Tiistaina 1.10.

  • Suunnitellaan oppilasryhmän omaa projektia, etsitään tietoa ja valitaan vaikuttamiskanavia.

Mieli virkeäksi!

Projektityön ohella ulkoilu on tärkeää!

Päivän puheenaiheet

Pekka Pouta on Ilmastonmuutosviikon suojelija: "Ilmastonmuutoksen torjumisessa kannattaa olla maailmanparantaja "


1.10.2019Toimittaja: VeeraKuvat: Pekka Poudan kotialbumi

Meteorologi Pekka Pouta pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta kompensoimalla lentämistään ja vähentämällä lihan syöntiä.

Miten Suomen sää on muuttunut urasi aikana?

Eniten muutos näkyy jäätalvissa. Kovimpinakaan talvina merijään kattavuus ei ole ollut edes keskimääräinen, kun vertaa 1960-80-lukujen tilanteeseen. Järvilläkin jääpeite monesti jo niin huono, että talvikalastus on vaikeuksissa. Merijää tavallaan summaa hyvin keskilämpötilan muutoksen.

Muutenkin ilmastotilastoissa kannattaisi siirtyä liukuvaan viimeisten 20 vuoden lämpötiloista muodostettuun tietoon. Ehkä vielä viimeisellä 10 vuodella painotettuna.

Mitä sinä itse teet torjuaksesi ilmastonmuutosta?

Nyt kirjoitan tätä. Muutenkin käytän kohtalaisesti aikaa tiedon jakamiseen ja asiasta puhumiseen. Aina kannattaa satsata oman alansa hyödyntämiseen oli se sitten maanviljely, tekniikka tai vaikka televisiometeorologin hommat. Jokaisella alalla löytyy keinoja vaikuttamiseen.

Henkilökohtaisessa elämässä olen alkanut kompensoida lentoja ja vähentää lihan syöntiä. Ilmastonmuutoksen torjumisessa kannattaa olla maailmanparantaja. Kehitysmaissa tehtävät satsaukset ovat helposti monta kertaa tehokkaampia kuin mihin päästään samalla työllä ja rahalla pohjoismaissa.

Missä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkee selvimmin?

Sääpuolella siinä, että monta kertaa vuodessa tulee jonkinlaisia lämpötilaennätyksiä, mutta en muista milloin on viimeksi ollut ennätyskylmää. Ja kannattaa katsoa vanhoja talvikuvia vaikka Helsingistä. Talvet rannikoilla ovat muuttuneet rajusti.

Maailmanlaajuisestikin muutokset näkyvät eniten lähellä napoja. Siellä lämpötila nousee eniten ja muutokset lumi- sekä jäätilanteessa ovat silmäänpistäviä.

Minkälaisia ilmiöitä ilmastonmuutos aiheuttaa Suomessa?

  • Talvitulvien lisääntyminen ja kevättulvien väheneminen.
  • Routakauden heikkeneminen, joka helpottaa puiden kaatumista myrskyissä.
  • Uusien eliölajien leviäminen Suomeen. Tuhohyöteiset ovat tästä ehkä pahin uhka, varsinkin puutuholaiset.
  • Kasvukauden piteneminen.
  • Saman säätyypin jämähtäminen päälle pitkäksi aikaa.

Haluaako Sini-koira mennä sateella ulos?

Ei halua, mutta jos sataa kun ollaan jo ulkona, niin se ei enää haittaakaan.

Minkälaisia terveisiä haluat lähettää Vaisaaren koululaisille?

Kannattaa yrittää vaikuttaa aktiivisesti, eikä pelkästään keskittyä oman elämän rajoittamiseen. Kyllähän se vähentää päästöjä, jos emme tee lapsia ja vähitellen kuolemme pois, mutta löytyy tehokkaampiakin aktiivisia tapoja. Jokainen meistä voi esimerkiksi tukea tyttöjen koulutusta kehitysmaissa. Se on paljon tehokkaampi tapa pienentää syntyvyyttä kuin jättää oma lapsi tekemättä.

