Jos olisin eläin, olisin...". Hehku on aina sen sylissä, jolla on puheenvuoro. Näin muiden on helpompi seurata, missä puheenvuoro menee ja milloin oma vuoro on tulossa. Tehkää aina yksi kierros samalla lauseella, jotta jokainen pääsee kertomaan oman vastauksensa. Voitte tulostaa "Jos olisin" -tukikortit materiaalikansiosta ja käydä ne läpi joko järjestyksessä, tai leikata ja arpoa järjestyksen. Tärkeää on, että jokaista kuunnellaan - kuuntelun taito kun on yksi tärkeistä kaveri- ja koululaistaidoista.

Lisävinkki: Oppilaat tykkäävät usein keksiä myös omia lauseen alkuja! Jos otatte vaikkapa joka päivä yhden kierroksen, oppilaat voivat keksiä lauseen alkuja lisää, kun kierrosten tapa alkaa tulla tutuksi.

I.II Tutustumisleikki - Ihan niinku Hehku!

Vaikka olemme jokainen omanlaisiamme, meillä voi olla myös paljon yhteistä. Joidenkin kanssa yhtäläisyyksiä löytää helposti, kun taas joidenkin kanssa niitä etsitään vähän pidempään. Koskaan ei kuitenkaan kannata luovuttaa, jotain löytyy kyllä! 

Tätä harjoitusta varten jokainen tarvitsee hiukan tilaa ympärilleen. Aikuinen lukee lauseen kerrallaan. Jos pitää lauseen asiasta, tekee siihen liittyvän liikkeen. Ympärilleen katsomalla näkee, ketkä muut pitävät samasta asiasta.

• Jos tykkäät kirkkaista väreistä kuten Hehku, siristä silmiäsi ja katsele ympärillesi.

• Jos tykkäät uimisesta kuten Hehku, tee käsilläsi pari uintiliikettä. 

• Jos tykkäät telttailla tai retkeillä kuten Hehku, tee käsistäsi pään päälle teltta (kädet kolmioksi pään päälle).

• Jos tykkäät sarjakuvista kuten Hehku, peitä silmäsi ja kuvittele jokin hyvä sarjakuva mielessäsi. (Kurkkaa sormien välistä, ketkä kaikki muut tykkäävät sarjakuvista!)

• Jos tykkäät laulamisesta tai soittamisesta kuten Hehku, soita ilmakitaraa.

• Jos tykkäät kovasti leikkimisestä kuten Hehku, pyörähdä ympäri.

• Jos pidät halauksista kuten Hehku, anna itsellesi oikein lämmin halaus!

II Itsetuntemus

Tällä tunnilla tutustutaan hieman siihen, millaisia mielipiteitä meillä on, ja millaisista asioista tykkäämme.

II.I Virittäytyminen - Ollaan erilaisia -janaharjoitus

Alustuksena voi kertoa, että olemme jokainen omanlaisiamme, ja meillä saa olla erilaisia mielipiteitä. Olemme myös taitavia erilaisissa asioissa. Seuraavaksi harjoittelemme tuntemaan toisiamme ja miettimään myös omia mielipiteitämme. Muistetaan kuitenkin, ettei mikään vaihtoehto ole toista parempi, ne ovat vain erilaisia.

Asetetaan kaksi merkkiä (esim. pehmolelut tai värikkäät paperit) eri puolille tilaa, esim. luokassa tai käytävässä toinen toiseen päähän ja toinen vastakkaiseen päähän. Aikuinen kertoo vuorotellen yhden sanaparin ja lapset asettuvat sen merkin luo, kummasta asiasta pitävät enemmän. Voit tulostaa sanaparit materiaalikansiosta, tai keksiä ryhmälle sopivia omia sanapareja. (Esimerkkinä: "Mene Hehkun luo, jos pidät enemmän kesästä, ja Kipinän luo, jos pidät enemmän talvesta. Hehku, kesä. Kipinä, talvi.")

Jos aikaa on, voi välillä pyytää jotakuta lasta kertomaan, miksi päätyi valintaansa. 

 II.II Ydin - Kerro kerro kuvastin

Tässä tehtävässä mietitään, mitä sinun peilistäsi näkyy. Tulosta jokaiselle oma peilikehys (vaihtoehtoja on samassa tiedostossa muutama eri tyylinen) materiaalikansiosta. Voit myös näyttää esimerkkikuvaa (samaisen, Kerro kerro kuvastin -tiedoston, ensimmäinen sivu), jos se helpottaa esimerkiksi vieraskielisten oppilaiden ohjeistamista. Tehtävänä on piirtää peiliin oma kuva ja muutamia itselle tärkeitä asioita. Myös kehyksen voi värittää. Tunnin lopussa peilin voi leikata paperista irti ja liimata ensimmäiseksi sivuksi Hehku-vihkoon.

II.III Lopetus - Hehku-vihkoon tutustuminen

Hehku-vihkon kansien ja kotitehtävän liimaaminen. Tulosta materiaalikansiosta jokaiselle oppilaalle omat kannet ja kotitehtävä. Käy läpi yhdessä, mitä kotitehtävässä tehdään. Jos aikaa jää, kansia saa värittää. Niiden värittäminen voidaan jättää myös toiseen kertaan - niiden värittäminen voi olla pieni varatehtävä jollekin kerralle, jos kaivataan kevyempää aloitusta tai lopetusta.

II.IV Kotitehtävä - Olen taitava...

Materiaalikansiosta tulostettavassa kotitehtävässä oppilas saa pohtia kotona aikuisen kanssa lisää sellaisia asioita, joissa hän on taitava. Lisäksi aikuinen pääsee kehumaan oppilasta ja yhdessä mietitään myös, millaisia asioita oppilas haluaisi oppia. 

Lisävinkki: Kotitehtävään voidaan palata yhdessä myös, kun huoltajat tapaavat opettajan seuraavan kerran (esimerkiksi oho-tapaamisessa, vanhempainillassa tmv.). Onko opettaja nähnyt näitä samoja tai vielä jotain muita vahvuuksia, tai onko koulussa ja kotona yhteinen käsitys siitä, millaisia asioita oppilas voisi harjoitella?

III Tunnetaidot

Tänään tutustumme erilaisiin tunnesanoihin yhdessä. Eri oppilaiden sanavarastossa voi olla suurtakin vaihtelua. Tämän tunnin tarkoituksena on, että kaikki osaisivat sanoittaa ainakin muutamia keskeisiä perustunteita.

III.I Virittäytyminen - Montako tunnetta?

Kuinka monta erilaista tunnetta oppilaat keksivät? Viittaamalla saa puheenvuoron. Aikuinen kirjoittaa oppilaiden tunnesanoja näkyviin. Vinkkeinä muutamia apukysymyksiä:

Jos perustunteitakaan ei ensin tule mieleen, voi auttaa kysymällä esimerkiksi: Miltä voi tuntua, jos pääset kaverin kanssa leikkipuistoon/uimaan/tmv.? Miltä voi tuntua, jos lemmikki sairastuu? Entäpä, jos tietää, että ihan kohta on oma vuoro esiintyä isolle yleisölle?

Jos oppilaiden vastaukset ovat ennemmin ajatuksia (esim. "Se olis tosi hauskaa!" kuin tunteita, kannattaa ohjata miettimään, mikä tunne vaikkapa naurun tai itkun takana usein on: Miltä silloin sitten tuntuu, jos on tosi hauskaa? Mikä tunne usein on silloin, kun itkettää?

 III.II Ydin - Tunteet tuntuvat

Jos oppilaiden on vaikea keksiä perustunteita, voi materiaalikansiosta tulostaa Hehkun perustunteet -kortit. Hehkun perustunteet -kortit voi leikata sivun puolivälistä (pystysuunnassa) ja taittaa puolikkaat niin, että toisella puolella on kuva ja toisella puolella tavutettu tunnesana.  Näiden sijasta voi käyttää myös muita ryhmälle tuttuja tunnekortteja tai -kuvia. 

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta Tunteet tuntuvat -monisteet ja ohjeista jokaista hakemaan puuvärit. Tehkää yhdessä tunne kerrallaan (ope voi tehdä omaa esimerkkinä dokumenttikameran alla). Valitkaa tunteelle väri, ja miettikää, missä kohtaa kehoa kyseinen tunne usein tuntuu. Henkilökohtaisiakin eroja on, mutta usein oppilaat tunnistavat samankaltaisia asioita: esimerkiksi surullisena voi tulla palan tunne kurkkuun, tai kun pelottaa, maha voi väännellä tai kädet hikoilla. Jokainen saa värittää sen kohdan kehoa, jossa tunne itsellä voimakkaimmin tuntuu. Kannattaa huomata myös, että tunteiden tunnistaminen kehossa ei ole kaikille helppoa. Siksi aikuisen esimerkki ja muiden kokemusten kuuleminen on tärkeää. Liimatkaa moniste Hehku-vihkoon.

III.III Lopetus - Tunnejumppa

Sopikaa yhdessä muutama yksinkertainen tunteeseen liittyvä liike ja käykää ne lyhyesti yhdessä läpi:

ilo - tasajalkahyppyjä

suru - mennään kyykkyyn pieneksi mytyksi

viha - kädet puuskaan ja tuhahdus

rakkaus - halataan itseä (kiedotaan kädet itsensä ympärille)

inho - ravistellaan koko kehoa

Jokainen saa sanoa vuorollaan yhden yllä olevista tunnesanoista (muistin tukena voi käyttää aiemmin käytettyjä tunnekortteja). Kaikki tekevät yhdessä tunteeseen liitetyn liikkeen.

III.IV Kotitehtävä - Tunteita meidän perheessä

Tulosta jokaiselle kotitehtävämoniste (Tunteita meidän perheessä) materiaalikansiosta. Liimatkaa moniste Hehku-vihkoon. Tänään kotitehtävä on on jutella yhdessä aikuisen kanssa, millaiset arkiset tilanteet herättävät erilaisia tunteita oppilaassa ja aikuisessa. Aikuinen voi auttaa kirjoittamisessa.

IV Empatia ja verkostoituminen

Tunnin teemana on lohduttaminen ja kannustaminen. Tunnistetaan erilaisia tilanteita, joissa voi tarvita lohdutusta tai kannustusta, ja mietitään, miten vaikkapa kaveria voi joko lohduttaa tai kannustaa.

IV.I Virittäytyminen - Hymyä ja harmia

Hymyajatukset antavat voimaa ja lämmittävät mieltä.

Harmiajatukset saavat kaiken näyttämään harmaalta ja kurjalta.

Asetetaan kaksi merkkiä (esim. pehmolelut tai värikkäät paperit) eri puolille tilaa, esim. luokassa tai käytävässä, toinen toiseen päähän ja toinen vastakkaiseen päähän. Seuraavaksi luetaan yksi ajatus kerrallaan (alla olevat lauseet). Jos se on oppilaan mielestä hymyajatus, hän menee hymyajatuksille sovittuun kohtaan tilassa. Jos se on harmiajatus, oppilas menee toisen merkin luo. Välissä kaikki palaavat keskelle tai omalle paikalle.

Minä selviän tästä kyllä! (I will survive from this!)

Onpa tuolla pimeää ja pelottavaa! (It’s dark and scary there!)

Minä olen rohkea! (I’m brave!)

APUA! Tuolla on varmasti mörkö! (HELP! I’m sure there’s a bogeyman!)

Kaikki vihaavat minua! (Everyone hates me!)

En ikinä opi tätä! (I will never learn this!)

Ei huolta, pyydän apua tähän. (No worries, I will ask help to do this.)

Olen surkea kaikessa. (I’m bad at everything.)

Tämä alkaa kyllä sujua. Jaksan harjoitella. (This will go well. I will practice.)

Minä pystyn tähän! (I can do this!)

 IV.II Ydin - Hymyä harmin keskelle

Palataan harmiajatuksiin. Jos edellistä harjoitusta ei tehty yhdessä, alleviivattuja harmiajatuksia voi käyttää silti sellaisenaan, tai ryhmälle sopivia harmiajatuksia voi myös keksiä. 

Käydään yhdessä läpi lause kerrallaan. Ryhmästä riippuen voit myös ohjeistaa oppilaita juttelemaan ensin vastausehdotuksesta vieruskaverin kanssa ja käydä sitten pareittain läpi ehdotuksia. Kysymys kuuluu: Mitä kilttiä voi sanoa, jos kaveri sanoisi näin? Miten kaveria voisi lohduttaa? (Esimerkiksi, mitä kilttiä voisi sanoa, jos kaveri olisi sitä mieltä, että ei ikinä voi oppia vaikkapa uimaan?) 

Kun lauseita on käyty läpi, voit kysyä oppilailta myös, voisiko samoja lohduttavia sanoja sanoa myös itselle silloin, kun pelottaa, tai tuntuu, ettei onnistu. On tärkeää, että autamme toisiamme kun näemme, että toista harmittaa tai pelottaa, mutta tärkeää on myös muistaa, että olemme kilttejä itsellemmekin. Se ei aina ole helppoa, kun harmiajatukset yrittävät vallata mieltä!

IV.III Lopetus - Voimaa sanoista

Mietitään lopuksi, mikä lause voisi olla itselle sellainen tärkeä hymyajatus tai lohdutus, jonka ääreen voisi palata kun harmittaa, pelottaa tai ärsyttää. 

Pyydä oppilaita miettimään: Mikä olisi sopiva lyhyt lause, jota voit toistaa silloin, kun tarvitset lohdutusta tai hyvää mieltä? Piirrä Hehku-vihkon seuraavalle sivulle suuuuri sydän tai aurinko ja kirjoita hymyajatuksesi isolla sen keskelle. Aikuinen auttaa kirjoittamisessa heitä, joille se on vielä vaikeaa. Alla pari esimerkkiä kannustavista hymyajatuksista:

"Minä pystyn tähän!" "Minä osaan kyllä." "Saan pyytää apua." Jos aikaa jää, sydämen tai auringon saa myös koristella esimerkiksi värittämällä.

IV.IV Kotitehtävä - Lohdullinen empatia

Tulosta kotitehtävämoniste (Lohdullinen empatia) materiaalikansiosta kaikille ja liimatkaa ne Hehku-vihkoon. Kotiehtävänä on lukea aikuisen kanssa yhdessä, miten Hehku-lohikäärme selittää sanan empatia pienemmälle lohikäärmeelle Kipinälle. Jos oppilas osaa jo lukea, hän voi lukea tekstin aikuiselle. Sen jälkeen lapsi pääsee kertomaan aikuiselle, milloin hän on lohduttanut jotakuta, ja millaisessa tilanteessa joku muu on lohduttanut häntä itseään.

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

Käydään läpi kaveritaitojen peruslähtökohtia ja oppilaiden omia ajatuksia siitä, mikä on tärkeää riitojen ehkäisemisessä ja riitojen selvittämisessä. Näitä teemoja kannattaa linkittää ryhmän sääntöihin, joissa usein on samaa tavoitetta tukevia kohtia (esim. kaikki otetaan mukaan ryhmään/peliin, odotetaan omaa vuoroa, ei kiusata, kuunnellaan kun toinen puhuu jne.).

V.I Virittäytyminen - Eipäs juupas -jumppa

Aikuinen lukee seuraavia kysymyksiä yksi kerrallaan (voit valita ryhmälle sopivimpia ja keksiä lisää omia kysymyksiä). Jokainen oppilas miettii itse, mitä mieltä on asiasta. Jos hän vastaisi kysymykseen "kyllä", hän kurkottaa kattoon. Jos oma vastaus olisi "ei", tehtävänä on mennä kyykkyyn. Oppilaita kannattaa osassa kohdissa pysäyttää katsomaan, mitä mieltä muut näyttävät olevan. Kysymysten välissä palataan tavalliseen seisoma-asentoon. Tarvittaessa vastaamista voidaan varioida käyttämällä esimerkiksi peukkumittareilla tai punaisia ja vihreitä paperilappuja. Suluissa on jatkokysymyksiä ja huomioita, jos ryhmässä haluaa herättää keskustelua aiheesta.

Onko tärkeää, että kaikki saavat olla mukana leikeissä ja peleissä? (Miksi?)

Onko hyvä idea sopia yhdessä pelin säännöt ennen kuin aloitetaan? (Ennaltaehkäisee monta riitatilannetta!)

Voiko ystävällinen puhe auttaa välttämään riitoja? (Jos on eri mieltä kaverin kanssa, miten sen voi sanoa ystävällisesti?)

Tuntuuko pahalta, jos joku on sinulle ilkeä? (Huomataan todennäköisesti, että juuri kukaan ei pidä siitä, ja juuri siksi on tärkeää, ettei itse ole ilkeä muille.)

Onko tärkeä pyytää anteeksi, jos on pahoittanut toisen mielen? (Miksi?)

Jos minulla on riitaa kaverin kanssa, emmekä osaa itse ratkaista tilannetta, voiko joku auttaa riidan selvittämisessä? (Kuka?)

Auttaako se, jos mietimme yhdessä kaverin (tai aikuisen) kanssa, miten vastaava riita voitaisiin välttää seuraavalla kerralla?

Onko tärkeää, että riidan jälkeen ei jää paha mieli kummallekaan?

 V.II Ydin - Kaveruuden kakku

Edellisessä tehtävässä nousi todennäköisesti esiin ajatuksia siitä, miten muita kohtelemme. Mutta mistä kaikista asioista kaveruus, ja sitä myöten kaveruuden kakku muodostuu? Mitkä ovat tärkeitä aineksia hyvässä kaveruudessa? Miettikää yhdessä ja valitkaa muutama (jokaiseen kakun kerrokseen yksi). Aikuinen voi kirjoittaa muistiin ja esimerkkinä omaan kakunpalaansa. Aikuinen voi myös kirjoittaa luokan kanssa sovitut kohdat ja valmiiksi kirjoitetun kakunpalan voi kopioida jokaiselle. Esimerkkejä voisi olla YSTÄVÄLLISYYS, REILUUS, KUUNTELU, AUTTAMINEN tai YHTEISTYÖ. Tulosta siis materiaalikansiosta valintasi mukaan joko yksi kakkupala, joka kopioidaan kun se on täytetty, tai jokaiselle oma kakkupala, jos ryhmässä kaikki osaavat jo jäljentää sanat esimerkistä.

Lopuksi jokainen saa myös värittää oman kaveruuden kakkupalansa ja liimata sen vihkoon.

V.III Lopetus - Hehkun uni kaveruuden kakusta

Tulosta materiaalikansiosta Hehkun uni kaveruuden kakusta -tarina. Tarinassa on muutama aukkokohta, jotka täytetään ryhmän äsken tekemien valintojen mukaan. Tarinan voi lukea tunnin päätteeksi joko niin, että oppilaat värittävät samalla, tai erillisenä rauhoittumishetkenä niin, että keskitytään pelkästään tarinan kuunteluun.

V.IV Kotitehtävä - Erimielisyyksien äärellä

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta kotitehtävä ja liimatkaa ne Hehku-vihkoihin. Tänään kotitehtävä on miettiä, miten jokaisen kotona ratkotaan erimielisyyksiä tai riitatilanteita. Erimielisyydet ja erilaiset tunteet kuuluvat elämään. Harjoittelemme silti sekä koulussa kaikilla muillakin elämän osa-alueilla siihen, että vihaisenakaan emme satuta toisia, ja kun pahin kiukku laantuu, voimme jutella tapahtuneesta ja jatkaa eteenpäin paremmilla mielin. Tehtävissä voi miettiä joko aikuisten ja lasten välisiä tilanteita, tai esimerkiksi sisarusten/serkusten/kaverien välisiä tilanteita. 

VI Katse tulevaisuuteen

Tällä kertaa tutkimme yhdessä, miten voimme tulevaisuudessa tunnistaa omia ja toisten tunteita hieman paremmin.

VI.I Virittäytyminen - Mitä ne tunteet olikaan?

Palatkaa ensin perustunteiden äärelle joko Hehkun perustunteet -korttien avulla (materiaalikansiossa kohdassa III.II) tai muilla ryhmälle tutuilla tunnekorteilla. Kerratkaa, muistavatko oppilaat perustunteita: joka kerta, kun joku oppilaista nimeää yhden perustunteista, voit näyttää tunteeseen sopivan kortin. Samalla jokaisen tehtävä on tehdä ilme, josta kyseisen tunteen voisi tunnistaa.

 VI.II Ydin - Ihan mun omat tunteet

Nyt jokainen saa tehdä oman tunnekorttipakkansa. Tulosta materiaalikansiosta ohjeet ja tunnekorttien pohjat. Aloittakaa askartelemalla tunnekorteille tasku (tai käyttäkää valmiita kirjekuoria).

VI.III Lopetus - Tunnepantomiimi

Huomaa, että ryhmästä riippuen askarteluun voi olla hyvä varata enemmän aikaa. Siksi tämän harjoituksen voi jättää toiseen, sopivampaan hetkeen, jos haluatte askarrella rauhassa koko tunnin. Jos ryhmän kuitenkin on vaikea jaksaa askarrella tunnin loppuun saakka, voitte asettua hetkeksi tunnepantomiimien äärelle.

Tunnepantomiimit toimivat perinteisen pantomiimin tapaan: yhden ryhmäläisen tehtävänä on esittää jokin perustunteista (valinnan tukena voitte nyt käyttää alkutunnin tunnekortteja tai jonkun oppilaan omaa korttipakkaa) luokan edessä niin, ettei esittäjä sano sanaakaan. Tässä harjoitellaan ilmaisemaan ja tunnistamaan tunteita erilaisista eleistä ja ilmeistä. Aikuinen jakaa vastauspuheenvuorot yleisöön. Voitte päättää yhdessä, esiintyykö jokainen halukas vuorollaan järjestyksessä, vai tuleeko esittäjäksi aina hän, joka arvaa oikein.

VI.IV Kotitehtävä - Jaa niin mikä tunne?

Kotitehtävänä on kurkata yhdessä aikuisen kanssa oppilaan tunnekorttipakkaan, ja piirtää kaksi perheen omaa tunnekorttia. Tulosta kotiläksymoniste jokaiselle materiaalikansiosta.

VII Media ja hyvinvointi

Hyvinvointiin liittyy monta asiaa: riittävä uni, sopiva ruoka, mukava liikunta ja yhteinen aika perheen ja ystävien kanssa. Hyvinvointiin vaikuttaa paljon myös se, mihin itse keskitymme. Jos keskitymme siihen, mikä ärsyttää, emme ehkä huomaa kaikkea hauskaa ympärillämme.

VII.I Virittäytyminen - Tarina kahdesta sudesta

Tunnin alkuun luetaan yhdessä perinteinen tarina kahdesta sudesta. Tämä versio on muokattu Viitottu rakkaus -sivuston tarinaversiosta.

Vanha mies istuu nuotion äärellä lapsenlapsensa kanssa ja kertoo tarinaa kahdesta sudesta. 

