9. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
Monikielisten oppilaiden opetuksessa tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika.
Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa oppimisen ja vuorovaikutuksen tukena. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista, ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään.
S2- opetuksen järjestäminen
S2-opetukseen on oikeutettu oppilas, jolla on äidinkielenään jokin muu kieli kuin suomen kieli. Oppilaalla on mahdollisuus opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos hänen suomen kielen perustaidoissaan on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella. Koulussa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa ja keskustellaan oppilaan taustasta ja kielitaidosta. Oppilaan oikeuteen S2-opetukseen ja sen mukaiseen arviointiin vaikuttaa huoltajien tekemä päätös oppilaan väestörekisteriin merkitystä äidinkielestä. Oppilaan tarpeen S2-oppimäärän mukaiseen opetukseen määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä huoltajien kanssa. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista (PoL30§).
Kun oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, hänelle opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen sijaan. Opetusjärjestelyiden perustana ovat oppilaan oppimistarpeet ja kielen oppimisen vaihe.
Mikäli oppilaan oppimääräksi on valittu S2, hänen edistymistään ja suoriutumistaan arvioidaan S2-oppimäärän mukaisesti siitä huolimatta, minkä opetusryhmän yhteydessä opetus on järjestetty. Oppilas voi opiskella ja hänet voidaan arvioida suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, mikäli hänellä on riittävät edellytykset kyseisen oppimäärän opiskeluun. Asiasta keskustellaan ja päätetään huoltajien ja oppilaan S2-opettajan kesken.
S2-opetusta järjestetään oppilaan omalla lähikoululla. S2-opetukseen tarkoitetut resurssit jaetaan vuosittain tuntikehykseen koulun S2-oppilaiden määrän ja tarpeiden mukaan. S2-opetukseen liittyvissä asioissa rehtorit ja opettajat voivat pyytää konsultointiapua perusopetuksen maahanmuuttajaopetuksesta vastaavalta yhdysopettajalta.Koulu ilmoittaa lukuvuoden aikana käytetyt S2-opetustunnit ja S2-oppilasmäärät yhdysopettajalle vuosittain.
S2-opetuksessa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja seutukunnan vuosiluokkaistettujen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja arviointikriteerejä. Koulussa laaditaan tarvittaessa oppilaalle oppimissuunnitelma.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää oman äidinkielen hallintaa ja toiminnallista kaksikielisyyttä, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimiselle.
Nokialla opetuksen järjestäjä päättää oman äidinkielen opetuksesta vuosittain. Oman äidinkielen opetuksen opetusryhmä syntyy, mikäli opetukseen on ilmoittautunut lukukauden alussa vähintään 4 oppilasta ja kieleen löytyy opettaja. Opetukseen osallistumiseen sitoudutaan lukuvuodeksi kerrallaan.
Oman äidinkielen opetusryhmien järjestämisessä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään seudullista yhteistyötä.
Opetuksen järjestäjä päättää oman äidinkielen opetuksen järjestämispaikasta. Opetusta annetaan 2 tuntia viikossa. Oman äidinkielen opetukseen osallistunut oppilas saa lukuvuoden päätteeksi arvioinnin, joka liitetään oppilaan todistukseen. Oman äidinkielen opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma laaditaan samassa yhteydessä, kun kielen opetuksen järjestäminen varmistuu Opetushallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelman sisällöt, tavoitteet ja arviointi kirjataan sen koulun lukuvuosisuunnitelmaan, missä oman äidinkielen opetus järjestetään.
Valmistava opetus
Opetuksen järjestäjä päättää vuosittain valmistavan opetuksen järjestämisestä Nokialla. Päätöksessä määritellään oppilaiden ottaminen valmistavaan opetukseen, opetuksen järjestämisen paikka ja tavat. Nokialla opetusta järjestävä koulu laatii valmistavan opetuksen suunnitelman Opetushallituksen opetuksen perusteiden mukaisesti.