Tämän näkökulman takia olen suositellut Risto Isomäen kirjaa Kuinka Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen. Se on täynnä aktiivisen toiminnan tapoja, jotka ovat jopa yllättävän tehokkaita. Kirja on kyllä sekava, mutta sekin antaa oikean kuvan koko ongelman moninaisuudesta.

IMG_3638.MOV

Isomäen ajatuksia ilmastonmuutoksen torjunnasta:

  • Tekstiilit: Puuvillan ja öljystä valmistettujen (esim. polyesterin) tekstiilikuitujen korvaaminen puupohjaisilla vaatekuiduilla
  • Piioksidiaerogeelin mahdollisuudet
  • Sähköautoihin siirtyminen
  • Eläinperäisten tuotteiden korvaaminen ruokavaliossa kotimaisilla kasviperäisillä tuotteilla
  • Palmuöljyn eettisen tuotannon tukeminen
  • Lentoliikenteen kehittäminen siihen suuntaan, että lentokoneissa käytettäisiin biopohjaisia polttoaineita
  • Aurinkosähkön ja tuulisähkön tuotannon lisääminen ja varastoinnin kehittäminen
  • Geotermisen energian hyödyntäminen
  • Yhteiskunnan sopeuttaminen aurinkotalouteen
      • öisen valaistuksen, öisen metelin ja yötyön vähentäminen ja asuntojen nukkumalämpötilan säätäminen alhaisemmaksi parantaa todistetusti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia)
  • Metsien järkevä käyttö
      • pienikokoisen puun poltto korvaa fossiilisilla polttoaineilla tuotettua lämpöä ja sähköä; suurikokoinen puu on tehokas hiilinielu
  • Asuntojen rakentaminen puusta
      • lämpötilojen ja ilmankosteuden sääteleminen ilmastoystävällisellä tavalla helpompaa ja terveellisempää kuin betonirakennuksissa
  • Kehitysyhteistyön lisääminen, erityisesti tyttöjen koulutuksen tukeminen kehitysmaissa

Nuorten kanta ilmastonmuutokseen

1.10.2019Toimittajat: Daniel & LiinaKirjoittaja: PeppiKuva: Liina

Tutkimusten mukaan viimeisen parin vuoden aikana nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut suuresti. Haastattelimme kahta koulumme oppilasta aiheena ilmastonmuutos.

Kumpikin haastateltavista halusi pysyä anonyymeinä. Kysyimme myös yleisesti mielipiteitä MOK-viikkoon liittyen. Innostus on kasvanut eilisestä.

Haastateltavien ryhmät tutkivat merta ja vesistöjä sekä jäätiköiden sulamista. Kumpikin haastateltavista oli suuresti huolissaan merien tilanteesta.

Molemmat olivat myös yhtä mieltä siitä, että paras tapa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi olisi, jos jokainen kävelisi tai pyöräilisi lyhyet matkat ja käyttäisi enemmän julkisia kulkuneuvoja.

Mikä sinua eniten jäätiköiden sulamisessa huolestuttaa?

Useat jäätiköillä elävät eliölajit, esim. jääkarhut, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Mikä sinua eniten huolestuttaa vesistöjen tilanteessa?

Meret ovat vaarassa rehevöityä ja niistä loppuu happi. Myös veden pinta nousee.

Päivän helmiä

Kirjastoon

on koottu ilmastonmuutosaihetta eri näkökulmista käsittelevää aineistoa palautusautomaatin ja kirjastosalin sisäänkäynnin väliin jäävään ruskeaan hyllyyn. Hyllyssä on Ilmastonmuutosviikon tunnuskuva, jotta oppilaat löytävät hyllyn.

Vastaa oppilaiden projekteihin liittyviin kyselyihin:

Muun muassa näistä aiheista oppilaat tekevät tällä viikolla projektityön.

Erään oppilasryhmän projektin tutkimusaiheet.