"Tiesitkö, että meidän kaikkien sisällä asuu kaksi sutta, jotka käyvät jatkuvaa taistelua keskenään. 

Toinen näistä susista on hyvä ja lempeä. 

Se edustaa iloa, rauhaa, rakkautta, toivoa, empatiaa, totuutta ja myötätuntoa, joita meissä ihmisissä on. 

Toinen susista on paha ja mieleltään ilkeä. 

Se edustaa vihaa, kateutta, surua, ahneutta, itsekkyyttä, mustasukkaisuutta ja valheita, joita meissä ihmisissä on." 

Lapsi katsoo isoisäänsä, joka istuu nyt hiljaa nuotion loimuavaa liekkiä katsellen. 

Lapsi miettii tarinaa hetken ja kysyy: 

"Kumpi susista voittaa taistelun?" 

Vanhus katsoo lasta ja vastaa: 

"Se susi voittaa, jota sinä ruokit." 

Keskustelkaa ryhmän kanssa: Tarinassa kerrotaan, että se susi voittaa, jota ihminen ruokkii enemmän. Mitä asioita pahaan suteen tarinassa yhdistettiin? (Viha, kateus jne.) Milläköhän sellaista sutta sitten ruokitaan? (Olemalla vihainen, keskittymällä vihaisiin ajatuksiin tai kateuteen, olemalla itsekäs, valehtelemalla jne.) No mitä asioita tai tunteita hyvään suteen yhdistettiin? (Ilo, rauha jne.) Millä asioilla tätä sutta sitten ruokitaan? (Tekemällä asioita, joista tulee iloiseksi. Olemalla myötätuntoinen ja puhumalla totta muille. Pysähtymällä välillä rauhoittumaan. Jne.) Seuraavassa tehtävässä oppilaat saavat miettiä, millä tavoilla he ruokkivat hyvää sutta itsessään. 

 VII.II Ydin - Hyvän suden lautanen

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta hyvän suden lautanen. Käykää vielä yhdessä läpi apukysymykset. Lautaselle jokainen saa nyt piirtää niitä asioita, joilla ruokkisi omaa hyvää suttaan - eli miettimällä, miten rauhoittuu, miten on kiltti muille, mikä tekee iloiseksi.

VII.III Lopetus - Minun susi syö...

Käykää kierros, jossa jokainen saa sanoa lautaseltaan yhden asian, jolla ruokkii hyvää suttaan.

Liimatkaa hyvän suden lautanen vihkoon.

VII.IV Kotitehtävä - Meidän perheen sudet

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta kotitehtävä. Liimatkaa se Hehku-vihkoon. Tehtävässä mietitään yhdessä aikuisen kanssa, miten kotona toimitaan, jos joku ruokkii pahaa sutta, ja miten yhdessä ruokitaan hyvää sutta.

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

Lapset ovat luonnostaan energisiä ja vauhdikkaita. Ihmiskeho, elämä ja oppiminen tarvitsee silti ajoittain myös rauhoittumisen taitoa. Kouluarjessa tätä tukevat tutut rutiinit, pysähtyminen ennen siirtymää ja turvallisuuden tunne ryhmässä. Välillä tarpeeseen tulevat myös vähän pidemmät rentoutumistuokiot. Tämän oppitunnin harjoitukset ovat sellaisia hetkiä varten.

VIII.I Virittäytyminen - Hehkun alkutarina

Osa ryhmistä on kuullut lyhennelmän Hehkun alkutarinasta jo eskarissa. Tänään voitte pysähtyä koko ryhmänä tarinan äärelle. Tulosta alkutarina materiaalikansiosta tai lue tietokoneelta. Ohjeista oppilaita ottamaan mukava asento omalla paikalla tai muulla sovitulla paikalla. Tarinaa kuunnellessa ollaan hiljaa - jos ei siksi, että itse haluaa kuunnella, niin ainakin siksi, että muut saavat rauhan kuunnella. Silmiä saa pitää halutessaan kiinni.

Taustalle voi laittaa esimerkiksi YouTubesta taustaksi rentouttavaa musiikkia ja rauhoittavan videon. Tämä helpottaa osaa oppilaista peremmin asettumaan paikalleen ja uppoutumaan kuunteluun. Sopivan videon voi hakea esimerkiksi hakusanalla "relaxing music sea life" tai "deep focus music for studying".

Lisävinkki: Oppilaat voivat piirtää seuraavalla kuviksen tunnilla tai ylimääräisessä odotteluhetkessä esimerkiksi seuraavista tarinan hetkistä:

Miltä Hehkun ja Kipinän kotona lohikäärmemaassa näyttää?

Mitä kaikkea Hehku näki matkalla, kun hän ui Uuteenkaupunkiin?

Miltä Hehku ja Kipinä näyttivät, kun he näkivät ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa?

Mitä kaikkea Hehku ja Kipinä koulussa ovat tehneet?

(Kouluvalmentaja lisäisi mielellään oppilaiden taideteoksia kuvitukseksi tuleville vuosiluokille! Ota siis yhteyttä, jos ryhmässä innostutaan taiteilemaan!)

 VIII.II Ydin - Minä autan

Osa rauhoittuu mieluiten äskeisellä tavalla: kun saa pysähtyä kuuntelemaan tarinaa tai musiikkia, tai uppoutua mielikuvitusmaailmaan. Osa kaipaa myös rentoutumiseen vähän kehollisempaa lähestymistä. Kerro oppilaille, että seuraavaksi harjoitellaan jälkimmäistä. Äskeinen taustamusiikki kannattaa jättää soimaan, sillä se voi antaa kävelylle rauhallista tahtia. Jaa jokaiselle oppilaalle nenäliina/hernepussi/muu kevyt esine, jota tasapainotellaan pään päällä.

Jokainen saa päänsä päälle nenäliinan/hernepussin ja kaikki kävelevät rauhallisesti ja hiljaa ympäri tilaa. Jos nenäliina tmv. putoaa, sitä ei saa nostaa itse, vaan silloin jähmettyy paikoilleen odottamaan apua. Kun kaveri pysähtyy paikalleen jähmettyneen oppilaan luokse, paikallaan olija kysyy: ”Voisitko auttaa?” Sen jälkeen kaveri saa nostaa pudonneen nenäliinan tmv. ja sanoo ”Ole hyvä”. Kiitoksen jälkeen molemmat jatkavat liikkumista. 

Ennen kuin aloitatte, päättäkää ryhmäläisten koordinaatiokyvyn mukaan, saako toiselle nenäliinaa nostaessaan pitää omastaan kiinni, vai haluatteko lisähaastetta. Kun kulkeminen alkaa sujua, opettaja voi antaa muutamia lisähaasteita, esimerkiksi: "Käy kyykyssä aina, kun ohitat pulpetin." "Kurota käsillä kohti kattoa/kävele varpaillasi." "Pysähdy hengittämään oikein syvään aina, kun olet kävellyt 10 askelta."

Osa ryhmistä jaksaa tätä hiljaisuudessa vain pienen hetken, kun taas osa ryhmistä nauttii keskittymisestä ja haasteista pidempäänkin. Harjoituksen kestoa kannattaa siis säädellä ryhmän mukaan.

VIII.III Lopetus - Tarinajumppa

Jokainen palaa oman paikkansa viereen. Lopetusvenyttelyyn voitte joko jättää nenäliinat tmv. pään päälle tasapainoteltavaksi, tai ne voidaan kerätä tässä välissä pois. Venyttely on kirjoitettu mukaillen Hehkun alkutarinaa. Tee liikkeet rauhallisesti esimerkkinä, oppilaiden tehtävä on seurata mallia.

Olipa kerran Hehku-lohikäärme, jonka häntä oli näääääin pitkä. (Levitä kädet T-asentoon.)

Hehku oli kuullut ihmisistä, ja mietti, miten pääsisi heidän luokseen. (Venyttele niskaa kääntelemällä päätä puolelta toiselle rauhallisesti.)

Lopulta Hehku päätti lähteä etsimään ihmisiä ja heidän koulujaan. Siksi hän hyvästeli perheensä. (Anna itsellesi oikein iso halaus.)

Hehku hyppäsi mereen, ja ui pitkän matkan. (Pyörittele käsiä rauhallisesti ympäri.)

Perille päästyään Hehku nousi kalliolle ja nautti auringonpaisteesta. (Hengitä pari kertaa oikein syvään sisään ja ulos.)

Sitten Hehku tapasi ensimmäiset ihmislapset, ja lähti heidän kanssaan kohti koulua. (Ota paikallasi pari kyykkyaskelta tai marssiaskelta.)

Kouluun päästyään Hehku vilkutti ja hymyili kaikille vastaantulijoille. (Hymyile ja vilkuta kaikille ryhmäläisille.)

VIII.IV Kotitehtävä - Venytellään yhdessä

Tulosta materiaalikansiosta jokaiselle kotitehtävä Hehku-vihkoon. Tehtävänä on venytellä yhdessä aikuisen kanssa myös kotona.

IX Arjen selviytymistaidot

Arjen selviytymistaitoja on monia. Tällä kertaa keskitytään kuuntelun taitoon - tärkeä sekä koulussa, että kaikkialla muuallakin.

IX.I Virittäytyminen - Hehkun ystäväkirja

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta Hehkun ystäväkirjan kuvasivu ja aikuiselle ohjesivu. Tarkoituksena on, että aikuinen lukee yhden kohdan kerrallaan, ja ryhmä toimii sen mukaan. Kun kaikki ovat valmiita, siirrytään seuraavaan kohtaan. Tärkeää on olla rauhassa, jotta kaikki voivat kuunnella ohjeet. Ryhmän taitotason mukaan voitte joko sopia, että jokainen ohje tulee vain kerran tai kaksi kertaa, tai auttaa oppilaita enemmän.

Lisävinkki: Jos ajatus ystäväkirjasta kiinnostaa ryhmää enemmänkin, tehkää sopivalla tunnilla oma ystäväkirjan sivu ja monistakaa se kaikille. Voitte koostaa niistä joko luokan kansion tai laittaa jokaisen esittelyt yhdessä esille. Mitä asioita jokainen voisi kertoa itsestään? Lempiruoan, -herkun, -lautapelin, -oppiaineen? Piirretäänkö sivulle myös omakuva?

 IX.II Ydin - Kapteeni käskee

Onko "Kapteeni käskee" -leikki ryhmälle tuttu? Siinä kapteeniksi sovittu leikin vetäjä kertoo yhden ohjeen kerrallaan. Juju on, että ohjetta totellaan vain, jos kapteeni sanoo alkuun sanat "Kapteeni käskee". Jos huomio herpaantuu, eikä tee ohjeen mukaan silloin kun kapteeni käskee, tai tekee liikkeen vaikkei kapteeni käskenyt, putoaa laidan yli pelistä pois (esimerkiksi käy istumaan omalle paikalle). Ketkä kuuntelevat tarkkaan ja pysyvät laivan kyydissä pisimpään?

Ainakin alkuun aikuisen on hyvä toimia kapteenina. Halutessanne voitte hetken päästä myös vaihtaa kapteenia. Ohjeet voivat olla hyvin yksinkertaisia liikkeitä. (Esim. "Kapteeni käskee ottaa vasemmasta korvasta kiinni. Mene kyykkyyn. Kapteeni käskee irrottaa korvasta. Taputa päätäsi. Taputa käsiäsi yhteen. Kapteeni käskee mennä kyykkyyn. Jne.) Kapteeni tekee esimerkkinä kaikki liikkeet (sanoipa sitten alkuun "kapteeni käskee" tai ei). Ohjeiden tahtia voi säädellä ryhmän taitotason mukaan.

IX.III Lopetus - Tee perässä

Nyt kun on päästy liikkeiden toistamisen makuun, kuunnellaan ja seurataan vielä kaikki ryhmäläiset toinen toisiaan: Otetaan loppuun pieni kertaus viime kerran läksystä, tai muuten vain kerrataan erilaisia venyttelyliikkeitä. Jokainen näyttää vuorollaan yhden venyttelyliikkeen (jos teitte edellisen oppitunnin kotitehtävän, voi kannustaa valitsemaan yhden niistä liikkeistä, joita kotona teki aikuisen kanssa). Muiden tehtävä on tehdä sama liike perässä. Jos aikuinen aavistaa, että kaikille ei tule venyttelyliikettä mieleen, voidaan sopia, että myös joku edellisen Kapteeni käskee -leikin liikkeistä käy. Jokainen saa siis vuorollaan näyttää yhden liikkeen, jonka kaikki toistavat.

IX.IV Kotitehtävä - Vaiheittain

Tänään tehtävä on jatkaa kuuntelemisen harjoittelua. Valitkaa kotona yksi tehtävä, johon aikuinen voi antaa ohjeita yksi vaihe kerrallaan. Tarkoitus on, että lapsi tekee asian kuuntelemalla aikuisen ohjeita yksi vaihe kerrallaan. Liian tuttua tehtävää ei kannata ottaa, jotta lapsen tulee kuunneltua ohjeita tarkkaan. Lapsen taitotason ja yhteisen tilanteen mukaan tehtävä voi olla vaikka salaatin tekeminen päivälliselle tai pyykkikoneen täyttäminen ja käynnistäminen.

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

Tällä tunnilla kerrataan kaveritaitoja, joita ekaluokan aikana on harjoiteltu pitkin matkaa koulun arjessa.

X.I Virittäytyminen - Mitkä kaveritaidot?

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta "Väritä kaveritaidot" -tehtävä. Huom! Tehtävässä on kaksi sivua, eli älä tulosta kaksipuoleisena, jos käytätte Hehku-vihkoja. Älä jaa monisteita vielä, vaan käykää kohdat ensin yhdessä läpi. 

Käykää kaveritaidot läpi yksi kerrallaan: Osaavatko oppilaat sanoa, millaisessa tilanteessa mitäkin kaveritaitoa on harjoiteltu? Tai millaisessa tilanteessa sitä voisi tarvita?

 X.II Ydin - Väritä kaveritaidot

Nyt jokaiselle voi jakaa omat monisteensa ja ne liimataan vihkoon. Värittämisen taustalle voi laittaa musiikkia tai äänikirjan. Samalla kun oppilaat värittävät kuvia, aikuinen kiertää jokaisen luona tarran/leiman/muun merkin kanssa. Jokaiselle oppilaalle aikuinen kertoo yhden kaveritaidon, jossa oppilas on joko kehittynyt vuoden aikana paljon, tai jossa hän on taitava. Tämän taidon viereen aikuinen merkitsee tarran/leiman/muun merkin.

X.III Lopetus - Kaveritaitojumppa

Käykää vielä kaveritaidot yhdessä läpi pienen jumpan avulla. Nouskaa oman paikan viereen seisomaan. Lukekaa yksi kaveritaito kerrallaan. Jos oppilas osaa tämän taidon, hän tekee sovitun liikkeen. Voitte päättää, onko sovittu liike vaikka sammakkohyppy, kuninkaallinen vilkutus muille, aplodit tai mitä tahansa keksitte.

X.IV Kotitehtävä - Mitä jäi mieleen?

Kotitehtävässä mietitään aikuisen kanssa lyhyesti, mitä vuoden aikana on opittu. Kun oppilas palauttaa tämän viimeisen kotitehtävän, opettaja voi myös kirjoittaa open terveiset -riville jotain, mitä on oppinut oppilaasta tai oppilaan kanssa.

Viimeisten open terveisten yhteydessä kannattaa varmistaa, että ope on kommentoinut kaikkia kotitehtäviä. Tämän jälkeen voitte sopia, saako jokainen Hehku-vihkonsa kotiin, vai annetaanko ne esimerkiksi mukaan vasta todistusten kanssa, tai jatketaanko ensi vuonna samaan vihkoon.

Linkki toisen luokan materiaalikansioon.

Toisella luokalla jatkamme perustunteiden ja arjen kaveritaitojen äärellä. Vielä ensimmäisissä tehtävissä ei oleteta, että kaikki osaisivat lukea ja kirjoittaa itsenäisesti. 

Lukuvuotta varten kannattaa varata jokaiselle oppilaalle tyhjä, A4-kokoinen vihko. II-tunnin päätteeksi vihkolle liimataan kannet. Tähän Hehku-vihkoon voidaan liimata tunneilla tehtyjä tehtäviä ja kotitehtävät. Kotitehtävien tekemisen jälkeen vihkot kannattaa palauttaa luokassa tiettyyn paikkaan, jotta opettaja voi lukea kotitehtävät läpi ja vihkot ovat koulussa seuraavaa Hehku-tuntia odottamassa.

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

Kolmas harjoitus on tarkoitettu ryhmälle, joka jo tuntee toisensa ja opettajan.

I.I Tutustumisleikki - Hatsipatsi

Piirileikki, jossa kaikki istuvat ringissä niin, että vain yhdeltä puuttuu paikka. Hän, jolta paikka puuttuu, menee tilan ulkopuolelle. Silloin ryhmästä yksi valitaan Hatsipatsiksi. Kun ulkona ollut palaa tilaan, hän alkaa kysellä muilta yhdessä sovittua kysymystä (esimerkkilista alla). Kaikki muut vastaavat kysymykseen tavallisesti, mutta kun kysytään Hatsipatsilta, hän vastaa "Hatsipatsi!" Silloin kaikkien on vaihdettava paikkaa, ja myös kyselijä yrittää napata istumapaikan. Ilman paikkaa jäänyt on seuraava kyselijä. Voitte joko vaihtaa kysymystä tai pelata samalla kysymyksellä useamman kierroksen.

Esimerkkikysymyksiä:

Mikä sinun nimesi on?

Mikä sinun lempivärisi on?

Mikä on sinun lempiruokasi?

Mitä tykkäät leikkiä/pelata välitunnilla?

I.II Tutustumisleikki - Tervehdyspiirit

Ryhmä jaetaan kahtia. Ykköset muodostavat sisäpiirin ja katsovat ulospäin, kakkoset muodostavat ulkopiirin ja katsovat piirin keskelle ykkösiä kohti. Jos ryhmäläisiä on pariton määrä, aikuinen menee mukaan. Tässä leikissä harjoitellaan tervehtimistä ja yhteisen rytmin löytämistä. Tervehtimistä rytmittää yhteinen loru: Oikein hyvää huomenta! Onpa hauska tavata! 

Valitkaa tapa, jolla tervehditte. Se voi olla vilkutus, kättely, kumarrus jne. Tärkeää on ottaa pariin sen verran katsekontaktia ja hymyä, että jokainen tietää, ketä tervehtii. Tässä yhteydessä tai leikin jälkeen voi käydä keskustelua myös kohtaamisen taidosta ja siitä, miltä tuntuu, jos sinua ei ikinä tervehdittäisi tai huomattaisi.

Aloittakaa tervehdyspiiri. Aina yksi ulkopiiriläinen ja yksi sisäpiiriläinen tervehtivät toisiaan - he, jotka ovat vastakkain. Sisäpiiri pysyy koko ajan paikallaan, ja ulkopiiri ottaa jokaisen tervehdyksen välissä sivuaskeleen kellon suuntaisesti tervehtiäkseen seuraavaa sisäpiirissä olijaa. Varsinkin alkuun kannattaa ottaa rauhallisempi rytmi ja aikuisen johdattaa sitä, jotta kaikki ehtivät mukaan. Sovittu tervehtimistapa (esim. kättely) tehdään aina samalla, kun lorua lausutaan. 

Lausukaa tervehtiessänne yhteen ääneen loru ("Oikein hyvää huomenta! Onpa hauska tavata!"), sitten ulkopiiriläiset ottavat yhdessä yhden sivuaskeleen, kaikilla yhdessä rauhallinen sisäänhengitys, ja sitten toistakaa alusta (loru + tervehdys, sivuaskel, hengitys). Leikkiä voi jatkaa käytettävissä olevan ajan ja ryhmän vireystilan mukaan. Vaihtakaa välillä tervehtimisen tapaa - myös ryhmäläisillä voi olla hauskoja ideoita.

I.III Leikki - Minä myös!

Ryhmäläiset istuvat tuoleilla piirissä. Yksi seisoo ilman tuolia piirin keskellä. Hän kertoo yhden asian itsestään, esimerkiksi ”Tykkään jalkapallosta. / Lempiaineeni on kuvis. / Tulen iloiseksi, kun ope kehuu. / Pelkään korkeita paikkoja.” Kaikki, jotka tunnistavat saman asian itsestään, nousevat ylös ja sanovat ”Minä myös!” ja vaihtavat paikkoja. Piirin keskellä ollut yrittää saada yhden vapautuneista istumapaikoista itselleen. Ilman paikkaa jäänyt kertoo seuraavan asian piirin keskellä, ja jälleen samoin ajattelevat vaihtavat paikkaa keskenään. Leikkiä voi jatkaa käytettävissä olevan ajan ja ryhmän vireystilan mukaan.

II Itsetuntemus

Tällä oppitunnilla itsetuntemukseen tutustutaan vahvuuksien kautta.

Lisävinkki: Voitte tutustua vahvuuksiin liikuntatunnilla tai välitunnilla lisää tekemällä yhteistä vahvuuksien jumpparataa. Keksikää jumpparata, jonka eri pisteillä tarvitaan erilaisia vahvuuksia. Mikä tehtävä voisi vaatia voimaa? Mikä sinnikkyyttä, rohkeutta tai avuliaisuutta?

II.I Virittäytyminen - Vahvuuksia marjametsällä

Tulosta tarina (Vahvuuksia marjametsällä) materiaalikansiosta tai lue tietokoneelta. Ohjeista oppilaita ottamaan mukava asento omalla paikalla tai muulla sovitulla paikalla. Tarinaa kuunnellessa ollaan hiljaa - jos ei siksi, että itse haluaa kuunnella, niin ainakin siksi, että muut saavat rauhan kuunnella. Taustalle voi laittaa esimerkiksi YouTubesta taustaksi rentouttavaa musiikkia. Tämä helpottaa osaa oppilaista peremmin asettumaan paikalleen ja uppoutumaan kuunteluun. Sopivan videon voi hakea esimerkiksi hakusanalla "deep focus music for studying".

Tarinan kuuntelun jälkeen käydään läpi, mitä vahvuuksia tarinasta löytyi. (Esim. luovuus, uteliaisuus, rohkeus, rauhoittumisen/keskittymisen taito, avuliaisuus, ystävällisyys.)

 II.II Ydin - Vahvuuspokaali

Jokaisella on erilaisia vahvuuksia. Nyt jokainen saa koota omiaan näkyviin. Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta pokaalipohja. Tulosta materiaalikansiosta lisäksi vahvuuskuvia ja positiivisten adjektiivien lista (tavutettu), joista ryhmäläiset voivat leikellä kuvia ja sanoja halutessaan. Ohjeista jokaista piirtämään, kirjoittamaan tai leikkaamaan ja värittämään pokaali täyteen omia vahvuuksia. Lopuksi myös pokaalin voi värittää ja leikata irti Hehku-vihkoon liimattavaksi.

