Koulupoissaoloja seurataan ja niihin puututaan kaiken ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla. Näin turvataan oppilaan eteneminen opinnoissaan ja tuetaan oppimisen lisäksi myös hänen hyvinvointiaan. Opettajien velvollisuus on merkitä oppilaiden poissaolot Wilmaan päivittäin (ohje merkinnän tekemiseen on Drivessä). Merkintöjen päivittäinen seuraaminen ja tarvittaessa syiden selvittäminen on vastuuopettajan työtä. Kodin vastuulla on ilmoittaa poissaoloista ja niiden syistä viipymättä esimerkiksi Wilman kautta tai muuta yhdessä sovittua tapaa käyttäen.
Huoli oppilaan poissaoloista voi syntyä poissaolojen syystä riippumatta. Aina ollessaan pois koulusta, oppilas jää paitsi opetuksesta. Tästä voi seurata oppimisen aukkoja, arkirutiinien haasteita tai ahdistusta kouluun paluuseen liittyen. Siksi poissaoloihin puuttumisen prosessin käynnistämistä on syytä harkita kaikenlaisten poissaolojen jälkeen. Myös toistuva myöhästely voi olla huolenaihe. On hyvä käydä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa keskustelua siitä, mistä kaikesta oppilas on jäänyt paitsi. Keskustelun lähtökohta ei ole oppilaan tai huoltajan syyllistäminen tilanteesta, vaan tuen tarjoaminen: varmistetaan avoimen keskustelun avulla, onko jotain, mitä koulussa tai kotona voitaisiin tehdä, jotta oppilas voisi edetä opinnoissa itselleen parhaalla mahdollisella tasolla.
Tärkeää on huomioida erityisesti se, jos poissaolojen määrässä tapahtuu äkillistä muutosta. Tämä voi olla merkki oppilaan hyvinvoinnissa tapahtuneesta muutoksesta, jolloin oppilasta ja tarvittaessa koko perhettä olisi hyvä tukea. Myös tilanteen etenemisen ja tukitoimien vaikutusten seuranta on tärkeää. Ne mahdollistavat tukitoimien jatkumisen sekä tarkentamisen ja pyrkivät estämään tilanteen vaikeutumista entisestään.
Sivun kuvassa näkyvä kaavio on tiivistys poissaoloihin puuttumisesta kaupungissa sovitun toimintamallin mukaan. Uudenkaupungin toimintamalliin kokonaisuudessaan voit tutustua sivun alaosassa olevasta linkistä. Myös ohje monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen on linkitetty. Poissaoloihin puuttumisen toimintamallissa on lueteltuna myös erilaisia tukitoimia, joita poissaolojen ja niiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi voidaan kokeilla. Tärkeintä on seurata jokaisen oppilaan vointia ja oppimisen edistymistä, ja olla yhteydessä kotiin heti kun huoli herää.
Poissaoloihin puuttumisen tukena voidaan käyttää myös erilaisia kartoittavia kyselyjä, joista kaksi on esitelty alla. Linkit vievät Drive-kansioon, josta kyselyt ohjeineen voi ladata tai tulostaa. Tärkeää on, että myös oppilaan huoltajat tietävät, jos kysely teetetään oppilaalle. Lisäksi avainasemassa on monialainen ammattilaisten yhteistyö selvinneisiin syihin vaikuttamisessa. Interventiovalikkoon on LAPE-hankkeen aikana koottu mahdollisia toimintatapoja poissaolojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Valikon jaottelu perustuu SRAS-R kyselyyn, mutta toimintatapoja voidaan käyttää huolimatta siitä, miten poissaolojen syitä on selvitetty.
SRAS-R (mainittu myös kaupungin virallisessa poissaolo-ohjeistuksessa) on 24 kysymyksen kokonaisuus, joka teetetään oppilaalle ja useimmissa tapauksissa myös hänen huoltajalleen. Tuloksista voidaan poimia oppilaan poissaoloa selittäviä syitä. Nuoremman oppilaan kanssa kyselyä voidaan täyttää yhdessä, mutta on tärkeää, ettei aikuinen pyri vaikuttamaan oppilaan vastauksiin.
ISAP puolestaan on hieman laajempi, 48 kysymyksen kokonaisuus, joka kattaa myös ympäristötekijöiden vaikutusta. ISAP on helpointa täyttää sähköisenä, jolloin lataamasi tiedosto laskee tulokset näkyviin vastausten perusteella automaattisesti. ISAP sopii ohjeistuksen mukaan 11-18-vuotiaille. Myös tässä aikuisen apu voi olla tarpeen.
Sivu päivitetty 8/2025