Valmistavan opetuksen osalta seuraavat asiat sisältyvät opetusta järjestävän Nokian perusopetuksen ja koulun opetussuunnitelmaan:
· toimintakulttuuri ja sen periaatteet
· oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen
· ohjaustoiminta oppimisen tukena
· oppimisen ja koulunkäynnin tuki
· suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista
· yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa
· kodin ja koulun yhteistyö
· yhteistyö muiden tahojen kanssa
Oppilaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan kirjataan seuraavat asiat:
· opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
· periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi
· oppilaan arviointi ja todistukset, joista voidaan päättää paikallisesta opetussuunnitelmasta poiketen.
Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin[1].
Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.
Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma, joka kuvataan alaluvussa 7.3.2.
Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.[2]
9.1. Saamelaiset ja saamenkieliset
Saamelaisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä antaa heille mahdollisuus omaksua saamelainen kulttuuriperintö. Tavoitteena on lisätä oppilaiden valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.
Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä[3]. Silloin kun perusopetus on saamenkielistä, sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa saamen kielen osaamista ja kielen käyttöä. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus lujittuvat, kun oppilaat oppivat käyttämään kieltä yhteisölle ominaisella tavalla.
Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon eri saamen kielet ja niiden murteet sekä kielen sisältämä kulttuurinen tietous. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja vaikutuksia ympäristöönsä sekä myönteisen viestintäilmapiirin rakentamisen tärkeyttä osana oman elämänsä hallintaa ja kielellistä tapakasvatusta. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle että muille alkuperäiskansoille. Oppilaita ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.
9.2. Romanit
Romanien opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden identiteetin kehitystä ja tietoisuutta omasta historiasta ja kulttuurista. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetus vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa.
Oppilaille pyritään tarjoamaan romanikielen opetusta. Mahdollisuuksien mukaan heille tarjotaan myös romanikielistä opetusta. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ikä ja romanikielen taito ja hyödynnetään romanikielistä yhteisöä ja mediaa.
9.3. Viittomakieliset
Viittomakielisten opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan ja viittomakielisestä yhteisöstä. Opetuksessa hyödynnetään viittomakielistä yhteisöä ja mediaa. Viittomakieltä käyttävät oppilaat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.
Perusopetuslain mukaan kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä[4]. Lain perusteluiden mukaan ainakin viittomakieltä ensimmäisenä kielenä oppineille kuuroille opetus tulee antaa viittomakielellä[5]. Viittomakielinen perusopetus voidaan toteuttaa joko viittomakielisessä ryhmässä tai ryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä oppilaista. Viittomakielisen perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielen taitoa ja lisätä valmiuksia toimia erilaisissa ympäristöissä.
Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaat vahvistavat valmiuksiaan vuorovaikutukseen viittomakielellä osana oman elämänsä hallintaa. Vuorovaikutustaitojen kehittyessä he saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon. Viittomakielisille kuuleville annetaan viittomakielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä viittomakielisen kommunikaation merkityksestä itselle ja viittomakieliselle yhteisölle.
9.4. Muut monikieliset oppilaat
Muiden monikielisten oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä identiteetin ja itsetunnon kehittymistä. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maassaoloaika.
Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti[6]. Oppilas opiskelee suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun (katso myös Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus).
Oppilaan oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin kielen opetuksen ohella oppilaille annetaan tarvittaessa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.
9.5 Paikallisesti päätettävät asiat
Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon paikalliset, kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset ja ratkaistaan, miten opetus järjestetään. Opetussuunnitelman laadinnassa tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä kyseisten kieli- ja kulttuuriyhteisöjen kanssa.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
· miten oppilaiden kieli, kielelliset valmiudet ja kulttuuri otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä ja koulutyössä ja miten opetus käytännössä järjestetään
· minkälaisin toimenpitein oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan
· käytetäänkö oppimissuunnitelmaa oppilaan opiskelun tukena sekä mikä on oppimissuunnitelman rakenne ja keskeinen sisältö.