Viimeiseksi voitte vielä käydä kierroksen, jolla jokainen saa kertoa yhden vahvuuksistaan.

II.III Lopetus - Hehku-vihkoon tutustuminen

Hehku-vihkon kansien ja kotitehtävän liimaaminen. Tulosta materiaalikansiosta jokaiselle omat kannet ja ensimmäinen kotitehtävä. Käykää läpi yhdessä, mitä kotitehtävässä tehdään.

(Kansien värittäminen on hyvä lisätehtävä johonkin sellaiseen kertaan, johon kaipaatte kevyemmän aloituksen tai lopetuksen, tai on muuten ylimääräinen hetki, johon halutaan lisätehtävä.)

II.IV Kotitehtävä - Osaan vaikka mitä

Tänään tehtävänä on koota vahvuuksien pokaalin rinnalle kehupokaali. Voitte joko kysyä kommentteja nyt, tai miettiä yhdessä, millaisista asioista lasta ovat aiemmin kehuneet esimerkiksi isovanhemmat tai muut perheen läheiset. Miettikää myös, mistä kotiväki itse kehuisi lasta. Jos perheessä on sisaruksia, myös he voivat ehdottaa kehuja.

III Tunnetaidot

Tänään kertaamme perustunteita miettimällä, millaisissa tilanteissa erilaisia tunteita voi herätä. Huomataan myös, että samakin tilanne voi herättää erilaisia tunteita eri ihmisissä.

III.I Virittäytyminen - Kipinän ensimmäinen koulupäivä

Tulosta tarina (Kipinän ensimmäinen koulupäivä) materiaalikansiosta tai lue tietokoneelta. Ohjeista oppilaita ottamaan mukava asento omalla paikalla tai muulla sovitulla paikalla. Tarinaa kuunnellessa ollaan hiljaa - jos ei siksi, että itse haluaa kuunnella, niin ainakin siksi, että muut saavat rauhan kuunnella. Taustalle voi laittaa esimerkiksi YouTubesta taustaksi rentouttavaa musiikkia. Tämä helpottaa osaa oppilaista peremmin asettumaan paikalleen ja uppoutumaan kuunteluun. Sopivan videon voi hakea esimerkiksi hakusanalla "deep focus music for studying".

 III.II Ydin - Tunteiden mittarimadot

Kerro ryhmälle, että seuraavaksi he ovat tunteiden mittarimatoja! Mitä pidempi mato, sitä iloisempi tunne. Kurota siis käsillä kohti kattoa, jos tilanne voisi sinusta tuntua tosi hyvältä. Jos tilanne ei herättäisi sinussa juuri mitään tunteita, seiso ihan tikkuna paikallasi. Jos taas tilanne voisi olla tosi jännittävä, pelottava tai surullinen, mene kyykkyyn. Oikeita vastauksia ei ole, vaan eri ihmisissä voi herätä erilaisia tunteita samassakin tilanteessa.

Miltä sinusta voisi tuntua, kun…

menet hyvän kaverin syntymäpäiville?

luet aapista?

olet ekaa kertaa yökylässä jonkun luona?

häviät korttipelissä?

odotat hammaslääkärin odotushuoneessa?

menet huvipuistoon?

tapaat jonkun ensimmäistä kertaa?

Keskustellaan: Mistä tunteen tunnistaa? Tarinassa jännitys kuvattiin perhosina vatsassa. Miten muuten jännityksen tunnetta voisi kuvailla? Entä missä suru tuntuu? Tai viha? Ilo? Rakkaus? 

III.III Lopetus - Tunnemusaa

Tunnustellaan erilaisia tunteita vielä musiikin kanssa. Materiaalikansiossa on valmiit tunnejulisteet sekä "Musiikki ja tunne" -soittolista (diaesitys). Levittäkää tunnejulisteet eri puolille tilaa. Kuunnelkaa yksi musiikkipätkä kerrallaan (n. 40 sek). Kun musiikki soi, tehtävänä on kuunnella musiikkia ja miettiä, mikä tunne itsessä herää. Jokainen menee sen tunnejulisteen luo, jossa on omaa tunnetta lähimpänä oleva tunne.

III.IV Kotitehtävä - Viime päivien tunteet

Tehtävänä on jutella aikuisen kanssa ja miettiä, milloin kumpikin on viimeksi ollut iloinen, tai mikä teitä on viimeksi jännittänyt. Samalla harjoitellaan myös toisen kuuntelua.

IV Empatia ja verkostoituminen

Tällä kertaa mietitään, miksi luokassa/koulussa on yhteisiä sääntöjä. Ohjataan ryhmää huomaamaan, että säännöillä halutaan taata kaikille turvallinen koulupäivä ja opettaa reiluutta ja muiden huomioon ottamista.

IV.I Virittäytyminen - Yhteiset säännöt

Kerrataan lyhyesti, mitkä ovat luokan/koulun yhteiset säännöt. 

Keskustellaan sääntöjen ja sopimusten merkityksestä. Miksi yhteisiä sääntöjä on olemassa?

Ne luovat turvallisuutta.

Ne auttavat oppimisessa.

Ne helpottavat yhteistyötä.

Ne auttavat toimimaan yhteiseksi hyväksi.

 IV.II Ydin - Kaveruuden pelisäännöt

Seuraavan tehtävän tarkoitus on konkretisoida, millaisissa tilanteissa luokan säännöt on hyvä muistaa. Voitte tehdä tämän tehtävän joko koko ryhmän kanssa, tai jos useimmat ryhmässä osaavat jo lukea ja kirjoittaa, jakautua 2-3 oppilaan ryhmiin miettimään tehtävää ensin pienryhmissä. Jos teette tehtävää yhdessä, tilanteita voidaan poimia ja keksiä lisää ryhmän tarpeiden mukaan. Jos toimitte pienryhmissä, tulosta materiaalikansiosta jokaiselle ryhmälle oma moniste.

Ottakaa tilanne kerrallaan muutama alla olevista esimerkeistä käsittelyyn ja käykää läpi vastauksia:

Mitä sääntöä tai sopimusta tilanteessa tarvitaan?

Noudattivatko oppilaat sääntöjä tai sopimusta?

Pysähtykää lisäksi miettimään ainakin osassa tilanteista: 

Olisiko jotain voinut tehdä tilanteessa toisella tavalla? 

Miltä osapuolista on mahtanut tilanteessa tuntua?

Olivatko tilanteet sellaisia, mitä ryhmäläisten mielestä koulun arjessa voisi oikeasti tapahtua?

Tilanteiden yhteisenä teemana voidaan nostaa esiin ajatus siitä, että reiluudella ja muiden huomioon ottamisella voidaan noudattaa lähtökohtaisesti kaikkia sääntöjä. Harjoittelemalla sääntöjä harjoitellaan siis myös empatiaa, koska: Empatia on sitä, että harjoittelemme ymmärtämään omia ja toistemme tunteita, ja olemme reiluja kaikille!

IV.III Lopetus - Empatiajumppa

Harjoitellaan empatian käsitettä lyhyesti vielä yhteisellä jumpalla. Sopikaa yhdessä muutama yksinkertainen empatiaan liittyvä liike ja käykää ne lyhyesti yhdessä läpi:

Tunnekiikarit - Kurkitaan, miltä muista tuntuu: laitetaan kädet kiikareiksi silmien eteen ja kurotetaan eteenpäin kiikareiden läpi kurkkien.

Ystävän tervehdys - Heilutetaan käsiä pään päällä, niin kuin vilkuttaisit jollekin, joka on kaukana.

Lohdutus - Halataan itseä (eli kiedotaan kädet itsensä ympärille).

Yhteinen ilo - Tasajalkahyppyjä, niin kuin olisit tosi iloinen ystävän onnistumisesta.

Jokainen saa vuorollaan sanoa yhden sovituista liikkeistä. Kaikki tekevät yhdessä saman liikkeen.

IV.IV Kotitehtävä - Kodin pelisäännöt

Tänään tehtävänä on käydä läpi kodin yhteisiä sääntöjä ja kirjoittaa niistä muutama yhteiseen sopimukseen. 

Mitkä sopimukset varmistavat sen, että kaikilla on turvallinen olo, ja että asioita on mukava tehdä yhdessä? Onko yhdessä sovittu esimerkiksi yhteisistä ruoka-ajoista tai puhelimen ja muiden laitteiden käytöstä? Miten puhutte kotona toisillenne tai miten puhutte muista ihmisistä? Mitkä asiat ovat teidän perheessänne tärkeitä, jotta luottamus ja keskusteluyhteys säilyvät?

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

Toisen kuunteleminen ja yhteisten kiinnostuksen kohteiden löytäminen helpottavat uusiin kavereihin tutustumista. Kuuntelemaan pysähtyminen voi myös vähentää riitoja. Tällä oppitunnilla harjoitellaan näitä taitoja.

V.I Virittäytyminen - Mitä kuuluu?

Tulosta materiaalikansiosta Hehkun ja Kipinän Kuulumisten korttipakka. Leikkaa katkoviivoja pitkin ensimmäinen sivu, jos haluatte käyttää kysymyksiä, joihin kaikki voivat vastata yhdessä näyttämällä peukkua ylös tai alas. Leikkaa sivut 2-3, jos haluatte käyttää kysymyksiä, joihin vastataan kertomalla vastaus ääneen. (Esimerkit: Söitkö aamupalaa? Kaikilla peukku kyllä/ei. Mitä söit aamupalaksi? Yksi oppilaista kertoo oman vastauksensa.) Toimintatapa valitaan ryhmän mukaan. Helpompana versiona on kysymykset, joihin voi vastata peukkumittarilla. Jos tehtävää toistetaan useammin tai tiedät ryhmän puheliaaksi, voidaan ottaa avoimet kysymykset, joihin vastaus kerrotaan ryhmälle ääneen. 

Kortit on tavutettu, jotta oppilaat voisivat samalla harjoitella kysymysten lukemista ääneen vuorotellen. Kysykää siis yksi kysymys kerrallaan ja harjoitelkaa vastausten kuuntelemista sekä oman vuoron odottamista. Pyydä oppilaita samalla miettimään, mitä näistä kysymyksistä voisi käyttää vaikka välitunnilla, jos haluaisi tutustua uuteen kaveriin. Kerratkaa niistä muutamia vielä harjoituksen lopussa: Uuteen kaveriin tutustumisessa tarvitaan juuri näitä samoja taitoja. Kysytään vaikkapa toisen harrastuksista, lempileikeistä, kuunnellaan, kerrotaan itsestä ja löydetään yhteistä kivaa tekemistä tai juteltavaa.

 V.II Ydin - Peilin edessä

Harjoituksen tavoitteena on kiinnittää huomiota toisen ihmisen sanattomaan viestintään. Me ihmiset voimme puhua paljon, mutta samalla teemme paljon tulkintoja siitä, miltä ilmeemme tai asentomme näyttää, kun puhumme - tai vaikka emme sanoisi mitään. Joskus tulkitsemme saman ilmeen eri tavalla, ja se voi aiheuttaa riitoja tai mielipahaa.

Jaa ryhmä pareiksi. Jos ryhmässä on pariton määrä oppilaita, etkä itse pysty toimimaan yhden oppilaan parina (jos ryhmä on niin levoton, että ohjaustasi tarvitaan monessa paikassa), muodosta yksi kolmen oppilaan ryhmä, jonka jäsenistä yksi kummallakin kierroksella pystyy toimimaan salapoliisina sillä aikaa kun kaksi muuta ovat pari. Anna salapoliisille erikoistehtävä kiertää luokassa hiljaa, puuttumatta parien toimintaan. Käske tarkkailla, vaikuttavatko oppilaat iloisilta, näyttääkö liikkeiden peilaaminen helpolta, ym. oppilaan huomioita. Toisella kierroksella salapoliisi pääsee itse peilaamaan ja kolmikosta jompi kumpi toisista oppilaista on salapoliisi. 

Ohjeista parit seisomaan vastakkain. Toinen parista on peili ja toinen on lapsi peilin edessä. Lapsi aloittaa tekemään erilaisia liikkeitä, eleitä ja ilmeitä, ja peili yrittää matkia häntä parhaansa mukaan. Sopivan ajan päästä (1-2 min) osia vaihdetaan ja toinen pääsee tekemään liikkeitä ja toinen olemaan peili. Muistuta oppilaita, että harjoituksessa ei puhuta lainkaan, koska peili ei osaa peilata ääntä. Liian rajuja liikkeitä ei myöskään voi tehdä, ettei peili mene rikki (luokassa ei voi siis lähteä liikkeelle eikä alkaa riehua, vaan pidetään liikkeet paikallaan ja rauhallisena).

V.III Lopetus - Peilataan peiliä

Jokainen voi palata omalle paikalleen. Jutelkaa, mitä asioita huomasitte äskeisen harjoituksen aikana. Kysy ensin mahdollisilta salapoliiseilta huomioita. Voitte tarvittaessa käyttää esimerkiksi alla olevia apukysymyksiä.

Oliko helppoa seurata toisen liikkeitä? 

Oliko helppo keksiä liikkeitä ja ilmeitä?

Jos ilmeet ja liikkeet olivat iloisia, tuliko myös peilille iloinen olo? Tai jos lapsen ilme oli tylsistynyt, surullinen tai kiukkuinen, miltä silloin tuntui? (Voidaan käydä keskustelua tunteiden tarttumisesta ja siitä, miksi sanattomasta viestinnästä voi joskus vahingossa tehdä myös vääriä tulkintoja toisen tunteista.)

Kumpi tuntui mukavammalta, olla peili vai olla lapsi peilin edessä? Miksi?

Lisävinkki: Onko perinteinen välituntipeli Peili oppilaille tuttu? Jos ei, voitte käydä säännöt yhdessä läpi ja pelata koko luokka yhdessä Peiliä välitunnilla: Peilissä yksi pelaaja toimii peilinä esimerkiksi seinän edessä. Muut asettuvat riviin yhdessä sovitulle lähtöviivalle. Kun peili katsoo seinää kohti, muut saavat liikkua. He yrittävät hiipiä koskettamaan seinää, jonka edessä peili seisoo. Peili kääntyy vähän väliä ympäri, ja jos hän silloin näkee jonkun liikkuvan, tämä joutuu palaamaan takaisin lähtöviivalle. Ensimmäisenä perille päässyt on uusi peili.

V.IV Kotitehtävä - Mitä sinulle kuuluu?

Tulosta jokaiselle kotitehtävämoniste ja liimatkaa ne Hehku-vihkoon.

Käykää vielä läpi tunnin teemoja. Tänään harjoittelimme paria tärkeää kaveritaitoa: Toisen kuunteleminen ja yhteisten kiinnostuksen kohteiden löytäminen helpottavat uusiin kavereihin tutustumista. Puhuimme myös siitä, että sanojen lisäksi eleemme ja ilmeemme voivat viestiä siitä, mitä ajattelemme tai tunnemme. Välillä riitatilanteet syntyvät siitä, että tulkitsemme joko eleitä tai sanoja eri tavoilla.

Tällä kertaa lapsen tehtävä on harjoitella muiden kuuntelemista, ja aikuinen on hänen tukenaan (ja tarvittaessa kirjoittamisen apuna). Kotitehtävässä on muutama kysymys, jotka lapsi kysyy tavoitettavissa olevilta (esimerkiksi lähiaikuisilta tai sisaruksilta). Kaikki kysymykset voi kysyä eri ihmisiltä. Jos se ei ole nyt mahdollista, yksi vastaaja riittää.

VI Katse tulevaisuuteen

Jatketaan kaveritaitojen harjoittelua suuntaamalla tulevaan. Jatketaan harjoittelua: miten uusia kavereita voi lähestyä, tai mitä uutta yhteistä voisi löytää sellaisten luokkakaverien kanssa, joiden kanssa ei ole tottunut viettämään paljoa aikaa?

VI.I Virittäytyminen - Joka-jumppa

Pyydä oppilaita ottamaan riittävästi tilaa itselleen. Luettele seuraavia väittämiä. Jos väittämä pitää oppilaan kohdalla paikkansa, hän toimii väittämän ohjeen mukaan. Katsokaa ympärille, ketkä ajattelevat samalla tavalla.

Hän, joka tykkää olla toisten seurassa, pyörii kolme kertaa ympäri. 

Hän, joka viihtyy hyvin yksin, koskettaa ”pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat”. 

Hän, jolla on eläinkaveri, nostaa molemmat kädet kohti kattoa. 

Hän, joka haluaa olla muille hyvä kaveri, nostaa peukut pystyyn. 

Hän, joka huomioi toiset, hyppii paikalla kierroksen ympäri. 

Hän, joka ei jätä kaveria pulaan, piirtää käsillä ison sydämen. 

Voit purkaa harjoituksia keskustelemalla: 

Miksi on tärkeää, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa?

Miksi kannattaa olla hyvä kaveri toiselle? 

Mikä kaveritaito voitaisiin ottaa yhdessä harjoitteluun? Miten?

 VI.II Ydin - Mitä kuuluu? -Kaveritaitopeli

Jaa ryhmä 3-4 oppilaan ryhmiin. Ryhmä tarvitsee pelilaudan, nopan ja jokaiselle oman pienen pelimerkin. Materiaalikansiosta voit tulostaa pelilaudat (oletuksena on A3-koko). Huomaa, että pelilautoja on kaksi eri kysymyksiä sisältävää versiota. Punapohjaisessa pelilaudassa on hieman enemmän terveellisiin elämäntapoihin liittyviä kysymyksiä tunne- ja kaveritaitojen lisäksi. Voit valita ryhmälle paremmin sopivan pohjan, tai aloittaa toisesta ja jättää toisen joko toiseen kertaan tai varapeliksi muita nopeammille ryhmille.

Peli toimii perinteiseen tapaan: jokainen heittää noppaa vuorollaan, ja etenee nopan silmäluvun mukaan. Jos oppilas pysähtyy kysymysruutuun, hän lukee kysymyksen ääneen ja vastaa siihen. Muistakaa sopia ennen aloittamista, pitääkö maaliin päästä tasaluvulla. 

VI.III Lopetus - Mitä kuului?

Palatkaa omille paikoille. Heijasta pelilautaa kaikkien nähtäville. Käykää yhdessä läpi muutama ryhmällenne tärkeä kysymys ja miettikää niitä esimerkiksi alla olevien apukysymysten avulla. Tätä keskustelua helpottaa, kun aikuinen on kierrellyt ryhmissä pelin aikana kuuntelemassa jo osaa keskusteluista. 

Mikä ryhmä pysähtyi tähän? Mitä vastauksia keksitte? Keksiikö joku nyt lisää ideoita?

Oliko johonkin kysymykseen vaikea keksiä vastausta? Osaisiko joku muu nyt auttaa ja keksisi vastauksen?

Oliko pelissä joku kysymys, johon olisit halunnut päästä vastaamaan? Mitä olisit halunnut kertoa?

VI.IV Kotitehtävä - Mistä uuden kaverin kanssa voisi jutella?

Tulosta jokaiselle kotitehtävämoniste materiaalikansiosta.

Tänään tehtävänä on pieni mielikuvitusleikki: Jos luokkaan tulisi nyt uusi oppilas, millaisista asioista hänen kanssaan voisi jutella? Onko lapsella esimerkiksi harrastuksia, lempipelejä tai asioita, joita hän mielellään tutkii ja voisi jakaa toisen lapsen kanssa? Lapsi piirtää ensin kuvan esimerkeistä (yksi per laatikko). Kirjoittakaa sitten yhdessä aikuisen kanssa kuvan alapuolelle, mikä keskustelun aihe tai leikki kuvassa näkyy. 

VII Media ja hyvinvointi

Tällä oppitunnilla mietitään, miten voi olla hyvä kaveri myös netissä. Jokainen saa myös miettiä, toimiiko itse hyvän kaverin tavalla.

VII.I Virittäytyminen - Mistä tunnistaa hyvän kaverin?

Jaa jokaiselle oppilaalle post-it-lappu. Kirjoita taululle esimerkiksi Millainen on hyvä kaveri? Jokainen kirjoittaa oman vastauksen ja tuo sen taululle. Ja jos ryhmään paremmin sopii, voit myös jakaa oppilaat ensin 2-3 oppilaan ryhmiin miettimään vastauksia yhdessä - silloin ryhmä voi palauttaa 1-2 vastausta yhdessä.

Käykää vastauksia läpi yhdessä. Onko vastauksissa samanlaisia asioita (näitä siis moni pitää tärkeänä)? Vastaukset ovat todennäköisesti sen suuntaisia, että hyvä kaveri on luotettava, reilu tai kiltti. Kysy oppilailta, osaavatko he olla hyviä kavereita. Jatkakaa sitten miettimällä, mitkä ovat niitä tekoja, joista muut tunnistavat, että olet hyvä kaveri. Esimerkiksi: Osaan pitää salaisuudet = luotettava. Olen reilu jalkapallossa = reilu. 

Lopuksi voit ohjata keskustelua nettikaveruuden suuntaan, jos se ei jo noussut esiin. Ovatko kaikki edellä mainitut asiat tärkeitä myös netissä kavereiden kanssa? Tuleeko oppilaille mieleen jotain muuta, mikä olisi erityisen tärkeää muistaa netissä? Esimerkiksi muiden kuvia ei saa jakaa ilman lupaa.

 VII.II Ydin - Hyvä nettikaveri

Harjoitellaan hyvänä nettikaverina toimimista. Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta moniste Hyvä nettikaveri. Huomaa, että tiedostossa on kaksi sivua! Voit valita ryhmän mukaan, kumpi sopii ryhmälle paremmin. Nopeimmat voivat myös tehdä molemmat versiot.

VII.III Lopetus - Millaisia nettikavereita teillä on?

Käykää yhdessä läpi, mitä vastausvaihtoehtoja oppilaat keksivät tilanteisiin. Näyttäkää toisillenne myös, millaisia omia nettikeskusteluita oppilaat keksivät. Esimerkiksi dokumenttikameran alle voi tulla lukemaan oman keskustelun. Kerratkaa loppuun tärkeitä asioita, joita opitte. Esimerkiksi, että kotona kannattaa heti kertoa aikuiselle, jos netissä tulee vastaan jotain ikävää. Itse voi myös aina sanoa, jos muut käyttäytyvät epäreilusti. Osa netissä tapahtuvista ikävistä asioista on myös rikoksia, ja siksikin niihin on tärkeää puuttua.

VII.IV Kotitehtävä - Kivat viestit muistiin

Tulosta jokaiselle kotitehtävämoniste materiaalikansiosta.

Kotona kannattaa käydä keskustelua siitä, mihin kaikkeen lapsi on netissä törmännyt. Tänään saatte kuitenkin yhdessä keskittyä myös netin ja viestien positiiviseen puoleen. Minkälaisia ovat viestit, joista teille on tullut hyvä mieli? Voitte katsoa viestejä puhelimista tai miettiä mukavia sanoja tai kirjoitettuja viestejä, joita olette saaneet. Huomatkaa, että tähän käyvät sekä lapsen että aikuisen saamat mukavat viestit!

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

Tällä kerralla tutustutaan erilaisista tunnemyrskyistä rauhoittumiseen.

VIII.I Virittäytyminen - Tunteiden säätiedotus

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

VIII.IV Kotitehtävä

a

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

IX.IV Kotitehtävä

a

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

X.IV Kotitehtävä

a

Linkki kolmannen luokan materiaalikansioon.

Kolmannella luokalla opetellaan sanoittamaan omia tunteita ja tunnistamaan tilanteita, joissa erilaiset kaveritaidot ja vahvuudet ovat tärkeitä.

Lukuvuotta varten kannattaa varata jokaiselle oppilaalle tyhjä, A4-kokoinen vihko. II-tunnin päätteeksi vihkolle liimataan kannet. Tähän Hehku-vihkoon voidaan liimata tunneilla tehtyjä tehtäviä ja kotitehtävät. Kotitehtävien tekemisen jälkeen vihkot kannattaa palauttaa luokassa tiettyyn paikkaan, jotta opettaja voi lukea kotitehtävät läpi ja vihkot ovat koulussa seuraavaa Hehku-tuntia odottamassa.

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

Kolmas harjoitus on tarkoitettu esimerkiksi ryhmälle, joka jo tuntee toisensa ja opettajan.

I.I Tutustumisleikki - Kuka siellä?

Istutaan piiriin. Ensimmäiseksi valittu koputtaa vieressään istuvaa kevyesti selkään tai tuolin selkänojaan. Samalla hän sanoo: "Kop, kop!" Se, jonka selkään on koputettu, kysyy: "Kuka siellä?" Koputtaja vastaa omalla nimellään. Nyt yhteen ääneen kaikki piirissä toivottavat koputtajalle: "Tervetuloa luokkaan *nimi*!" Seuraavaksi hän, jonka selkään äsken koputettiin, jatkaa koputtamalla seuraavan vieruskaverin selkään tai selkänojaan ja pääsee esittelemään itsensä. Leikkiä jatketaan koko piirin ympäri.

I.II Tutustumisleikki - Piiri pieni pyörii

Leikkijät muodostavat kaksi piiriä. Musiikin tahdissa piirit pyörivät eri suuntiin. Musiikin pysähtyessä leikkijät, jotka ovat vastakkain, tervehtivät toisiaan (sopikaa tapa: kättely, vilkutus, joku muu?) ja sanovat omat nimensä. Musiikin soidessa jatketaan taas liikkumista. 

I.III Leikki - Olen tätä mieltä

Näitä mielipidejanoja voi tehdä luokassa tai esimerkiksi liikuntatunnin alkulämmittelynä (kun ääripäät ovat esimerkiksi salin tai kentän eri reunoissa, jolloin liikettä tulee enemmän). Tehtävässä harjoitellaan huomaamaan, mitä yhteistä eri luokkakaverien kanssa on, ja kunnioittamaan muitakin mielipiteitä. Samalla harjoitellaan oman (eikä kaverin mukaan mietittyä) mielipiteen ilmaisua.

Asetetaan kaksi merkkiä eri puolille tilaa, esim. luokassa tai liikuntasalissa, toinen toiseen päähän ja toinen vastakkaiseen päähän. Aikuinen kertoo vuorotellen yhden sanaparin ja lapset asettuvat sen merkin luo, kummasta asiasta pitävät enemmän. (Esimerkkinä: "Mene Hehkun luo, jos pidät enemmän kesästä, ja Kipinän luo, jos pidät enemmän talvesta. Hehku, kesä. Kipinä, talvi.") Sanaparien välissä palataan keskelle kuuntelemaan uusi sanapari. Jos aikaa jää, oppilaat voivat keksiä lisää mielipidepareja.

II Itsetuntemus

Tällä oppitunnilla tutustutaan erilaisiin kaveritaitovahvuuksiin, joita oppilailla on.

II.I Virittäytyminen - Kaveritaitoja 

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta Kaveritaitoja-moniste. (Vastaavasta on tavutettu versio ekaluokkalaisten kansiossa.) Käykää kaveritaidot yhdessä läpi ja miettikää, puuttuuko listasta joku ryhmän mielestä tärkeä kaveritaito. Keskustelkaa siitä, millaisissa tilanteissa mitäkin kaveritaitoa voi käyttää (milloin joku voi tarvita lohdutusta, apua jne.).

 II.II Ydin - Vahvuusaarteet

Tulosta materiaalikansiosta jokaiselle Vahvuusaarteet-moniste. Kaveritaitovahvuudet ovat suuria aarteita. Näihin kristalleihin jokainen saa kirjoittaa ne kaveritaidot, joita haluaisi itsellään olevan erityisen paljon. Lopuksi monisteita saa värittää.

II.III Lopetus - Minun vahvuus, minun aarre

Käykää lopuksi kierros, jossa jokainen saa kertoa yhden kaveritaitovahvuuksistaan koko ryhmälle.

Sen jälkeen vuorossa on Hehku-vihkon kansien ja ensimmäisten tehtävämonisteiden sekä kotitehtävän liimaaminen. Tulosta materiaalikansiosta jokaiselle omat kannet ja ensimmäinen kotitehtävä. Käykää läpi yhdessä, mitä kotitehtävässä tehdään.

(Kansien värittäminen on hyvä lisätehtävä johonkin sellaiseen kertaan, johon kaipaatte kevyemmän aloituksen tai lopetuksen, tai on muuten ylimääräinen hetki, johon halutaan lisätehtävä.)

II.IV Kotitehtävä - Vahvuudet näkyviin

Tutustukaa kotiväen kanssa erilaisiin kaveritaitovahvuuksiin tunnilla jaetusta monisteesta. Seuraavan viikon tehtävänä on kerätä muutama lapsen vahvuus näkyväksi. Missä tilanteessa lapsi tällä viikolla on esimerkiksi auttanut jotakuta, ollut ystävällinen, tai leikkinyt reilusti muiden kanssa?

Lisävinkki: Voitte kannustaa muistamaan kaveritaitoja myös niin, että valitsette luokalle 1-3 yhteistä kaveritaitoa, joita harjoittelette arjessa. Voitte kerätä esimerkiksi leimoja yhteiseen julisteeseen tai helmiä purkkiin aina, kun joku on esimerkiksi auttanut tai kannustanut toista. Voitte asettaa yhteisen tavoitteen ja sopia esimerkiksi palkintotunnista tai hetkestä, kun tavoite saavutetaan. Sen jälkeen harjoiteltavia taitoja voi vaihtaa ja aloittaa keräämisen alusta. Jos päädytte tähän, kerro tavoitteesta myös koteihin, esimerkiksi tämän läksyn yhteydessä.

III Tunnetaidot

Tällä tunnilla tutustutaan vihan tunteeseen ja siihen, miten voi rauhoittua silloin kun kiukuttaa.

III.I Virittäytyminen - Kipinä ja vihan liekit

Asetutaan rauhassa kuuntelemaan tarinaa (materiaalikansiossa, tulosta tai lue tietokoneelta).

Miettikää tarinan jälkeen yhdessä:

Miten Kipinä oppi hallitsemaan vihaansa?

Mitä ryhmäläiset tekevät, kun tuntevat olonsa vihaiseksi? Mikä helpottaa?

 III.II Ydin - Ilmapallohengitys

Harjoitellaan yhdessä tarinassakin mainittu rauhoittumiskeino: ilmapallohengitys. Siinä mahaan kuvitellaan ilmapallo, joka täyttyy kun hengittää sisäänpäin, ja tyhjenee, kun hengittää rauhassa ulospäin. Kädet voi laittaa vatsan päälle, niin tuntee vatsan nousevan ja laskevan. Tulosta materiaalikansiosta tehtävämoniste Ilmapallohengitys: sen yläosassa on kuva, joka voi auttaa hahmottamaan ideaa. 

Huom: Älä jaa monistetta vielä kaikille, vaan heijasta kuva näkyviin esimerkiksi dokumenttikamerasta.

Taustalle voi laittaa esimerkiksi YouTubesta rauhallista musiikkia rentoutumisen hetkeksi. 

Materiaalikansiossa on myös diaesitykseen linkitettynä YouTuben video ilmapallohengityksestä, jos se auttaa oppilaita hahmottamaan paremmin, mitä tehdä. (Ilmapallo-hengitysharjoitus lapselle, Mielenterveystalo.)

Rauhoittumishetken jälkeen jokaiselle voi jakaa oman monisteen ja sen voi liimata Hehku-vihkoon. 

Monisteen alaosassa on erilaisia rauhoittumistapoja. Lukekaa tavat yhdessä ja miettikää, mikä voisi auttaa, jos koulupäivän aikana kiukuttaa. Jokainen saa rastittaa omasta monisteestaan niitä keinoja, joita voisi koulupäivän aikana käyttää tai kokeilla.

Opettajalle huomio: Kannattaa kiertää juttelemassa oppilaiden kanssa siitä, mikä heitä helpottaisi. Tiedosta voi olla apua luokan yhteisten tukitoimien suunnittelussa tai yksittäisen oppilaan kanssa tilanteiden ratkaisemisessa.

III.III Lopetus - Kiukun kesytys

Lopuksi kuunnellaan yhdessä Kielinupun Kiukun kesytys -laulu. Sen voi kuunnella joko suoraan YouTubesta, tai materiaalikansion diaesityksestä (sama tiedosto, jossa edellä mainittu ilmapallohengityksen harjoitus on).

Lopuksi kerrataan yhdessä:

Mistä tunnistaa, että jotakuta kiukuttaa?

Mitä laulun mukaan voi tehdä silloin kun kiukuttaa?

III.IV Kotitehtävä - Yhteinen rentoutus

Kotitehtävänä on yhteinen rentoutushetki aikuisen kanssa. Voi kokeilla joko ilmapallohengitystä tai mitä tahansa muuta perheelle sopivaa rentoutuksen tapaa.

IV Empatia ja verkostoituminen

Empatia on toisten tunteiden ymmärtämistä ja kaikkien ottamista huomioon - esimerkiksi muiden auttamista. Tällä tunnilla mietitään tilanteita, joissa empatia voi auttaa.

IV.I Virittäytyminen - Kuka on sun vaniljapehmis?

Vetäjä kysyy kysymyksiä, ja tehtävä on laittaa käsi sen luokkakaverin olkapäälle, jolta pyytäisi apua tai jonka kanssa haluaisi tämän tehdä. Vältetään saman kaverin valitsemista joka kysymykseen. Osaan kohdista voi pysähtyä ja pyytää perusteluja. Löydetään jokaisen vahvuuksia, kehutaan kaveria.

Keneltä kysyisit apua matikanläksyihin?

Kenen kanssa lähtisit ulkoiluttamaan oikein isoa koiraa?

Kuka lainaisi sinulle viivoitinta, jos unohdat omasi kotiin?

Kenen kanssa lähtisit katsomaan elokuvaa?

Kenen kanssa uskaltaisit suunnistaa metsässä?

Kenen kanssa leipoisit keksejä?

Kenen kanssa uskaltaisit kertoa opettajalle, jos näet, että joku tekee jotain pahaa toiselle?

Kenen kanssa uskaltaisit mennä väliin, jos kavereille tulee riitaa välitunnilla?

Kuka on sun vaniljapehmis?

Keskustelkaa lopuksi: Miltä tuntui, kun joku valitsi sinut hyväksi avuksi tiettyyn hommaan?

Oliko joku tehtävä, mihin olisit halunnut tulla valituksi? Nyt voit kertoa, että sinulta voi pyytää apua sellaisessa tilanteessa!

Tuliko mieleen joku muu tehtävä, missä sinua kannattaisi pyytää apuun? Missä sinä olet hyvä? Löydetään taas erilaisia vahvuuksia porukasta!

 IV.II Ydin - Varjomyrsky Lohikäärmemaassa

Ennen tarinaa varmistakaa, että kaikki tietävät, mitä empatia tarkoittaa. Etukäteen voi jo pyytää oppilaita miettimään, kuka tarinassa on empaattinen.

Materiaalikansiossa on tarina Varjomyrskystä Lohikäärmemaassa. Lukekaa tarina yhdessä ja miettikää tarinan alla olevia kysymyksiä empatiasta.

IV.III Lopetus - Ilon kukkulat ja surun laakso

Tässä harjoituksessa on tarkoitus näytellä viittä eri tunnetta: iloa, surua, kiukkua, inhoa ja hämmästystä. Tilan toisessa päässä on Ilon kukkulat ja toisessa päässä Surun laakso. Aluksi keskustellaan, millaista näissä kahdessa maassa voisi olla (mistä voi tietää, että joku on ilon kukkuloilla, tai miltä surun laaksossa oleva lapsi näyttää). Huomaa, että jos luokassa ei ole paljoa tilaa, voitte käydä läpi ensin kotitehtävän, ja siirtyä sitten lopputunniksi välituntipihalle leikkimään tämän leikin yhdessä pihalla ennen välitunnin alkua.

Leikissä aikuinen huutaa ”Ilon kukkulat!”, jolloin lapset menevät ilon kukkuloiksi sovitulle kohdalle iloitsemaan. Kun aikuinen huutaa ”Surun laakso!”, lapset näyttelevät, miltä Surun laaksoon siirtyminen näyttää. Siirtymiä ohjataan ryhmälle sopivassa vauhdissa. Matkalla voi sattua yllätyksiä, jotka kestävät hetken, kunnes taas aikuisen merkistä matka jatkuu. Yllätyksen alkuun aikuinen huudahtaa "Seis!" ja sitten yhden yllätyksistä:

"Kiukkumyrsky!" Tuuli vie lasten ilmapallot ja lapset näyttelevät kiukkua, toisiaan vahingoittamatta.

"Iilimatoja!" Tie on täynnä iilimatoja, joita lapset hyppelevät pakoon inhon vallassa.

"Lentäviä lohikäärmeitä!" Pysähdytään hämmästelemään taivaalla lentäviä lohikäärmeitä.

IV.IV Kotitehtävä - Resepti murheiden karkoittamiseen

Tulosta jokaiselle kotitehtävämoniste, ja liimatkaa ne Hehku-vihkoon. Tänään tehtävä on miettiä muutama empaattinen keino murheista ja harmittavista tunteista eteenpäin pääsemiseksi. Kirjoittakaa yhdessä teidän perheelle sopiva leikkimielinen resepti, jonka avulla kiukun ja harmin ikäviä vaikutuksia voi vähentää. Mikä teitä lohduttaa? Kun teitä harmittaa, auttaisiko sylillinen halausta? Tai kupillinen lämmintä mehua tai teetä? Välillä myös desi kyyneleitä ja läheinen apuna niiden kuivaamisessa on tarpeen. Jos lapsella on tapana purkaa kiukku tai harmi kehollisesti, auttaako 10 tai 20 haarahyppyä tai joku muu tapa purkaa energiaa?

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

Tällä kertaa pohditaan, millaisia rooleja kiusaamistilanteisiin liittyy. Keskitytään puolustajan rooliin, joka on tutkitusti todella tärkeä osa kiusaamisen vähentämisessä.

V.I Virittäytyminen - Kenen roolissa?

Kiusaamistilanteissa ryhmäläisillä on erilaisia rooleja. Ensin voidaan lyhyesti käydä läpi, mitä kiusaaminen on. Kysy sitten oppilailta, mitä erilaisia rooleja heidän mielestään kiusaamistilanteisiin voi liittyä, ja mitä he tekevät. Yleensä esiin nousee alla olevat roolit (ja jos joku unohtuu, aikuinen voi täydentää):

Kiusattu = Toistuvan nimittelyn, ulossulkemisen tai lyömisen kohteeksi joutuva oppilas.

Kiusaaja = Aloittaa kiusaamisen ja saattaa yllyttää tai jopa pakottaa muut mukaan kiusaamiseen.

Puolustaja = Asettuu kiusatun oppilaan puolelle yrittämällä saada muut lopettamaan.

Kiusaamisen apuri = Mukana kiusaajan seuraajana tai avustajana. Ei aloita kiusaamista, mutta menee siihen helposti mukaan. Antaa myönteistä palautetta kiusaajalle: on yleisönä, kannustaa kiusaajaa huudoin, nauraa kiusaajan kommenteille jne.

Ulkopuolinen = Ei puutu kiusaamistilanteeseen vaan pysyttelee sivummalla. Tulee kuitenkin hiljaisesti hyväksyneeksi kiusaamisen, vaikka ei ole siinä mukana.

Sovitaanko nyt, että jokaisen rooli luokassa on puolustaja? Jutelkaa: Mitä kaikkea puolustaja voi sanoa tai tehdä, jos näkee, että joku jätetään ulkopuolelle, jotakuta nimitellään, tai jotakuta lyödään?

 V.II Ydin - Puolustaja sarjakuvassa

Tulosta jokaiselle Puolustajan rooli -sarjakuva materiaalikansiosta. Käykää ensin yhdessä läpi, kuka voi sarjakuvassa olla puolustaja (lapsi, joka näkee, että kiusaaja ei halua yhtä lapsista mukaan peliin).

Jokainen piirtää sarjakuvan tyhjään ruutuun vastauksen kysymykseen: mitä puolustaja tekee, jotta lopussa kaikki voivat pelata yhdessä? (Useimmiten lapset täydentävät tämän vastaamalla, että puolustaja kertoo aikuiselle.)

Lopuksi myös anteeksipyyntölaatikon voi täyttää ja kuvat värittää. 

Lisävinkki: Jos vielä aikaa jää tai haluatte jatkaa esimerkiksi kuviksen tunnilla, jokainen voi ideoida yksin tai voitte ideoida pienryhmissä myös toisen sarjakuvan, jossa on kiusaamistilanteen puolustaja. Huomaa, että tähän ideoiden pohjana voidaan käyttää kotitehtävän vastauksia!

V.III Lopetus - Millaisia puolustajia tuli?

Lopuksi jokainen, joka haluaa, saa esitellä oman työnsä muille. Apuna voi käyttää dokumenttikameraa.

Kerratkaa vielä yhdessä, mitä voikaan tehdä, jos näkee kiusaamista tai muuta epäreilua käytöstä.

V.IV Kotitehtävä - Kerro puolustajan tarina

Tänään tehtävänä on keksiä yhdessä aikuisen kanssa toinen tarina ja kirjoittaa siitä. Lapsen kannattaa ensin esitellä tänään täytetty sarjakuva aikuiselle. Jos lapsi haluaa, hän saa piirtää oman sarjakuvan tarinasta vaikka Hehku-vihkon seuraavalle sivulle.

VI Katse tulevaisuuteen

Tällä kertaa pohditaan luokan yhteisiä vahvuuksia. Mietitään yhdessä, mikä luokassa on hyvää, ja mihin suuntaan luokka on yhdessä matkalla. Tämä oppituntipohja on hyvä esimerkiksi tilanteisiin, jossa halutaan asettaa luokalle joku yhteinen haaste keskittyä tulevien päivien tai viikkojen ajan erityisesti esimerkiksi johonkin kaveritaitoon tai koululaistaitoon.

VI.I Virittäytyminen - Kärpäsenä katossa

Ohjeista kaikkia rauhoittumaan hetkeksi omalle paikalleen ja vaikka sulkemaan silmät. Lue alla oleva mielikuvaharjoitus ja pyydä oppilaita miettimään harjoituksessa esitettyjä kysymyksiä hiljaa omassa mielessään.

Kuvittele ihan tavallista koulupäivää. Kello soi aamulla ja tämän luokan oppilaat tulevat sisälle muiden mukana. Koulupäivä alkaa. Yksi asia tänään on kuitenkin toisin. Et olekaan sama sinä kuin joka päivä, vaan tänään näet asiat hieman eri näkökulmasta. Luokan katossa istuu pieni kärpänen, ja tänään näet kaiken sen pienen kärpäsen näkökulmasta. 

Kun kaikki tulevat naulakoilta luokkaan, mitä pieni kärpänen katosta näkee? Ovatko kaikki kilttejä toisilleen? Kuinka paljon erilaisia ääniä luokassa kuuluu? Kun ensimmäinen tunti alkaa, onko luokassa rauhallista, levotonta, väsyttääkö kaikkia vai onko suurin osa oppilaista keskittyneitä siihen, mitä pitää tehdä?

[Tähän väliin voit esittää luokalle sopivimpia kysymyksiä päivän varrelta. Keskity johonkin asiaan, joka luokalta sujuu mukavasti, ja johonkin sellaiseen asiaan, jota ehkä haluaisit kehittää: Miten välitunnit sujuvat? Millainen työrauha luokassa on? Miten paikasta toiseen siirtyminen / ohjeiden kuuntelu / ryhmätyöt / jne. sujuvat? Puhutaanko luokassa toisille kannustavasti? Miten oman vuoron odottaminen sujuu?]

Kun kärpänen on katsellut luokkaa katossa kokonaisen koulupäivän ajan, mitä se näkee viimeisenä? Tietävätkö kaikki, miten päivä on sujunut ja mitä huomenna tapahtuu? Lähtevätkö kaikki koulusta hyvillä mielin? Onko päivä ollut sellainen, että kaikki tulevat myös huomenna mielellään kouluun? 

Palaa nyt harjoituksessa esittämiisi kysymyksiin ja pyydä oppilaita kertomaan, mitä he miettivät. Miten he kuvailisivat luokkaansa? Voit kirjoittaa sanoja näkyviin seuraavaa harjoitusta varten.

Lisävinkki: Materiaalikansiossa on Luokan sanapilvi -monistepohja. Siinä on sanalista ja lista yhteistä arkea tukevia tekoja. Jos aikaa on ja haluat, että jokainen saa varmasti sanottua oman mielipiteensä ilman kavereiden vaikutusta niihin, voit tulostaa jokaiselle tämän monisteen tehtäväksi esimerkiksi edellisellä tunnilla. Laskemalla yhteen tyhjään pohjaan esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla, kuinka monen mielestä luokka on ahkera, kuinka monen mielestä ilkeä jne., voit koota ryhmän mielestä ryhmää kuvaavimmat sanat ja hyvää ilmapiiriä eniten auttavat teot yhteisen keskustelun pohjaksi. 

 VI.II Ydin - Polku tulevaisuuteen

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta Polku tulevaisuuteen -monistepohja. Täyttäkää polkua yhdessä kohta kerrallaan. Tee samalla esimerkkiversiota vaikka dokumenttikameran alla. Tämän voitte halutessanne laittaa luokkaan myös esille. Huomaa, että 5. kysymys on kotitehtävä oppilaille.

Jos joku on pois koulusta, kopioi opettajan tekemä esimerkki heidänkin vihkoaan varten kotitehtävää varten. Näin myös poissa olleet voivat myöhemmin palata kotiväen kanssa siihen, mitä luokassa on juteltu.

VI.III Lopetus - Väriä polulle!

Jos aikaa jää, jokainen voi värittää omaa monistettaan. Ainakin ne kannattaa liimata jokaisen Hehku-vihkoon.

VI.IV Kotitehtävä - Vauhtia tavoitteisiin

Polku-monisteen viimeinen kysymys on tarkoitettu pohdittavaksi kotiväen kanssa. Valitsemistanne tavoitteista riippuen kotiväki voi auttaa enemmän tai vähemmän, mutta ainakin tavoitteet tulee käytyä läpi huoltajien kanssa kotitehtävän muodossa. 

VII Media ja hyvinvointi

A

VII.I Virittäytyminen

a

 VII.II Ydin

a

VII.III Lopetus

A

VII.IV Kotitehtävä

a

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

A

VIII.I Virittäytyminen

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

VIII.IV Kotitehtävä

a

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

IX.IV Kotitehtävä

a

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

X.IV Kotitehtävä

a

Linkki neljännen luokan materiaalikansioon.

Neljännellä luokalla jatketaan aiempina vuosina opeteltua: sanoittamaan omia tunteita ja tunnistamaan tilanteita, joissa erilaiset kaveritaidot ja vahvuudet ovat tärkeitä.

Lukuvuotta varten kannattaa varata jokaiselle oppilaalle tyhjä, A4-kokoinen vihko. II-tunnin päätteeksi vihkolle liimataan kannet. Tähän Hehku-vihkoon voidaan liimata tunneilla tehtyjä tehtäviä ja kotitehtävät. Kotitehtäviä ei enää tule aivan yhtä usein kuin aiemmilla vuosiluokilla. Kotitehtävien tekemisen jälkeen vihkot kannattaa palauttaa luokassa tiettyyn paikkaan, jotta opettaja voi lukea kotitehtävät läpi ja vihkot ovat koulussa seuraavaa Hehku-tuntia odottamassa.

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

Kolmas harjoitus on tarkoitettu ryhmälle, joka jo tuntee toisensa ja opettajan.

I.I Tutustumisleikki - Haluaisin tietää

Ryhmäläiset muodostavat piirin. Mukaan otetaan yksi pehmeä pallo, pehmolelu, hernepussi tmv., jota voidaan piirissä heitellä toisille. Tarkoituksena on heitellä palloa piirissä aina sellaiselle ryhmäläiselle, jota vähemmän tuntee - huolehtien siitä, että kaikki otetaan mukaan. Kierrokselle valitaan yksi asia (esimerkkilistaa alla, voitte keksiä myös lisää), ja pallo heitetään aina sellaiselle ryhmäläiselle, jolta asiaa kysyisi. Kaikkien kannattaa miettiä vastausta etukäteen, jotta pallo ei jää kovin pitkäksi aikaa pysähdyksiin kenenkään kohdalla. Voitte sopia, että nimikierroksella käydään läpi kaikki oppilaat, ja sen jälkeen vaihdetaan esimerkiksi 10 heiton välein, tai muulla ryhmälle sopivalla tahdilla.

Haluaisin tietää...

Nimesi

Lempivärisi

Suosikkikouluaineesi

Suosikkilautapelisi

Onko sinulla lemmikkejä

Onko sinulla sisaruksia

Harrastuksesi

I.II Tutustumisleikki - Janakisa

Muodostetaan jana toista joukkuetta nopeammin. Ryhmä jaetaan puoliksi. Molemmat joukkueet muodostavat omaa janaansa. Kierroksen voittaa vasta, kun joukkueen kaikki osallistujat nostavat kätensä. Jana muodostetaan annettujen ohjeiden mukaan. Vaikeuttaa voidaan esimerkiksi niin, että tietyillä kierroksilla ei saa puhua ääneen. Esimerkiksi jana voidaan muodostaa:

syntymäpäivän numeron mukaan (eli esimerkiksi heinäkuun 9. pv syntynyt olisi ennen helmikuun 10. jne.)

jalankoon mukaan (voidaan vertailla laittamalla kantapäät vierekkäin tai miettiä kengännumeroa)

pikkurillin pituuden mukaan

toisen nimen mukaan aakkosjärjestykseen

I.III Leikki - Pallolämppä

Asettukaa piiriin. Tarvitsette yhden pallon/pehmon tmv., jota voi heitellä. Tämä toimii lämmittelyharjoituksena (liikuntatunnilla tai ennen muuta ryhmässä tekemistä) erityisesti silloin, kun ryhmä tietää jo toisensa nimet. Voit valita kierroksista yhden tai useamman, tai varioida kierroksia. Palloa heitellään aina sattumanvaraisesti piirin jäsenten kesken. Kiinnitä kuitenkin huomiota siihen, että kaikki otetaan mukaan, eli kaikille heitellään mahdollisimman tasapuolisesti.

Nimipallo: Tällä kierroksella palloa heittäessä huudahdetaan vastaanottajan nimi. Kun vastaanottaja saa pallon kiinni, hän huutaa seuraavan nimen ja heittää sitten pallon. Aloittakaa rauhallisesti niin että jokainen ehtii saada ideasta kiinni ja päästä rytmiin mukaan. Ryhmän taidoista riippuen voit hetken kuluttua kannustaa nopeuttamaan tahtia.

Moi-pallo: Tällä kierroksella heittoon liitetään jokin tervehdys. Esimerkiksi ”Moi Pekka!” ”Huomenta Elli!” - Sopikaa tervehdys yhdessä.

Liikepallo: Tällä kierroksella voitte valita, huudetaanko vastaanottajan nimi vai joko heittely sujuu luontevasti niin että pelkkä katsekontakti riittää. Näytä alkuun jokin yksinkertainen liike (kyykky, tasajalkahyppy tmv.). Nyt heiton vastaanottaja tekee tämän liikkeen, ennen kuin heittää pallon seuraavalle. Uusi vastaanottaja toistaa liikkeen ja heittää taas pallon seuraavalle. Voit lisätä haastetta huutamalla ”SEIS!”, jolloin heittely pysähtyy, ja se, jolla pallo sillä hetkellä on, keksii seuraavan liikkeen. Nyt tätä liikettä toistetaan heittojen välissä, kunnes seuraava ”SEIS!”-huuto taas mahdollistaa liikkeen vaihdon.

II Itsetuntemus

Tällä kertaa itsetuntemuksen tunnilla perehdytään itseen opiskelijana. Mietitään ja keskustellaan yhdessä erilaisista oppimisen tavoista, jotta oivalluksia ja toiveita voi hyödyntää alkaneen lukuvuoden aikana.

II.I Virittäytyminen - Stressi minussa

Lukekaa yhdessä materiaalikansion Stressi minussa -teksti. Käykää sitten läpi muutama kysymys. Vastausten esimerkkejä on Stressi minussa -tekstissä, mutta oppilaat voivat keksiä myös muita asioita.

Miltä stressi sinusta tuntuu? Missä kohtaa kehoa, tai miten sitä voisi kuvailla?

Mitä voi tapahtua, jos on liikaa stressiä liian pitkään?

Mitä stressin helpottamiseksi voi tehdä?

 II.II Ydin - Stressi koulussa

Jakakaa taulu kahtia. Voitte kirjoittaa suoraan taululle, tai ryhmäläisille voi jakaa post-it-lappuja kirjoitettavaksi ja taululle tuotavaksi. Taulunpuolikkaiden kysymykset ovat alla. 

Voitte pohjustaa niitä käymällä läpi, että vastaukset voivat olla tietynlaisia tehtäviä (vihkotehtävät, sanalliset matikantehtävät, ryhmätyöt, tarinan kirjoitus jne.), tietyltä tuntuvia tehtäviä (helpot, vaikeat, mahdottomalta tuntuvat, tosi kiinnostavat jne.) tai johonkin tiettyyn aiheeseen liittyviä tehtäviä.

Mitä (tai millaisia) asioita opiskellessa aika kuluu nopeasti?

Mitä asioita opiskellessa aika kuluu hitaasti?

Käykää vastauksia läpi yhdessä. Keskustelkaa, stressaavatko jommalla kummalla puolella olevat asiat enemmän. Todennäköisesti tulette siihen tulokseen, että kun asiat tuntuvat vaikeilta ja niitä opiskellessa aika kuluu hitaasti, se myös tuntuu stressaavammalta. Joskus esiin nousee myös, että kun asiat tuntuvat menevän liian nopeasti (vaikka aika kokeessa, tai ryhmätyön tahti), sekin stressaa osaa oppilaista. 

Jatkakaa keskustelua miettimällä, mitä koulussa voi tehdä, jos joku asia stressaa. Onko teillä yhteisesti sovittuja tapoja, joita voi oloa helpottaakseen käyttää? (Miettiä, mistä stressin tunne tulee, käydä juomassa vähän vettä, ottaa vaimentavat kuulokkeet tai joku stressilelu käyttöön, kertoa aikuiselle, käyttää välitunti juoksemiseen tmv.) Jos tehtävässä nousi esiin joku tietty erityisen stressaava asia, voitte tässä kohtaa jo yhdessä miettiä, voidaanko tälle yksittäiselle asialle tehdä jotain. 

Palatkaa Stressi minussa -tekstiin: iso osa stressin vähentämisestä tehdään arjessa ihan joka päivä - syömällä hyvin, nukkumalla kunnolla jne. Ja pieni määrä stressiä esimerkiksi ennen koetta on ihan normaalia. Voitte keskustella siitä, että ikävätkin tunteet ja tuntemukset kuuluvat elämään, ja niiden kanssa harjoitellaan olemaan. Ja siihen harjoitteluun ja liian stressin vähentämiseen saa aina pyytää apua. 

Keitä muita apuna voi olla kun aikuiset kotona ja ope koulussa?

II.III Lopetus - Vähän vähemmän stressiä

Jaa jokaiselle materiaalikansiosta Vähän vähemmän stressiä -moniste. Jokainen saa täydentää lauseet yhteisen keskustelun ja omien kokemustensa pohjalta. Jos aikaa jää, monisteessa olevaa kuvaa saa värittää.

Tunnin päätteeksi, ottakaa esiin Hehku-vihkot ja liimat. Vuorossa on Hehku-vihkon kansien, ensimmäisen tehtävän ja kotitehtävän liimaaminen (materiaalikansiosta). Käykää läpi yhdessä, mitä kotitehtävässä tehdään.

II.IV Kotitehtävä - Stressittömät tavoitteet

Kotitehtävän alussa kerrotaan tunnilla läpi käydystä teemasta. Kotiväen kanssa tehtävä on miettiä, missä lapsi on taitava ja mitä hän vielä haluaisi oppia. Näitä vastauksia voidaan käyttää tukena myös vanhempaintapaamisissa.

III Tunnetaidot

Tällä kertaa tunti aloitetaan kertaamalla tunnesanoja. Sen jälkeen oppilaat pääsevät miettimään erilaisia tilanteita, joissa tunne näkyy, ja tapoja, joilla tunnetta voisi muille selittää. Lopuksi mietitään yhdessä, kuinka paljon tulkinnanvaraa erilaisissa tunteissa voikaan olla.

III.I Virittäytyminen - Tunnesanabingo

Tulosta bingoruudukot materiaalikansiosta. Ensimmäisellä sivulla on kaikkien tunnesanojen lista. Toinen sarake on sellainen, jossa on sanat käännetty myös englanniksi. 

Erilaisia bingoruudukkoja on 16. Lisäksi viimeisellä sivulla on yksi kokonaan tyhjä ruudukko, jos halutaan lisää haastetta ja jokaisen valitsevan listasta omia sanoja. Jokaisessa "valmiissa" bingoruudukossa on kuitenkin 3 tyhjää kohtaa. Käykää siis ensin tunnesanalistaa yhdessä läpi sen verran, että jokainen saa valita siitä vielä nuo kolme lisäsanaa. Näin suuremmassakaan luokassa ei ole täysin samoja bingoruudukkoja, vaikka osan joutuisikin tulostamaan useamman kerran.

Leikkaa ohuiksi suikaleiksi jompi kumpi ensimmäisen sivun listauksista (lista on siis sama, toisessa vain on myös englanninkielinen käännös). Kun kaikilla on oma, täydennetty bingoruudukkonsa, aloittakaa bingon peluu. Nostakaa sattumanvaraisesti yksi sanasuikale kerrallaan. Kuka saa ensimmäisenä yhden täyden pysty- tai vaakarivin? Riippuen käytettävissä olevasta ajasta ja siitä, kuinka nopeasti ensimmäiset bingot tulevat, voitte päättää, kuinka monta riviä pelaatte ja pelaatteko täyteen ruudukkoon asti. Aina, kun vastaan tulee ryhmälle vieraampi sana, käykää sen merkitys yhdessä läpi.

 III.II Ydin - Tunnesana-alias

Heijasta esiin ehjäksi jäänyt tunnesanojen listaus. Jaa ryhmä n. neljän oppilaan ryhmiin. Jokainen saa vuorollaan selittää yhden listan tunnesanoista, mutta käyttämättä sanaa itsessään! (Eli esimerkiksi voitonriemua ei voi selittää "tosi riemuissaan jos voittaa jotain" vaan esimerkiksi "ihan tosi iloinen, jos tulee kilpailussa ensimmäiseksi".) Muiden tehtävä on yrittää arvata, mistä sanasta on kyse. Jatkakaa vuorotellen selittämistä käytettävissä olevan ajan mukaan.

III.III Lopetus

Keskustelkaa lopuksi vielä siitä, miten erilaisten tunteiden selittäminen ja tunnistaminen sujui. Oliko helppoa? Tuliko paljon uusia tunnesanoja? Usein käy niin, että lähitunteita (esimerkiksi pelko, säikähdys, kauhu tai ilo, innostus, riemu) voi olla vaikea erottaa toisistaan. Myös omien tunteiden selittäminen niin, että muut ymmärtävät sen samalla tavalla kuin itse ymmärtää, voi olla hankalaa. Tämä on hyvä nostaa esiin: emme aina voi tietää, miltä toisesta tuntuu.

Bingolaput voi liimata muistoksi Hehku-vihkoon.

IV Empatia ja verkostoituminen

Tunnin teemoina ovat lohduttaminen ja tunteiden tunnistaminen.

IV.I Virittäytyminen - Mistä tietää, miltä tuntuu?

Virittäytykää teemaan miettimällä yhdessä, mistä voi tietää, miltä toisesta tuntuu? 

Jos keskustelu pienissä porukoissa toimii ryhmälle paremmin, jaa ryhmä n. 3 oppilaan pienryhmiin. Anna jokaiselle paperinpala ja pyydä listaamaan niin monta asiaa, kun he keksivät. Lukekaa sitten ryhmien koonteja yhdessä. Jos ryhmä tarvitsee rajausta, voitte keskittyä esimerkiksi siihen, mistä tunnistaa, että joku on vihainen tai surullinen. Todennäköisiä nostoja keskustelusta ovat ainakin ilme, äänensävy, eleet kuten kädet nyrkissä/hymy/jne., asento, jne.

 IV.II Ydin - Lohdutan

Keskustelkaa ensin siitä, millaisissa tilanteissa lohdutusta voi tarvita. Kuinka monta erilaista esimerkkiä keksitte?

Tulosta jokaiselle Lohdutan -moniste. Siinä on yksi esimerkki tilanteesta, jossa ystävä voisi tarvita lohdutusta. Jokainen saa nyt miettiä, miten lohduttaisi ystävää.

Ennen kun siirrytte seuraavaan tehtävään, miettikää hetki yhdessä ajatusten ja tunnesanojen eroa. (Tunteita esim. ilo, helpotus, kiitollisuus ja ajatuksia esim. olipa kiva, että en jäänyt yksin, tai ystävän tuki tuntuu hyvältä). Jos tämä on ryhmälle vaikeaa, voitte sopia yhdessä pari esimerkkiä kumpaankin kohtaan kirjoitettavaksi.

IV.III Lopetus - Muitakin tunteita on

Listatkaa yhdessä esimerkiksi taululle nähtäville niin monta tunnesanaa, kun ryhmässä keksitte. Jos haluatte palata pienryhmätyöskentelyyn kuten ensimmäisessä tehtävässä, ja aikaa on tarpeeksi, voitte järjestää leikkimielisen kilpailun pienryhmien välillä: mikä oppilasryhmä kirjoittaa yhdessä sovitussa ajassa (esim. 3 minuuttia) eniten tunnesanoja?

IV.IV Kotitehtävä - Milloin lohdutustani tarvitaan?

Tulosta kaikille kotitehtävämoniste. Tällä kertaa tehtävänä on miettiä yhdessä aikuisen kanssa tilanteita, joissa olette huomanneet, että joku on ollut surullinen tai muuten tarvinnut lohdutusta.

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

Jatketaan ristiriitojen ratkaisuun empatian kautta. Suvaitsevaisuus ja empatia nimittäin ennaltaehkäisevät monia ristiriitatilanteita, ja voivat auttaa myös ratkaisemaan niitä! Tänään toimitaan koko oppitunnin ajan samoissa, noin kolmen oppilaan ryhmissä.

V.I Virittäytyminen - Suvaitsevaisuus

Tulosta suvaitsevaisuuden esimerkkitilanteet. Leikkaa tilanteet. Huomaa, että parissa kortissa on tukikysymyksiä yhteiseen keskusteluun eikä varsinaisia ratkottavia tilanteita. Jaa ryhmä noin kolmen oppilaan ryhmiin, ja anna jokaiselle ryhmälle yksi tilanne. Anna pari minuuttia aikaa pohtia, miten oppilaat voisivat tilanteessa tehdä. Käykää sitten tilanteet ja vastaukset lyhyesti yhdessä läpi.

 V.II Ydin - Riidan ratkaisu

Seuraavaksi ryhmän tehtävänä on suunnitella ja piirtää yhdessä sarjakuva, jossa ratkaistaan jokin riita tai erimielisyys. Voit tulostaa avuksi Riidan ratkaisun sarjakuvapohjan materiaalikansiosta. Siinä on annettu apukysymykset kolmen ruudun mittaiseen sarjakuvaan. Jos haluatte, alareunan apukysymykset voi leikata pois kun sarjakuva on valmis. Jos haluatte isommat sarjakuvat, tulostakaa pohjat A3-koossa.

V.III Lopetus - Sarjakuvanäyttely

Voitte lopuksi esitellä ryhmien työt kaikille joko näyttelyn muodossa tai niin, että jokainen ryhmä saa kertoa omasta sarjakuvastaan.

VI Katse tulevaisuuteen

Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus liittyvät aina vahvasti yhteen. Tällä kertaa pohditaan koulunkäyntiä erilaisina aikoina ja eri paikoissa. Harjoitellaan rpienessä yhmässä toimimista ja muiden ajatusten kuuntelemista sekä suunnitteluvaiheessa että kotona tehtävässä haastattelussa.

VI.I Virittäytyminen - Meidän koulu

Keskustelkaa yhdessä siitä, millaista teidän koulunkäyntinne on. Voitte käyttää alla olevia apukysymyksiä tai keskustella vapaammin.

Kuinka monta tuntia viikossa olemme koulussa? Kuinka paljon erilaisia oppiaineita opiskellaan?

Mitä kaikkea kuuluu välitunteihin, ruokailuun, koulumatkoihin? Miten ne on järjestetty?

Mihin asioihin koulussa oppilaat voivat vaikuttaa?

 VI.II Ydin - Oliko ennen paremmin?

Koulunkäynnissä on tiettyjä perinteitä, joita on noudatettu vuosikymmeniä. Jotkut asiat puolestaan ovat muuttuneet paljonkin. Seuraavaksi tehtävänä on miettiä, millaisia asioita ryhmä haluaisi tietää menneiden vuosikymmenten koulunkäynnistä. 

Jaa ryhmä 2-3 oppilaan ryhmiin ja jaa jokaiselle paperi. Pyydä ryhmiä kirjoittamaan kysymyksiä, joita he voisivat esittää aikuisille selvittääkseen, millaista koulunkäynti on esimerkiksi vanhempien tai isovanhempien lapsuudessa ollut. 

VI.III Lopetus - Haastattelurunko

Tulosta kotitehtävämoniste jokaiselle oppilaalle ja oma aikuiselle malliksi. Käykää ryhmien kysymykset läpi ja valitkaa niistä viisi sopivaksi haastattelurungoksi (huomaa, että valmiiksi on jo ehdotettu kysymykset koulun aloittamisvuodesta ja -paikasta). Kirjoittakaa kysymykset yhdessä kotiläksymonisteeseen. Poissa oleville oppilaille voi ottaa kopion aikuisen kirjoittamasta mallimonisteesta.

VI.IV Kotitehtävä - Menneisyyden koulu

Kotitehtävänä on valita yksi aikuinen ja haastatella häntä yhteisten kysymysten kanssa. Huomatkaa, että tätä kotitehtävää voitte poikkeuksellisesti käydä läpi yhdessä myös koko luokan kanssa. Silloin voitte vertailla eri vuosikymmenillä tai eri alueilla koulua käyneiden kokemuksia. Myös opettaja voi halutessaan täyttää haastattelun itse ja osallistua sen avulla keskusteluun.

VII Media ja hyvinvointi

A

VII.I Virittäytyminen

a

 VII.II Ydin

a

VII.III Lopetus

A

VII.IV Kotitehtävä

a

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

A

VIII.I Virittäytyminen

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

IX.IV Kotitehtävä

a

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

Linkki viidennen luokan materiaalikansioon.

Viidennen luokan tuntisuunnitelmissa otetaan huomioon alkavan murrosiän vaikutukset tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen.

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

Kolmas harjoitus on tarkoitettu ryhmälle, joka jo tuntee toisensa ja opettajan.

I.I Tutustumisleikki - Sanaton esittely

Asettukaa piiriin. Jokainen saa vuorollaan kertoa itsestään jotain pantomiimilla, ja muiden tehtävä on arvata, mitä esittäjä yrittää itsestään kertoa. Esimerkiksi jalkapalloa harrastava voi esittää potkivansa palloa, joogaan tykästynyt voi esittää jonkin rauhallisen jooga-liikkeen, kissan omistaja voi esittää silittävänsä sylissä olevaa kissaa jne. Kierroksia voidaan tehdä ryhmän innostuksesta riippuen kaksikin. Ensimmäinen kierros kannattaa tehdä järjestyksessä, jotta jokainen ehtii hiukan varautua omaan vuoroonsa. Jos ryhmä haluaa, toinen kierros voidaan tehdä niin, että se, joka arvaa oikein, saa esittää seuraavaksi. Jos se on tarpeen, alkuun ohjeistetaan vielä kertomaan oma nimi.

I.II Tutustumisleikki - Liikettä tilassa

Valitse taustamusiikkia ja laita soimaan melko hiljaisena, kun olet antanut ohjeet. Tilaksi käy esimerkiksi jumppasali tai pihalla kenttä. 

Tarkoitus on, että jokainen keskittyy omaan tekemiseen ja voi katsoa lähinnä lattiaan/maahan, eikä harjoituksen aikana puhuta mitään. Liikkeen tahtia ja tyyliä saa varsinkin alkuun määrittää itse, mutta koko ajan on liikuttava. Anna ensin ensimmäinen ohje, käynnistä musiikki ja anna ryhmän liikkua hetki. Pysäytä sitten musiikki hetkeksi, kun annat seuraavan ohjeen.

Liiku tilassa niin, ettet ota mitään kontaktia muihin liikkujiin.

Kävele niin, että yrität liikkuessasi nähdä mahdollisimman monen muun sukat tai kengänkärjet.

Liiku musiikin rytmissä.

Lähde seuraamaan katsettasi. Jos lattiassa on esim. viivoja, voit lähteä kävelemään niitä pitkin, tai jos olette pihakentällä, voit valita jonkin kiintopisteen edestäsi ja kävellä sitä kohti, ja sitten vaihtaa kiintopistettä ja suuntaa.

Liiku niin, että jokin kehonosa ”vie” liikettä eteenpäin. Voit ohjeistaa esim. ”Liikkukaa niin, että olkapää etenee ensin” tai ”Liikkukaa kantapäiden suuntaan” tai ”Kuvittele, että navastasi tulee naru, jota joku vetää eteenpäin”.

Käykää lopuksi lyhyesti läpi, miltä eri tavat liikkua tuntuivat.

Lisävinkki: Voitte jatkaa samalla periaatteella tehtävää, mutta suhteuttaa tällä kertaa liikettä muihin ryhmäläisiin. Tämä harjoitus voikin sopia jatkoksi edelliseen, tai ihan omana harjoituksenaan. Anna ohje, käynnistä musiikki ja aloittakaa liikkuminnen. Pysäytä taas musiikki seuraavan ohjeen antoa varten.

Valitse kaksi henkilöä ryhmästä (älä kerro heitä ääneen!) ja kun alatte liikkua, yritä pysyä heidän välissään. Kun kaikki ovat valinneet kaksi ja suhteuttavat liikettään heihin, liikkuminen alkaakin olla yllättävän haastavaa!

Valitse uudet kaksi henkilöä, äläkä kerro heitäkään ääneen. Yritä tällä kertaa pysyä toista lähellä ja toisesta mahdollisimman kaukana. Jälleen ryhmäilmiö tekee liikkeestä äkkiä nopeatempoista ja jokaisen on keskityttävä omiin valitsemiinsa liikkujiin.

Käykää taas lopuksi lyhyesti läpi, miltä eri tavat liikkua tuntuivat. Kumpi oli helpompi?

I.III Leikki - Arvaa kuka

Jaa jokaiselle oppilaalle post-it-lappu tai muu pieni paperinpala. Ohjeista jokaista kirjoittamaan lappuun 3-4 vahvuuttaan (taitoa, harrastusta, kaveritaitoja jne.). Kerää laput sitten yhteen pinoon. Sekoita laput tai valitse muutoin sattumanvaraisesti yksi lappu kerrallaan. Lue yhden lapun listaus ääneen. Viittaamalla saa puheenvuoron. Ryhmäläisten tehtävänä on arvata, kenen listan aikuinen juuri luki.

Lisävinkki: Jos ryhmä on tuntenut toisensa jo pitkään, voitte lisätä tehtävään haastetta. Kun esimerkiksi Maija arvaa oikein, että luettu lista (jalkapallo, vitsien kertominen, kaverin puolustaminen) on Matin, hänen tehtävänään on kertoa vielä yksi vahvuus, joka Matilla on (hyvä puukässässä).

II Itsetuntemus

Tänään harjoitellaan tunnistamaan omia vireystilan vaihteluita ja sitä, kuinka voimakkaasti tunnemme tunteita.

II.I Virittäytyminen - Vahvat tunteet

Jaa ryhmä 3-4 oppilaan pienryhmiin. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi Vahvat tunteet -monisteenpuolikas (materiaalikansiosta). Tehtävänä on pienissä ryhmissä neuvotella, miten voimakkaiksi oppilaat kokevat valitut tunnesanat. Pyydä heitä asettamaan tunteet järjestykseen sen perusteella, miten voimakkaita ne heidän mielestään ovat. Eli piirtämään viiva tunnesanasta sopivaan kohtaan janaa. Tähän ei ole tarkoitus käyttää kovin pitkää aikaa, vaan muutaman minuutin neuvotteluaika riittää. Jos joku ryhmä ei saa tehtävää valmiiksi, ei hätää.

Purkakaa yhdessä: Millaista keskustelua ryhmissä käytiin? Oliko yhteisymmärrykseen helppo päästä? Oliko lopputuloksissa ryhmien välillä eroja (eli tulkitsiko joku ryhmä järjestyksen tai voimakkuudet eri tavoilla)?

Loppuhuomiona voidaan todeta, että ihmiset tulkitsevat tunteita eri tavoilla. Joku kokee kaikki tunteet voimakkaampina kuin toinen, ja jollekin tietty tunnesana tuo mieleen erilaisen tilanteen tai tuntemuksen kuin toiselle. Onkin hyvä muistaa, että kunnioitamme kaikki toistemme tunteita, emmekä voi aina tietää, miltä toisesta tuntuu.

 II.II Ydin - Vireystilan ikkuna

Tulosta materiaalikansiosta vireystilan ikkuna. Ensimmäinen sivu on aikuisen ohjesivu, ja toisen sivun tehtäväsivu tulostetaan jokaiselle ryhmäläiselle. Käykää ensin yhdessä läpi, mitä sana "vireystila" tarkoittaa (voitte lukea yhdessä ohjesivun tekstin). 

Seuraavaksi, lukekaa ohjesivun lauseista yksi tilanne kerrallaan. Jokainen merkitsee omaan monisteeseensa tilanteen numeron siihen kohtaan vireystilan nuolta, jossa itse ajattelisi olevansa tilanteen hetkellä. Käydään läpi, että yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan jokainen kokee asioita omalla tavallaan.

II.III Lopetus - Mitäs sitten?

Keskustelkaa yhdessä: Mitkä tilanteet herättivät erityisen paljon tunteita? Mitä voi tehdä, että rauhoittuu (esim. rauhallinen paikka tai vähemmän virikkeitä ympärille, halaus tai painotuotteet, valon määrän vähentäminen, veden juominen) tai että saa vireystilaansa nostettua (esim. liikkuminen, valon määrän lisääminen, erilaiset virikkeet)? Onko jotain, miten luokassa on otettu tai voidaan ottaa näitä asioita huomioon?

Lopuksi vielä Hehku-vihkon kansien (jos ei käytetä aiempien vuosien vihkoa) ja kotitehtävän liimaaminen. Käydään läpi yhdessä, mitä kotitehtävässä tehdään. Jos aikaa jää, kansia saa värittää. Niiden värittäminen voidaan jättää myös toiseen kertaan - niissä on pieni varatehtävä jollekin kerralle, jos kaivataan kevyempää aloitusta tai lopetusta.

II.IV Kotitehtävä - Vireystilani

Kotitehtävässä selitetään vielä lyhyesti vireystilan käsitettä. Sen jälkeen tehtävänä on miettiä, mitä keinoja kotona käytetään tai voidaan käyttää silloin, jos vireystilaa on tarpeen nostaa tai laskea.

III Tunnetaidot

Tällä tunnilla jatketaan erilaisten tunteiden tulkintojen parissa. Jos sään puolesta onnistuu ja ryhmän voi päästää käymään ulkona, tämä tunti voidaan joko pitää kokonaan ulkona tai antaa kohdassa III.II. lupa käydä myös pihalla. 

III.I Virittäytyminen

Tarvitaan post-it-lappuja (pienetkin riittävät hyvin) ja materiaalikansiosta tunnesateenkaaren pohja. Jos halutaan jättää tunnesanoja luokkaan näkyville, sateenkaaren voi tulostaa A3-koossa.

Ennen kun näytetään tunnesateenkaaren pohjaa, pyydä oppilaita kertomaan yksi kerrallaan niin monta tunnesanaa, kuin he keksivät. Kirjoittakaa tunnesanoja 1 per post-it-lappu ja tehkää pieni tunnesanojen pino. Ryhmästä riippuen sanoja voi tulla joko niukasti tai paljonkin. Ohjaa niin, että saatte ainakin perustunteet (ilo, suru, pelko, viha, rakkaus, inho, hämmästys/yllätys) lapuille.

Kysy ryhmältä seuraavaksi, onko tunteilla jotain tiettyjä värejä. Nämä mielleyhtymät ovat toki osin tulkinnanvaraisia. Usein kuitenkin esimerkiksi vihaan ja rakkauteen yhdistetään punainen väri, iloon joko keltainen tai vihreä, inhoon vihreä, suruun sininen jne. Monelle tällaiset yhdistelmät voivat olla tuttuja esimerkiksi Inside Out -elokuvista.

Ota nyt esiin sateenkaaripohja. Miettikää yhdessä, mihin väreihin mitäkin tunteita yhdistäisitte. Jos tunnesanoja tuli hurjan paljon, ihan kaikkia ei ole pakko ehtiä käydä läpi tai niitä voidaan niputtaa yhteen jo miettimisvaiheessa.

Lisävinkki: Jos haluatte jättää tunnesateenkaaren näkyville, jätä post-it-laput paikoilleen ja anna esimerkiksi kuviksen tunnilla nopeimmille lisätehtäväksi kirjoittaa tunnesanat niihin kohtiin, joista yhdessä olette sopineet.

 III.II Ydin - Tunteen värinen asia

Jaa ryhmä nyt pareiksi. Anna jokaiselle parille Tunteen värinen asia -moniste materiaalikansiosta. Nyt parit pääsevät käyttämään luovuuttaan ja miettimään äskeistä keskustelua. Mikä pieni asia luokassa, lähiympäristössä tai pihalla voisi olla eri tunteiden värinen? Tehtävänä on koota jokaisen hymiön päälle tunnetta vastaavan värinen asia. Kannusta luovuuteen, eli ei esimerkiksi niin, että jokaisen hymiön päälle laitetaan eri värinen kynä.

III.III Lopetus

Pitäkää pieni näyttely. Asettakaa tulkinnat pulpeteille ja kiertäkää katselemassa, millaisia asioita muut löysivät. Palauttakaa lopuksi esineet paikoilleen. 

IV Empatia ja verkostoituminen

Tällä kertaa pohditaan empaattisen kuuntelemisen taitoa. Kunnioittava ja kaikki huomioon ottava kuunteleminen on tärkeä taito sekä luokassa että sen ulkopuolella.

IV.I Virittäytyminen - On niin helppoo olla ystävällinen

Aloittakaa yhteisellä keskustelulla: 

Mistä tunnistaa, että joku on sinulle ystävällinen? (reilu, kiltti, lohduttaa, kannustaa, kuuntelee sinua jne.)

Milloin sinun on helppoa olla ystävällinen muille? (nukkunut ja syönyt hyvin, ei omia murheita, kun toinen on ystävällinen sinulle takaisin, kun joku on ystäväsi jo valmiiksi jne.)

Näiden vastapainona voi olla joskus vaikeampaa olla ystävällinen - esimerkiksi nälkäkiukkuisena. Mitä voi tehdä, jos tuntuu, että nyt ei pysty olemaan ystävällinen, vaan tekisi mieli sanoa ilkeästi toiselle? (rauhoittuminen, ääneen sanominen, avun pyytäminen jne.)

 IV.II Ydin - Kuuntelemattomuusharjoitus

Harjoitellaan nyt pareittain, miltä tuntuu, kun toinen ei lainkaan kuuntele sinua. Jaa oppilaat pareiksi. Jos oppilaita on pariton määrä, eikä aikuinen pääse pariksi, voit nimetä yhden tarkkanäköisen oppilaan itsellesi apulaiseksi kiertämään ja kuuntelemaan keskusteluja. Ohjeet on helpoin antaa vaiheittain:

Jokaisesta parista ensimmäinen oppilas valitsee itselleen tärkeän asian (harrastus, peli, mielenkiinnon kohde jne.).

Tällä oppilaalla on nyt 2 minuuttia aikaa puhua parilleen tästä itselleen tärkeästä asiasta.

Toisen oppilaan tehtävä on näyttää kaikin mahdollisin tavoin (omalla paikallaan ja hiljaa jotta kaikilla on mahdollisuus tehdä tehtävää), ettei häntä kiinnosta, mitä ensimmäinen oppilas hänelle sanoo. Hän voi esimerkiksi esittää, että hän ei huomaa pariaan, tai että hänellä on todella tylsää, tai että häntä alkaa väsyttää.

Kahden minuutin jälkeen pysäyttäkää tehtävä, ja vaihtakaa sitten yhtä aikaa rooleja. Nyt äsken kertoneet oppilaat pääsevät "kuuntelijan" rooliin, ja toisin päin.

Jutelkaa nyt lyhyesti, miltä kokemus tuntui:

Miltä tuntui, kun sinua ei kuunneltu?

Miltä tuntui yrittää esittää, ettei kuuntele toista? 

Tuliko paha mieli omasta tai toisen puolesta? Miksi?

IV.III Lopetus - Korjaava kokemus

Tehdään harjoitus nyt uudestaan, mutta annetaan kertojalle korjaava kokemus. Eli nyt kuuntelijan tehtävä on kaikin tavoin osoittaa, että hän kuuntelee ja on kiinnostunut siitä, mitä hänen parinsa kertoo. Kertomisen aiheen saa joko vaihtaa tai kertoa uudestaan samasta mielenkiinnon kohteesta - eihän pari kuitenkaan ole vielä kunnolla kuullut, mitä sinulla oli sanottavanasi! Kahden minuutin jälkeen vaihdetaan taas rooleja yhtä aikaa.

Jutelkaa yhdessä: Miltä nyt tuntui kertoa omaa asiaansa?

Voitte jutella myös siitä, että juuri näiden tuntemusten takia on myös luokassa tosi tärkeää antaa jokaiselle oma puheenvuoro rauhassa, eikä puhua muiden päälle. Jos ryhmässä on ollut erilaisia erimielisyyksiä selvitettävänä, voitte miettiä myös, ratkeaisivatkohan ne helpommin, jos pysähtyisi kuuntelemaan muita. Muistuta myös, että vaikka hyvän ystävän kuunteleminen voi tuntua helpommalta, koulussa harjoittelemme kaikkien kanssa toimimista, ja siksi kaikkia kuunnellaan yhtä ystävällisesti.

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

Tällä oppitunnilla teemaan tutustutaan keskustelemalla erilaisista mielipiteistä yhdessä ja harjoittelemalla erilaisten luokkakavereiden vahvuuksien huomaamista.

V.I Virittäytyminen - Kaverijanat

Asettakaa kaksi merkkiä eri puolille tilaa, esim. luokassa tai liikuntasalissa, toinen toiseen päähän ja toinen vastakkaiseen päähän. Toinen merkki on "Täysin samaa mieltä" ja toinen "Täysin eri mieltä". Nämä ovat mielipidejanan ääripäät. Aikuinen kertoo yhden lauseen kerrallaan, ja oppilaat asettuvat janalla oman mielipiteensä mukaan. Lauseiden välissä palataan keskelle kuuntelemaan uusi lause. Keskustelun tueksi jokaisen väittämän perässä on muutamia apukysymyksiä. Lauseita voi myös valikoida tai keksiä lisää ryhmälle ajankohtaisten teemojen mukaan.

Voin kertoa mielipiteeni luokassani. - Annetaanko ryhmässä tilaa kaikille? Kunnioitetaanko kaikkien mielipiteitä? Onko olemassa mielipiteitä, joita ei kannata sanoa luokassa ääneen? Huomaa, että jos jo tässä kohdassa moni on sitä mieltä, että omia mielipiteitä ei voi sanoa ääneen, pysäytä tehtävä hetkeksi ja käykää läpi sitä, miten muiden mielipiteiden ilmaisuun suhtaudutaan, ja miten tämä tehtävä voi olla hyvä harjoitus kokeilla. Puutu välittömästi kaikkeen "väärien" mielipiteiden kommentointiin ym. tehtävässä.

Riitoja on helppo sopia. - Millaisia riitoja on helppo/vaikea selvittää? Miten sopimisen voi aloittaa? Kenen kanssa sopiminen on vaikeaa tai helppoa?

Jos joku lyö minua, saan lyödä takaisin. - Ratkaiseeko kostaminen tilannetta vai joutuuko siitä pahempaan pulaan? Loppuisiko lyöminen siihen, että lyö takaisin? Mitä muuta voi tehdä, jos joku lyö?

En antaisi ikinä anteeksi, jos ystävä valehtelisi minulle. - Voiko luottamusta saada takaisin? Mitä kannattaa tehdä, jos saa selville, että ystävä on valehdellut?

Tunnistan luokkakaverin tunteet helposti. – Mistä voisi aavistaa, miltä toisesta tuntuu? Voiko sama tunne näyttää erilaiselta?

Jos minua harmittaa, haluan olla yksin. - Jos esimerkiksi itkettää, osa meistä kaipaa halausta tai lohdutusta, ja osa purkaa tunteita mieluummin ensin yksinään. Voi olla vaikea ymmärtää, jos ystävä toivoo erilaista lohdutusta kuin itse kaipaisi. Kukaan meistä ei osaa lukea toisen ajatuksia, eli pikkuhiljaa opetellaan myös kertomaan muille, että "hali lohduttaisi nyt" tai "kiitos avusta, mutta haluan nyt olla hetken yksin".

Kun ystäväni onnistuu jossakin, olen iloinen hänen puolestaan. - Millaisista asioista voi iloita ystävän puolesta? Voittaako joskus kateuden tunne? Voiko olla sekä kateellinen että iloinen toisen puolesta samaan aikaan?

 V.II Ydin - Villasukkaviesti

Tarvikkeet: yhtä monta tossua/villasukkaa kun on joukkueita

Jaa ryhmä pienempiin joukkueisiin (n. 5-6 oppilasta per joukkue). Jokainen joukkue saa villasukan ja asettuu jonoon jalat harallaan. Jonon viimeiselle puetaan sukka. Jos tiedät, että ryhmässä on jäseniä, jotka eivät pysty osallistumaan ryömimiseen, nimeä heidät oman jononsa sukanpukijoiksi. 

Yhteisestä merkistä jokaisessa jonossa oppilas, jolla on sukka jalassa, ryömii muiden jalkojen alta jonon eteen ja hyppii sitten yhdellä jalalla takaisin taakse (eli villasukkajalka ilmassa ettei liukastuta), pukee sukan seuraavalle (tai antaa sukan ryhmän sukanpukijalle) ja juoksee jonon ensimmäiseksi. Kisassa edetään viestin tapaan, eli kun kaikki ovat valmiita ja sukka on taas sillä, joka ensimmäisenä lähti ryömimään, kaikki nostavat jonossa käden ylös valmistumisen merkiksi. Jos ryhmissä on eri määrä oppilaita, sopikaa reilu tapa lopettaa (esim. yksi menee pienemmässä ryhmässä kahdesti). 

Keskittykää erityisesti siihen, miten omille joukkuekavereille tai muille joukkueille puhutaan kisan aikana. Voitte sopia esimerkiksi, että eniten toisiaan kannustava joukkue saa ajastaan x sekuntia pois, jolloin myös kannustamalla voi kiilata voittoon. Jos on tarpeen, voitte myös sopia esimerkiksi x sekunnin aikasakosta, jos ryhmässä alkaa kiroilu/muiden haukkuminen/jne.

V.III Lopetus - Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Keskustelkaa, miten ryhmässä kisaaminen sujui. Vaikuttiko kilpailuasetelma siihen, miten toisiin suhtauduttiin? 

Kootkaa lopuksi näkyville, millaisia kannustuksia kuulitte - ja jatkakaa, millaista positiivista palautetta luokkakavereille ylipäätään voi antaa. Tämä liittyy nimittäin ryhmän seuraavaan haasteeseen ("kotitehtävään"). 

V.IV Kotitehtävä - Salaisen ystävän vahvuudet

Tulosta Salaisen ystävän vahvuudet -monisteen puolikas materiaalikansiosta jokaiselle. Kirjoita jokaiseen monisteeseen yhden luokan oppilaan nimi kohtaan "Salainen ystävä:".

Jaa tunnin päätteeksi jokaiselle oppilaalle moniste, jossa on jonkun luokkakaverin nimi. Ryhmästä riippuen voitte arpoa salaiset ystävät tai aikuinen voi antaa jokaiselle tietyn oppilaan. Parhaita kavereita ei kannata välttämättä nyt yhdistää, sillä tarkoitus on huomata vahvuuksia myös niistä luokkakavereista, joita ei muuten kehuisi. Akuutit riitatilanteet ym. vastinparit kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, sillä tarkoitus on, että jokainen oppilas voisi ja olisi motivoitunut aidosti antamaan hyvää palautetta salaiselle ystävälleen.

VI Katse tulevaisuuteen

Tällä kertaa jokainen saa pysähtyä pohtimaan omaa tulevaisuuttaan.

VI.I Virittäytyminen - Itsemyötätuntoa

Tunnin alkuun kannattaa ottaa itsemyötätuntoharjoitus. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Sydänliiton Mindfulness harjoitus - myötätuntoa ja lempeyttä itselle. Toivon sinulle kaikkea hyvää (n. 8 min).

 VI.II Ydin - Kirje itselleni

Tulosta materiaalikansiosta kaikille Kirje itselleni -monistepohja. Laittakaa rauhallista taustamusiikkia. Jokainen saa nyt asettua itsekseen lukemaan kirjepohjaa ja vastaamaan kysymyksiin. Muistakaa sopia, palautetaanko kirjeet esimerkiksi tänä keväänä todistusten kanssa vai vasta kun oppilaat pääsevät alakoulusta.

Kerää lopuksi oppilaiden kirjeet kasaan. Jos mahdollista, sulkekaa ne kirjekuoriin odottamaan sitä, että oppilaat saavat ne takaisin.

VI.III Lopetus - Miltä tulevaisuus näyttää?

Tunnin loppuun voitte ottaa vielä lyhyen mielikuvitusmatkan: Miltä maailma oppilaiden mielestä näyttää esimerkiksi 20 tai 40 vuoden kuluttua? Millaisena oppilaat näkevät liikenteen, työelämän, sairaanhoidon, teknologian jne. kehityksen? Jos oikein inspiroidutte, voitte jatkaa kirjoittamalla tulevaisuustarinoita tai kuvittamalla tulevaisuutta - tämän voi hyvin yhdistää esimerkiksi äikkään, ymppään tai kuvikseen.

VII Media ja hyvinvointi

A

VII.I Virittäytyminen

a

 VII.II Ydin

a

VII.III Lopetus

A

VII.IV Kotitehtävä

a

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

A

VIII.I Virittäytyminen

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

X.IV Kotitehtävä

a

Linkki kuudennen luokan materiaalikansioon.

Kuudennen luokan tuntisuunnitelmissa jatketaan murrosiän myllerryksen vaikutusten sekä lähestyvän yläkoulun huomioimista oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoihin.

I Yhteisöllisyys

Ensimmäisenä on esimerkki tutustumisleikistä uudelle ryhmälle. Toinen harjoitus sopii myös ryhmälle, joka jo tuntee toisensa ja opettajan. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

I.I Tutustumisleikki - Anti-minä

Jaa jokaiselle paperi ja kynä. Ohjeista piirtämään omakuva ”väärällä kädellä” (eli oikeakätiset piirtävät vasemmalla kädellä ja päinvastoin). Aikaa tähän ei kannata käyttää montaa minuuttia, vaan anna selkeä ja lyhyt aikaraja. Korosta, että tästä ei kannata ottaa paineita, vaan saa ottaa rennosti.

Tämän jälkeen omakuvan viereen kirjoitetaan oma nimi takaperin (Maija -> Ajiam jne.). Ohjeista sitten kirjoittamaan kuvan ympärille muutamia asioita itsestäsi, jotka eivät pidä paikkaansa ja ovat aivan päinvastoin kuin itse ajattelet (esim. hevosille allerginen voisi kirjoittaa rakastavansa hevosten halailua, luontoihminen voisi kirjoittaa inhoavansa metsän tuoksua, ystävälliseksi kuvattu tyyppi voisi kertoa olevansa usein ilkeä muita kohtaan, vannoutunut koiraihminen voisi kertoa omistavansa useita kissoja ja hemmottelevansa niitä päivittäin). Tässäkään ei tarvitse rajata, montako asiaa pitää keksiä, eikä tehtävää ole tarkoitus ottaa liian vakavasti. Rajaa aikaa niin, että ehditte vielä käydä esittelykierroksen.

Kun kaikki ovat valmiita, jokainen saa vuorollaan näyttää ryhmälle kuvansa, kertoa ”nimensä” ja esitellä itsensä eli kertoa muutaman anti-faktan itsestään. Tehtävä toimii erityisesti ryhmän tutustumisvaiheessa.

I.II Leikki - Odotan tältä vuodelta

Tulosta Odotan tältä vuodelta -moniste materiaalikansiosta ja leikkaa rivit pieniksi lapuiksi. Aseta ne pieneen purkkiin tmv., josta niitä voi nostaa yksi lause kerrallaan. Asettukaa piiriin (istumaan tuoleille). Yksi ei tarvitse omaa tuolia vaan jää ryhmän keskelle seisomaan.

Olenko ainoa -leikin tapaan käydään läpi lause kerrallaan, mitä ryhmäläiset odottavat tältä vuodelta. Voitte sopia, että lauseita saa keksiä myös itse. Purkissa olevien valmiiden lauseiden on tarkoitus vähentää paineita lauseiden keksimiseltä. Kun keskellä olija lukee lauseen ääneen, kaikki, joihin lause sopii, nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa. Keskellä olija yrittää napata itselleen yhden vapautuneista paikoista. Samaan paikkaan, josta nousi, ei saa sillä kierroksella palata. Voitte sopia, että myöskään viereiseen paikkaan ei saa siirtyä, vaan pitää lähteä kauemmas. 

Mitä yhteistä ryhmäläisillä siis on? Mitä odotatte lukuvuodelta?

II Itsetuntemus

Itsetuntemuksen tunnilla ollaan tällä kertaa vahvuussanojen äärellä.

II.I Virittäytyminen - Vahvuusbingo

Tulosta bingoruudukot materiaalikansiosta. Ensimmäisellä sivulla on kaikkien vahvuussanojen lista. Toinen sarake on sellainen, jossa on sanat käännetty myös englanniksi.

Käykää ensin sanalistaa yhdessä läpi. Jokainen valitsee listasta 16 sanaa ja kirjoittaa ne omaan bingotaulukkoonsa.

Leikkaa ohuiksi suikaleiksi jompi kumpi ensimmäisen sivun listauksista (lista on siis sama, toisessa vain on myös englanninkielinen käännös). Kun kaikilla on oma, täydennetty bingoruudukkonsa, aloittakaa bingon peluu. Nostakaa sattumanvaraisesti yksi sanasuikale kerrallaan. Kuka saa ensimmäisenä yhden täyden pysty- tai vaakarivin? Riippuen käytettävissä olevasta ajasta ja siitä, kuinka nopeasti ensimmäiset bingot tulevat, voitte päättää, kuinka monta riviä pelaatte ja pelaatteko täyteen ruudukkoon asti. Jos vastaan tulee ryhmälle vieraampi sana, käykää sen merkitys yhdessä läpi.

 II.II Ydin - Vahvuusalias

Heijasta esiin ehjäksi jäänyt vahvuussanojen listaus. Jaa ryhmä n. neljän oppilaan ryhmiin. Jokainen saa vuorollaan selittää yhden listan sanoista, mutta käyttämättä sanaa itsessään! (Eli esimerkiksi ystävällistä ei voi selittää "kiltti ystävälle" vaan esimerkiksi "kiltti ja reilu kavereille ja kaikille muillekin".) Muiden tehtävä on yrittää arvata, mistä sanasta on kyse. Jatkakaa vuorotellen selittämistä käytettävissä olevan ajan mukaan.

II.III Lopetus - Mitä muita vahvuuksia?

Jättäkää vahvuussanojen lista vielä esiin. Kuinka monta vahvuussanaa keksitte vielä lisää? Voitte esimerkiksi kirjoittaa toisen sarakkeen vahvuussanoja ensimmäisen viereen. Pystyttekö tuplaamaan vahvuussanojen määrän?

Hehku-vihkon kansien (jos ei jatketa samaan vihkoon aiemmilta vuosilta) ja kotitehtävän liimaaminen. Käydään läpi yhdessä, mitä kotitehtävässä tehdään. Jos aikaa jää, kansia saa värittää. Niiden värittäminen voidaan jättää myös toiseen kertaan - niissä on pieni varatehtävä jollekin kerralle, jos kaivataan kevyempää aloitusta tai lopetusta.

II.IV Kotitehtävä - Mikä vahvuus kuka vahvuus?

Huom! Voitte ratkoa jonkun vahvuuksista yhdessä valmiiksi esimerkkinä!

Tehtävään on valittu 7 vahvuutta. Ensin tehtävänä on yhdistää jokainen vahvuus sitä vastaavaan selitykseen. Kun jokaiselle vahvuudelle on löydetty oikea selitys, tehtävänä on miettiä omia luokkakavereita. Oppilas-riville nimetään yksi luokkakaveri, jolla on sen rivin vahvuus. 

Esimerkki: Uskaltaa rohkeasti puolustaa kiusattua. Sopiva vahvuus on listasta ROHKEUS. Jos tunnistaa, että Maija on rohkea, ja esimerkiksi puuttuisi kyllä tilanteeseen, jos jotakuta haukuttaisiin, oppilas-riville kirjoitetaan MAIJA. Nyt Maijan nimi on käytetty, ja myös ROHKEUS-sanan voi vetää yli laatikosta.

Kun aikuinen saa kotitehtävät takaisin, hän voi koota vastauksia niin, että nostaa jokaiselle oppilaalle yhden vahvuuden. Voit joko kirjoittaa jokaiselle vahvuuden post-it-lapulle ja jakaa sopivassa vaiheessa, tai voitte käydä kierrosta yhdessä läpi esimerkiksi aamunavauksen yhteydessä. Esimerkiksi: Maija, luokkakaverit oli sitä mieltä, että sinä olet todella rohkea. Matti ja Minttu, te olette luokkakaverien mielestä tosi rehellisiä, hienoa!

Aikuinen voi havainnoida tehtävistä myös, jääkö joku oppilas muita vähemmälle, kun luokkakaverit jakavat vahvuuksia toisilleen. Voisiko tätä oppilasta tukea jotenkin tuomaan vahvuuksiaan esiin, vai onko hänet jätetty ulkopuolelle? Huomaa, että ulkopuoliseksi jättäminen voi olla muilta tiedostamatonta, tai se voi olla tietoinen kiusaamisen muoto.

III Tunnetaidot

Kuudennella luokalla hormoneiden tuomat muutokset ja muu kasvu ja kehitys voi korostaa oppilaiden kokemaa stressiä - joko opiskelusta, kaverisuhteista tai muista asioista. Miettikää yhdessä stressin käsitettä ja sen kanssa pärjäämisen keinoja.

III.I Virittäytyminen - Stressaako?

Virittäytykää aiheeseen keskustelemalla muutamasta kysymyksestä:

Mitä stressi on?

Millaisia stressaavia tilanteita kuudesluokkalaiselle voi tulla vastaan? (Huomataan, että elämässä voi aina sattua jotain yllättävää ja se voi aiheuttaa stressiä tai kriisin.)

Mitä voi tapahtua, jos emme osaa käsitellä stressin tunnetta? (Se voi myös mennä ohi, mutta myös pahentua ja aiheuttaa fyysisiäkin oireita.)

Mitä keinoja stressin käsittelyyn ryhmäläiset keksivät? Huom! Kirjoittakaa näitä ideoita taululle ylös.

 III.II Ydin - Stressin selätys

Varaa tehtävää varten A3- (tai A4)-papereita. Myös erilaisia aikakausilehtiä voi käyttää kuvituksen leikkaamiseen.

Jaa ryhmä 2-3 oppilaan ryhmiin. Jakakaa jokaiselle ryhmälle yksi idea, jonka oppilaat keksivät stressin käsittelyyn. Parin tai ryhmän tehtävä on tehdä juliste luokan seinälle tai käytävälle. Aiheena "Näin helpotat stressiä!" Eli esimerkiksi yksi ryhmä voi keskittyä unen merkitykseen, toinen ryhmä koota vinkkejä, että apua voi pyytää vanhemmilta, opelta, kuraattorilta, valmentajalta jnejne., ja kolmas ryhmä pureutua terveellisen ruoan merkitykseen mielenterveydelle, jne.

III.III Lopetus - Näin me selätetään stressi

Jokainen ryhmä saa lyhyesti esitellä tuotoksensa. Ripustakaa valmiit julisteet luokkaan, käytävälle tai muuhun sopivaan paikkaan muistuttamaan siitä, miten stressiä voi selättää.

IV Empatia ja verkostoituminen

Tällä tunnilla keskitytään empatian käsitteen ymmärtämiseen ja itsemyötätuntoon.

IV.I Virittäytyminen - Julistetutkimus

Tutkikaa materiaalikansiosta julistetta empatian käsitteestä. Valitse ryhmän mukaan joko pidempi tai tiivistetympi versio ja heijasta se esimerkiksi taululle näkyviin. Jos haluatte teeman näkyviin myös arjessa myöhemmin, julisteen voi myös tulostaa luokan seinälle.

Jaa ryhmä 2-3 oppilaan ryhmiin. Ohjeista keskustelemaan alla olevista apukysymyksistä, ja käykää sitten parien/pienryhmien vastauksia yhdessä läpi. Ryhmän ja käytettävissä olevan ajan mukaan voit valita vain tietyt apukysymykset.

Onko joku kohdista sellainen, jonka ette ajatelleet kuuluvan empaattisuuteen?

Minkä empatian osa-alueen luokkanne osaa parhaiten?

Onko joku osa-alueista sellainen, jota luokassanne olisi hyvä harjoitella? (Jos löydätte yhteistä ajatusta, voitte ottaa vaikka parin viikon haasteen luokkaan!) 

Mikä empatian osa-alueista on teidän mielestänne tärkein?

 IV.II Ydin - Osaan ja kehun

Empatiasta puhuessa tasapainotellaan usein sen kanssa, miten muita kohdellaan, ja miten jokainen kohtelee myös itseään. Tässä tehtävässä tarkoitus on tunnistaa sekä omia että luokkakaverien vahvuuksia: puhua kannustavasti ja ystävällisesti sekä muille että itselle.

Jaa ryhmä n. 5 oppilaan ryhmiin ja jaa jokaiselle ryhmälle Osaan ja kehun -korttipakka materiaalikansiosta. Pienryhmässä jokainen nostaa vuorollaan yhden kortin ja lukee sen ääneen. Jos itsellä on kyseinen vahvuus, kortti pidetään itsellä. Jos kyseinen vahvuus ei tunnu omalta, ryhmästä yritetään löytää toinen, jolle kortti sopisi. Jos kukaan ryhmästä ei tunnista vahvuutta omakseen, kortti viedään yhdessä sovittuun paikkaan luokassa "poistopakkaan". Korttien jakaminen vaatii sekä toisten kehumista että neuvottelutaitoja - jos moni haluaa saman kortin, miten toimitaan? Ja miten kaikki ryhmäläiset huomioidaan tasapuolisesti?

Jos aikaa jää, poistopakka voidaan käydä koko luokan kanssa läpi niin, että jäljelle jääneet kortit luetaan yksi kerrallaan ja yritetään yhdessä miettiä, kenelle luokassa vahvuus sopisi. Jos haluatte vahvuuksien jäävän oppilaille itselleen näkyviin, liimatkaa tai kirjoittakaa ne Hehku-vihkoon.

IV.III Lopetus - Taitojen kuuntelu, kuuntelun taidot

Lopettakaa kierrokseen, jossa jokainen saa kertoa yhden vahvuuksistaan ääneen ryhmälle. Muistuttakaa toisianne empaattisesta kuuntelusta kierroksen aikana.

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

Tuntikokonaisuuden tehtävänä on tarjota ryhmälle mahdollisuus pysähtyä oman tilanteensa äärelle. Miten yhteistyö sujuu? Miten luokkakavereita kohdellaan? Osataanko mahdollisia esiin tulleita ristiriitoja ratkaista? 

Lisävinkki: Aseman Lapset on tehnyt valmiin Konfliktipaja -materiaalikokonaisuuden, jos ryhmä kaipaa harjoitusta erilaisten konfliktien ratkomisesta keskusteluun. (Tämä linkki vie ulkoiseen sivustoon: Aseman Lapset,  Konfliktipaja.)

V.I Virittäytyminen - Käsitys kaveritaidoista

Jaa jokaiselle 1-2 post-it-lappua. Jokaiseen lappuun kirjoitetaan yksi vastaus. Pyydä oppilaita miettimään: 

Mitä sana kaveritaidot oppilaan mielestä tarkoittaa? Eli mitä kaikkea kaveritaitoihin kuuluu?

Kun oppilas on vastannut, hän tuo lapun sovittuun paikkaan, esimerkiksi taululle. Kun kaikki ovat valmiita, lukekaa vastauksia yhdessä ja miettikää, millaisia vastauksia saitte:

Mitä samaa löytyi? Oletteko useimpien vastausten kohdalla samaa mieltä siitä, että nämä asiat kuuluvat kaveritaitoihin?

Löytyykö jotain, mistä mielipiteet jakautuvat rajusti?

Miten kaveritaidot näkyvät koulupäivän aikana? (Kaikkien ei tarvitse olla ylimpiä ystäviä keskenään. Koulussa harjoittelemme silti erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä ja sitä, miten päästään yhteisiin tavoitteisiin erimielisyyksistä tai ristiriidoista huolimatta. Kaveritaidoilla, kuten kuuntelemisella ja kaikkien kunnioituksella on tässä tärkeä rooli!)

 V.II Ydin - Erilaisuuden kukka

Jaa oppilaat n. 4 oppilaan pienryhmiin, ja jaa jokaiselle ryhmälle paperi (jos haluatte oikein värikkään kukkakedon, voitte käyttää värillisiä papereita). Ryhmien tehtävä on laatia ryhmäläisten ominaisuuksia kuvaava kukka, jossa on pyöreä keskusta ja niin monta isoa terälehteä kuin ryhmässä on jäseniä. Pyöreässä keskustassa on tilaa ryhmän yhteisille piirteille, ja jokaisella on yksi oma terälehtensä.

Ensin ryhmän tehtävä on miettiä positiivisia asioita tai ominaisuuksia (taitoja, harrastuksia jne.), jotka ovat kaikille ryhmän jäsenille yhteisiä. Nämä asiat kirjoitetaan kukan keskustaan. 

Toisessa vaiheessa ryhmäläiset pohtivat yhdessä jokaisen ryhmäläisen sellaisia positiivisia ominaisuuksia, joita muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Ulkonäköön liittyvät kannattaa suosiolla rajata pois. Esimerkkejä voivat olla vaikka harrastukset, taidot, lempiasiat jne. Nämä kirjoitetaan ryhmäläisen omaan terälehteen.

V.III Lopetus - Kukkaketo

Asettakaa ryhmien kukkaset näkyville. Jokainen ryhmä saa vuorollaan esitellä oman kukkasensa ja kertoa, miten yhteistyö sujui. Miettikää myös, miten ryhmäläisten ominaisuudet voisivat olla hyödyksi koko luokan toiminnassa.

VI Katse tulevaisuuteen

Kuudennella luokalla monen ajatus alkaa jo suunnata yläkoulun aloittamiseen ja omaan tulevaisuuteen. Yksi keskeinen teema oman tulevaisuuden suunnittelussa on keskustelu siitä, mitkä arvot ovat kenellekin tärkeitä. Tämä kokonaisuus keskittyy siksi oppilaiden omiin ja sen jälkeen ryhmän yhteisiin arvoihin.

VI.I Virittäytyminen - Arvojen vaihtokauppa

Tulosta ja leikkaa materiaalikansiosta arvokortit. Jaa sattumanvaraisesti (ryhmän koon mukaan niin että kortit riittävät) n. 4 arvokorttia jokaiselle. Nyt ryhmäläisten tehtävä on kiertää korttiensa kanssa ryhmässä, ja tehdä keskenään vaihtokauppoja. Tavoitteena on saada itselle sellaiset kortit, joiden asioita pitää itse elämässä tärkeänä. Kerro harjoituksen aikaraja jo alussa (usein n. 5 min vaihtoaikaa riittää pitkälle).

Jos joku ahdistuu huonosti sopivasta kortista harjoituksen lopulla, aikuisen kannattaa huomauttaa, että näin lyhyessä ajassa aivan kaikki kortit eivät välttämättä ehdi löytää oikeaa suuntaa - tai voi olla, että pakassa on joitain kortteja, joita tässä ryhmässä ei kukaan koe kovin tärkeäksi. Huomauta, että harjoituksen päätteeksi jokaisen on pidettävä vielä huoli omista korteistaan!

 VI.II Ydin - Meidän arvot

Jaa ryhmä n. 3 oppilaan pienryhmiin. Nyt pienryhmien tehtävä on valita ryhmäläisten käytössä olevista arvokorteista tämän ryhmän mielestä sopivimmat 4 arvoa. Jos ryhmä on suuri, välikierroksena kannattaa yhdistää 2-3 pienryhmää ja tehdä sama neljän kortin valinta vielä uudestaan. Viimeisessä vaiheessa pienryhmät kertovat valintansa koko luokalle (tuoda ne esimerkiksi dokumenttikameran alle näkyville) ja ryhmän tehtävä on löytää näistä korteista koko ryhmälle sopivimmat 4 arvoa. Tarvittaessa voitte joustaa ja päätyä esimerkiksi viiteen yhteiseen arvoon. Miettikää, miten valintoja tehdään yhdessä kaikkien mielipiteitä kunnioittaen.

VI.III Lopetus - Meidän arvot käytännössä

Jättäkää luokan yhteiset arvot näkyviin. Miettikää yhdessä, miten nämä arvot näkyvät tai voisivat näkyä luokan arjessa. (Esimerkiksi terveys luokan välipalavalinnoissa tai asenteessa päihteisiin tai liikuntaan, luottamus siinä, miten muihin oppilaisiin suhtaudutaan, jne.)

Lisävinkki: Voitte kirjoittaa arvot nyt ylös ja esimerkiksi kuviksen lisätyönä nopeimmat voivat tehdä luokan arvoista julisteita luokan seinälle.

VII Media ja hyvinvointi

A

VII.I Virittäytyminen

a

 VII.II Ydin

a

VII.III Lopetus

A

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

A

VIII.I Virittäytyminen

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

IX.IV Kotitehtävä

a

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

X.IV Kotitehtävä

a

Linkki seitsemännen luokan materiaalikansioon.

Seiskaluokalle valitut tehtävät on tarkoitettu vahvistamaan luokan yhteishenkeä sekä keskinäisissä suhteissa että luokanvalvojan kanssa. Vinkkejä voi käyttää jo tutustumispäivien aikana ja jatkaa joko luokanvalvojan varteissa tai oppilaanohjauksen tunneilla. Alakoulun puolella käytettäviä Hehku-vihkoja ei enää tarvita erikseen.

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

I.I Tutustumisleikki - Luokanvalvojan kyselyvartti

Kaikki asettuvat piiriin seisomaan, ja luokanvalvoja lukee kohdan kerrallaan – kohtia saa keksiä lisää tai muokata tilanteen mukaan.

Jokainen, jolla on pikkusisko, taputtaa käsiään yhteen kolme kertaa.

Kaikki, jotka ovat asuneet samalla paikkakunnalla ainakin 5 vuotta, hyppivät yhdellä jalalla.

Taputa olkapäitäsi, jos olet syntynyt kesällä.

Jos olet syntynyt syksyllä, heiluta käsiäsi pään päällä.

Jos hammaskeiju on vienyt maitohampaasi, kumarra.

Jos sinulla on isoveli, pyörähdä ympäri.

Kaikki, jotka ovat vaihtaneet koulua kahdesti tai useammin, huutavat ”Hiphei!”.

Tällä viikolla karkkia syöneet, nouskaa ylös ja sanokaa ”Hui, hammaspeikko”.

Kaikki, joilla on serkuksia, hyppivät kolme kertaa tasajalkaa.

Jos olet nukkunut ainakin kerran yön teltassa, matki pöllöä (huhuile huhuuu).

Kaikki, jotka pitävät lemmikkieläimistä, taputtavat polviaan kolmesti.

Silitä hiuksiasi, jos olet lukenut kirjaa viimeisen viikon aikana. 

I.II Tutustumisleikki - Lohikäärmeen hännän poltto (Osa tuntee nimellä Tyynyralli)

Tarvitaan 2 palloa, pehmoa, tyynyä tai vastaavaa.

Jaetaan piiri 1-2-1-2-jne. Ykkösille pallo toisella puolella piiriä, toisella puolella kakkosille oma pallo. Palloa pitää ojentaa joukkuetoverilta toiselle ja yrittää saada toinen pallo kiinni (eli 1-joukkueen jäsen yhden 2-joukkueen jäsenen ohi seuraavalle oman joukkueen jäsenelle jne.). Piiri pitää pitää tiiviinä ja keskittyminen tärkeää. Sopikaa, että vastustajajoukkuetta ei saa blokata eikä toisten palloa varastaa.

II Itsetuntemus

Seiskaluokan alussa itsetuntemuksen näkökulmana on oma rooli ryhmässä. Virittäytymisleikin jälkeen pohditaan, miten juuri meidän ryhmässä toimitaan, ja mikä on jokaisen oma rooli ryhmähengen ja turvallisen ympäristön rakentumisessa.

II.I Virittäytyminen - Olenko ainoa?

Kaikki ovat piirissä selät piirin keskustaan päin. Yksi aloittaa kysymällä ”olenko ainoa, joka tykkää banaaneista?” Kaikki, jotka tykkäävät banaaneista, kääntyvät. Seuraava tulee keskelle ja kysyy jonkin oman asiansa. Jos kukaan ei käänny, keskellä olija keksii jonkun muun jutun.

Tavoitteena on löytää ryhmäläisille yhteisiä asioita ja päästä kertomaan itsestään. Huolehtikaa, että jokainen, joka haluaa käydä keskellä, pääsee sinne vuorollaan.

 II.II Ydin - Luokan säännöt

Huom! Ensimmäinen vaihe on voitu tehdä jo ryhmäytyspäivän aikana, ja hyvä niin. Silloin yhteiselle keskustelulle ja sääntöjen koristelulle (eli yhdessä tekemiselle) jää enemmän aikaa. Varmuuden vuoksi tähän on kuitenkin kirjoitettu molemmat vaiheet.

VAIHE 1

Pohditaan yhdessä, millainen on hyvä luokka. Alusta aihetta kertomalla, että jokainen kuuluu jonkinlaisiin, erilaisiin ryhmiin, kuten harrastus- tai kaveriporukoihin. Myös perhe tai sisaruskatras voidaan nähdä ryhmänä. Yksi ryhmä, johon jokainen meistä myös kuuluu, on oma koululuokka.

Apukysymyksiä: 

Mihin erilaisiin ryhmiin ajattelette kuuluvanne?

Ovatko nämä ryhmät mielestänne hyviä ryhmiä? 

Mitkä asiat kuuluvat hyvään ryhmään - millaisessa ryhmässä jokainen voi kokea olonsa turvalliseksi?

Mitä kukin meistä voi tehdä, jotta luokkamme muodostaa hyvän ja turvallisen ryhmän? 

Pohtikaa yhdessä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä hyvässä ryhmässä. Voit pitää kirjaa siitä, mitä asioita sanotaan eniten. 

Sen jälkeen kirjoittakaa pohdintojen pohjalta luokan sääntöjen ydinkohtia. Pyri kirjoittamaan asiat, jotka luokka sanoo, positiivisessa valossa – vältä turhaa kieltosanojen käyttöä. Sääntöjä ei tarvitse olla montaa, tärkeintä on, että oppilaat pääsevät osaksi sääntöjen tekoa ja saavat sanoa oman mielipiteensä. Luokanvalvojan tulee huolehtia siitä, että jokainen saa äänensä kuuluviin. Kirjoittakaa säännöt muistiin.

VAIHE 2

Kootkaa luokan säännöt. Jos keskustelu on käyty ryhmäytymispäivässä, palatkaa ensin muistelemaan yhteisiä ajatuksia. Sääntöjä on hyvä olla tarpeeksi vähän ja mahdollisuuksien mukaan ne kannattaa muotoilla positiiviseksi (kannustamme toisiamme vs. ei haukuta toisia). Kannattaa myös käydä keskustelua siitä, miten usein ja millä tavoin luokan sääntöihin voidaan palata yhdessä. Tärkeää on myös palata keskusteluun, mikä on jokaisen ryhmän jäsenen rooli luokan ilmapiirin ja turvallisuuden tunteen osalta.

II.III Lopetus - Allekirjoitukset

Huolehtikaa siitä, että ehditte ainakin allekirjoittaa säännöt. Jos aikaa jää, koristelkaa sääntötaulua yhdessä. Voitte esimerkiksi askarrella sääntötaulun reunoille jokaisen ”kädenojennuksen”: jokainen askartelee oman käden kartongista (piirtää jäljentämällä ja leikkaa kätensä muotoiseksi) ja kirjoittaa siihen nimensä. Liittämällä kädet esimerkiksi sääntötaulun kehyksiksi jokainen voi allekirjoittaa luokkansa säännöt. Vaihtoehtoisesti allekirjoitukset voidaan kerätä esimerkiksi sääntökartongin takapuolelle.

III Tunnetaidot

Tällä tunnilla perehdytään siihen, miten tunteet ovat yhteydessä ajatuksiimme ja toimintaamme.

III.I Virittäytyminen - Ajatus, tunne, toiminta

Tulosta materiaalikansiosta Ajatuskolmio. Heijasta kolmio näkyviin. Lukekaa yhdessä alla oleva teksti siitä, miten ajatukset, tunne ja toiminta vaikuttavat toisiinsa.

 III.II Ydin - Mikä homma?

Lukekaa Ajatuskolmio-tiedoston toisella sivulla oleva lyhyt tilanne ja perehtykää sivulla oleviin reaktiokortteihin. Miettikää, mitkä reaktioista olisivat teille luontevimpia. Puuttuuko korteista joku teille itsestäänselvältä tuntuva tapa reagoida?

Jaotelkaa sitten reaktiot ajatuksiin, tunteisiin ja toimintaan. Tämän voi tehdä esimerkiksi niin, että leikkaatte reaktiokortit irti ja jaatte esimerkiksi jokaiselle oppilasparille 1-2 reaktiota mietittäväksi ja oikeen kohtaan kolmiota tuotavaksi. Osa on helpompi jaoetella, osa saattaa olla vaikeampi tunnistaa tai niissä voi olla pientä tulkinnanvaraa.

III.III Lopetus - Miten meni?

Jutelkaa harjoituksesta yhdessä. Onko moni ajatellut omaa toimintaansa näin aiemmin?

Jos aikaa jää, voitte keksiä yhdessä uuden tilanteen. Jakakaa sitten jokaiselle pari pientä paperilappua tai post-it-lappua. Näihin jokainen kirjoittaa omia reaktioitaan, ja tuo sitten ajatuskolmion oikeaan kohtaan. Korostuuko joku osa-alue ryhmäläisten vastauksissa? Erovatko reaktiot toisistaan paljonkin?

(Fun fact: tällä tavalla eräs kuudesluokkalaisten ryhmä keksi joitain vuosia sitten valmiina olleen tilanteen eri reaktiovaihtoehdot.) 

IV Empatia ja verkostoituminen

Tällä oppitunnilla pysähdytään miettimään oman toiminnan vaikutusta ryhmään. Ennen kun aloitatte, varmistakaa, että kaikki tietävät erityisesti, mitä sanalla empatia tarkoitetaan. Tämän tunnin ohjelmassa verkoston viitekehys on oma luokkaryhmä.

IV.I Virittäytyminen - Empaattiset säännöt

Katsotaan yhdessä luokan sääntöjä uudelleen. Miten empatia näkyy luokan säännöissä? (Esimerkiksi, ohjaavat toimimaan reilusti kaikkia kohtaan, ottamaan kaikkien tunteet ja tarpeet huomioon, varmistavat turvallisen olon kaikille olla osa ryhmää jne.).

Jaa ryhmä pareihin (parittomassa määrässä yksi kolmen oppilaan ryhmä, ellei tukioppilas tai aikuinen pääse yhdeksi pariksi). Parien tehtävä on keskustella pieni hetki siitä, miten luokan sääntöjä on syksyn aikana noudatettu. Pyydä sitten kaikilta pareilta kommenttia (huomauta, että oppilaat jäävät vielä parinsa luokse!). Jos on ollut jotakin missä ei ole onnistuttu, muistutetaan jokaisen allekirjoituksesta ja pohditaan, miten sääntöihin sitoutumista helpotetaan (esim. ryhmäläisten tuki ja nopea puuttuminen tilanteisiin, aikuisten tuki - opettajat, vanhemmat, koulunuorisotyöntekijä, kuraattori?). 

Onko joku sääntö noussut erityisen tärkeäksi? Miksi? Tarvitseeko jotain muuttaa?

 IV.II Ydin - Empatiahaastattelu

Opettaja kertoo, että seuraavan harjoituksen tavoitteena on haastatella paria ja keskittyä kuuntelemaan ja ymmärtämään häntä. Tavoitteena siis on, että haastattelija vain kyselee valmiita kysymyksiä tai niihin liittyviä tarkentavia kysymyksiä ja kuuntelee tarkasti, eikä aloita puhumaan omia asioitaan toisen vuorolla. Haastateltava saa kertoa esimerkkejä yms. Kannustetaan vastaamaan enemmän kuin yhdellä sanalla tai lauseella.  

Opettaja heijastaa Empatiahaastattelun esiin tai jakaa sen monisteina. Käydään lyhyesti kysymykset läpi, jotta oppilaat ymmärtävät ne kaikki. Jos mieleen tulee esimerkkejä lisäkysymyksistä, niitä voidaan jakaa yhdessä jo tässä vaiheessa. Haastatteluun käytetään yhdessä sovittu aika (esimerkiksi 5 min per haastattelu), ja vaihdosta ilmoitetaan yhteisesti. 

Kun molemmat oppilaat ovat haastatelleet toisiaan, puretaan harjoitus seuraavien apukysymysten kautta: 

Miltä tuntui toimia haastattelijana? Mikä oli kiinnostavaa? 

Miltä tuntui olla parin haastateltavana? Miksi? 

Miksi on tärkeää osata puhua ajatuksistaan ja tunteistaan? 

Jos aikaa on, testatkaa vielä lyhyesti, miten tarkasti tuli kuunneltua, ja tutustukaa muihin vielä paremmin. Käykää kierros, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa haastattelemastaan kaverista faktan tai kaksi näiden apukysymysten avulla: Mitä uutta opit kaverista? Tai mitä uutta ryhmä voisi oppia kaveristasi? 

IV.III Lopetus - Empaattinen rauhoittuminen

Välillä arjen vauhdin keskellä unohtuu, että silloin tällöin kannattaa rauhoittua hetkeksi oman olonsa ja omien tunteidensa kanssa. Tämä ei todellakaan ole kaikille helppoa, ja keinoja on erilaisia. Tässä rauhoittumistuokiossa tärkeintä on antaa jokaiselle mahdollisuus pysähtyä hetkeksi itsekseen. Aikuinen voi varata varmuuden vuoksi esimerkiksi tyhjiä papereita, jos tuntuu, että osan on saatava piirtää/kirjoittaa/sutata samalla, jotta hiljaa oleminen onnistuu. 

Käykää lyhyesti keskustelua siitä, millaista musiikkia kuuntelemalla ryhmäläiset voivat rauhoittua. Voitte valita näistä yhden kappaleen yhteiseksi rauhoittumistuokioksi, tai aikuinen voi esitellä oman rauhoittumiskappaleensa.

Jos valinta yhdessä ei suju tai aikaa valintakierrokselle ei ole, YouTubesta löytyy hyviä vaihtoehtoja esimerkiksi hakusanoilla rentoutusmusiikkia no ads tai luonnon ääniä rentoutus (useimmissa on taustalla video, jonka seuraaminen voi helpottaa pelkän musiikin kuuntelun lisäksi).

Tarkoituksena on, että jokainen asettuu muutamaksi minuutiksi musiikin äärelle hiljaa. Joko silmät kiinni, katse videoon taululla tai piirustuspaperinsa ääreen. Jokaiselle annetaan mahdollisuus kuunnella vain musiikkia. Aloittakaa musiikki vasta kun kaikki ovat hiljentyneet, ja käykää läpi, että tunnilta lähdetään vasta yhdessä sovitusti, eikä tunti lopu heti siihen kun musiikki loppuu.

Käykää lopussa läpi, muuttuiko luokan tunnelma musiikkia kuunnellessa: tuliko tunnelmasta rauhallisempi, vaikuttiko mahdollinen levottomuus muiden oloon (vrt. esimerkiksi työrauhakeskusteluun!) jne.

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

Tämän kerran teemana ovat neuvottelutaidot ja yhteiset haaveet. Näillä on tarkoitus tukea ryhmähenkeä, kehittää kaveritaitoja ja opettaa kompromissien tekoa.

V.I Virittäytyminen - Viritä minipikkujoulut

Jos luokassanne on ok viettää pikkujouluteemaista kertaa, tästä kannattaa tiedottaa ryhmäläisiä etukäteen. Saako jokainen ottaa esimerkiksi tonttulakin tmv. mukaan, ja järjestyykö ajankohtaan sellainen tila, jossa voi esimerkiksi tarjota glögiä tai pipareita (esimerkiksi yhteistyössä nuokkarin kanssa). Aloittakaa tunti käymällä läpi luokan kuulumisia, ja virittäkää mahdollisuuksien mukaan jouluista tai talvista musiikkia taustalle myös seuraavaa tehtävää varten.

 V.II Ydin - Unelmien koulupäivä

Jaa ryhmä noin kolmen oppilaan ryhmiin. Anna jokaiselle ryhmälle tyhjä paperi (tai ohjeista tekemään esitys chromebookilla) ja pyydä heitä tekemään omalle luokalleen unelmien koulupäivän lukujärjestys. Olisiko ryhmän unelmien koulupäivässä esimerkiksi pyöräilyä uimaan tai mäenlaskua liikuntatunnilla, karaokea musiikissa, yhteinen taideteos koulun seinälle tai pihalle, rauhallinen lukutunti..? Mihin aikaan ruokailu olisi ja mitä yhdessä syötäisiin – kokattaisiinko kenties yhdessä? Miten koulupäivä alkaisi ja päättyisi? 

V.III Lopetus - Jaetaan unelmia

Ryhmät jakavat oman ehdotuksensa muille vuorotellen. Samalla tulee harjoiteltua ryhmälle esiintymistä ja omien mielipiteiden argumentointia asiallisesti. Säästäkää ehdotukset: mahdollisuuksien mukaan jonkin osan unelmien koulupäivästä voi tulevaisuudessa myös toteuttaa yhdessä. Toteutusapua voi pyytää myös muilta toimijoilta (esim. nuorisopalvelut, tai kaksi luokkaa ja opettajaa yhdessä), jos suunnitelma esimerkiksi vaatii lisää aikuisia mukaan. 

VI Katse tulevaisuuteen

Tällä oppitunnilla ryhmä pääsee tekemään välitilinpäätöksen seiskaluokasta ja suuntaamaan katseet omaan tulevaisuuteensa.

VI.I Virittäytyminen - Miten on menny noin niinku omasta mielestä?

Puhukaa hetki siitä, miten yläkoulussa on sujunut: 

Onko joku asia yllättänyt? Onko jokin ollut juuri sellaista, kuin etukäteen ajatteli? 

Miten oman luokan kanssa on sujunut? Millaisia hyviä hetkiä on ollut? 

Miten suuntaatte tulevaan kevääseen ja loppuun yläkouluun?

 VI.II Ydin - Kirje ysiluokan itselleni

Tulosta jokaiselle materiaalikansiosta kirjeen pohja jokaiselle. Jokainen saa nyt keskittyä omaan tulevaisuuteensa ja antaa työrauhan muille. Taustalle voi laittaa hiljaista musiikkia. Jos monen on vaikeaa miettiä, mitä kirjoittaisi, voitte miettiä lisää lauseen alkuja yhdessä ja kirjoittaa niitä esimerkiksi taululle kaikkien avuksi.

VI.III Lopetus - Kirjeet talteen

Ohjeista jokaista kirjoittamaan nimensä kirjeen tyhjälle puolelle. Jos olette tehneet ystäväkirjan sivut syksyllä, nämä kirjeet voi lisätä samoihin kansioihin talteen. Vaihtoehtoisesti voitte ottaa yhden kirjekuoren, johon talletatte kaikki kirjeet ysiluokan lopulla jaettavaksi. 

Huomaa, että jos joku oppilas on tältä tunnilta pois, hänelle tarjotaan myöhemmin mahdollisuus täyttää kirje omalta osaltaan - kahden vuoden päästä olisi ikävä havahtua siihen, että jonkun oppilaan kirje puuttuu kokonaan, kun muut saavat omansa.

Lisävinkki: Jos aikaa jää, voitte ottaa loppuun vielä pienen ryhmäyttävän harjoituksen: Pelataan peliä, jossa laitetaan aina käsi sen oppilaan olkapäälle, joka voisi olla väitteessä oleva henkilö. Yhden oppilaan harteilla voi olla useampi käsi kerralla, ja he liikkuvat oppilaan mukana kun tämä myös etsii jonkun, jonka olkapäälle käden asettaa. Joka kysymyksestä muovautuu pienimuotoinen sosiogrammi tai verkko, jota aikuisen on tärkeä havainnoida. Valinnat tehdään sen mukaan, miten on oppinut tuntemaan luokkakavereita. 

Kannattaa ohjeistaa niin, että tarkoitus ei ole valita joka kohtaan samaa henkilöä, vaan mahdollisuuksien mukaan yritetään löytää aina eri kaveri. Kohtia voi myös jättää pois tai keksiä itse lisää erilaisia ryhmän luonteen mukaan. 

Laita käsi sen kaverin olkapäälle, joka . . . 

.. voisi uskaltaa hypätä benji-hypyn 

.. voisi joskus toimia opettajana 

.. voisi ohjata jumppatunnin 

.. voisi tehdä tulevaisuuden presidentistä muotokuvan 

.. on kaikkien kaveri 

.. on nopea päässälaskija 

.. on luokassa puhelias

.. vaikuttaa tietävän enemmän kuin sanoo ääneen 

.. jolla on tänään hieno paita 

.. pystyisi pyöräilemään 100km 

.. voisi valita ruokailussa kasvisvaihtoehdon 

.. jonka antaisit valita elokuvan leffailtaan 

.. jonka kanssa uskaltaisit suunnistaa metsässä 

.. jonka kanssa leipoisit keksejä 

.. jonka haluaisit oppia tuntemaan paremmin.

VII Media ja hyvinvointi

A

VII.I Virittäytyminen

a

 VII.II Ydin

a

VII.III Lopetus

A

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

A

VIII.I Virittäytyminen

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

Linkki kahdeksannen luokan materiaalikansioon.

Oppilaiden kasvaessa ja opetuksen yhä aiempaa enemmän painottuessa oppiainesisältöihin kasiluokan tehtävät on tarkoitettu lyhyiksi tuokioiksi; tavoitteena on yhä vahvistaa oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tukea ryhmähenkeä. Tehtävät voidaan tehdä luokanvalvojan kanssa (erityisesti tutustumiseen liittyvät tehtävät), yhdistää oppiainesisältöihin (esim. arjen selviytymistaidot, media ja hyvinvointi) tai käyttää oppiainetta ja opiskelutaitoa tukevina tehtävinä (esim. katse tulevaisuuteen, arviointi).

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

Kolmas harjoitus on tarkoitettu ryhmälle, joka jo tuntee toisensa ja opettajan.

I.I Tutustumisleikki

ohje

I.II Tutustumisleikki

ohje

I.III Leikki

ohje

II Itsetuntemus

A

II.I Virittäytyminen

a

 II.II Ydin

a

II.III Lopetus

a

III Tunnetaidot

A

III.I Virittäytyminen

a

 III.II Ydin

a

III.III Lopetus

A

IV Empatia ja verkostoituminen

A

IV.I Virittäytyminen

a

 IV.II Ydin

a

IV.III Lopetus

A

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

A

V.I Virittäytyminen

a

 V.II Ydin

a

V.III Lopetus

A

VI Katse tulevaisuuteen

A

VI.I Virittäytyminen

a

 VI.II Ydin

a

VI.III Lopetus

A

VII Media ja hyvinvointi

A

VII.I Virittäytyminen

a

 VII.II Ydin

a

VII.III Lopetus

A

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

A

VIII.I Virittäytyminen

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

Linkki yhdeksännen luokan materiaalikansioon.

Oppilaiden kasvaessa ja opetuksen yhä aiempaa enemmän painottuessa oppiainesisältöihin ysiluokan tehtävät on tarkoitettu lyhyiksi tuokioiksi; tavoitteena on yhä vahvistaa oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä tukea ryhmähenkeä. Tehtävät voidaan tehdä luokanvalvojan kanssa (erityisesti tutustumiseen liittyvät tehtävät), yhdistää oppiainesisältöihin (esim. arjen selviytymistaidot, media ja hyvinvointi) tai käyttää oppiainetta ja opiskelutaitoa tukevina tehtävinä (esim. katse tulevaisuuteen, arviointi).

I Yhteisöllisyys

Pari esimerkkiä tutustumisleikeistä uudelle ryhmälle. Vaikka muiden kuukausien kohdalla on tuntisuunnitelmat, näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä samalla kertaa, vaan voitte kokeilla harjoituksia rauhassa eri päivinä. Näitä harjoituksia suositellaan käytettäväksi myös tilanteissa, joissa luokkaan tulee uusi oppilas kesken lukuvuoden.

Kolmas harjoitus on tarkoitettu ryhmälle, joka jo tuntee toisensa ja opettajan.

I.I Tutustumisleikki

ohje

I.II Tutustumisleikki

ohje

I.III Leikki

ohje

II Itsetuntemus

A

II.I Virittäytyminen

a

 II.II Ydin

a

II.III Lopetus

a

III Tunnetaidot

A

III.I Virittäytyminen

a

 III.II Ydin

a

III.III Lopetus

A

IV Empatia ja verkostoituminen

A

IV.I Virittäytyminen

a

 IV.II Ydin

a

IV.III Lopetus

A

V Kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu

A

V.I Virittäytyminen

a

 V.II Ydin

a

V.III Lopetus

A

VI Katse tulevaisuuteen

A

VI.I Virittäytyminen

a

 VI.II Ydin

a

VI.III Lopetus

A

VII Media ja hyvinvointi

A

VII.I Virittäytyminen

a

 VII.II Ydin

a

VII.III Lopetus

A

VIII Rentoutuminen ja rauhoittuminen

A

VIII.I Virittäytyminen

a

 VIII.II Ydin

a

VIII.III Lopetus

A

IX Arjen selviytymistaidot

A

IX.I Virittäytyminen

a

 IX.II Ydin

a

IX.III Lopetus

A

X Arviointi - itsearviointi ja tulevan suunnittelu

A

X.I Virittäytyminen

a

 X.II Ydin

a

X.III Lopetus

A

Linkki lukion materiaalikansioon.

O

I Lukion ykköset

a

I.I Tehtävä

ohje

II Lukion toisella luokalla

A

II.I Tehtävä

a

III Lukion loppuvaiheessa

A

III.I Tehtävä

a