Hyvinvointisuunnitelma

Tästä linkistä avautuu Nokian kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma.

Tiivistettynä hyvinvointia tarkastellaan suunnitelmassa ennen kaikkea kuuden eri ilmiön kautta, jotka vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Nämä ilmiöt ovat:

1. Lapsiperheköyhyys

2. Lasten ja nuorten ylipainoisuus, liikkumattomuus ja ravitsemustottumukset

3. Ammatillisen koulutuksen keskeytykset

4. Alle 30-vuotiaiden korkea työttömyysaste

5. Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveysongelmat

6. Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten kasvu.

Jokaista ilmiötä on kuvattu suunnitelmassa yleisellä tasolla sekä sen ilmentymistä Nokialla. Kuvausten jälkeen on kirjattu tavoitetoimenpiteitä kyseiseen haasteeseen liittyen sekä vastuutahot toimenpiteiden toteuttamiseksi. Monet toimenpiteistä vaativat moniammatillista yhteistyötä toteutuakseen ja niiden toteutumista koordinoidaan mm. hyvinvoinnin eri alatyöryhmien kautta. Osaa tavoitteista on lähdetty jo toteuttamaan ja viemään eteenpäin.

Lapsiperheköyhyyteen liittyvistä tavoitteista yksi tärkeimmistä on tulevina vuosina maksuttoman harrastuksen takaaminen kaikille lapsille ja nuorille keinona lisätä tasa-arvoa sekä ehkäistä syrjäytymistä ja eristäytymistä. Tämä tavoite on kirjattu myös valtion hallitusohjelmaan. Tavoitteen saavuttamisessa huomioidaan erityisryhmät.

Ylipainoon, liikkumattomuuteen ja ravitsemustottumuksiin liittyvien haasteiden selättämiseen kehitellään liikuntapolkua pienistä lapsista toisen asteen koulutukseen. Lisäksi tavoitellaan terveellisen ja maistuvan ruoan tarjoamista kouluissa ja päiväkodeissa ottamalla käyttöön sydänmerkkiaterioita. Uusimpien kouluterveyskyselyiden mukaan etenkin yläkoulu- ja lukioikäiset syövät yhä vähemmän kouluruokaa ja heillä jää usein myös aamupala välistä. Tämä korreloi selkeästi lisääntyvään väsymyksen tunteeseen, päänsärkyyn ja huonovointisuuteen. Ravitsemusterapeutin saavutettavuutta pyritään parantamaan ja opetukseen tavoitellaan mahdollisuutta tarjota terveellistä välipalaa.

Ammatillisen koulutuksen keskeytysten ehkäisemiseksi tavoitellaan koulutuksen tukipalveluiden ja nivelvaiheen vaihtoehtojen vahvistamista ja selkeyttämistä. Tähän tarvitaan vahvaa perusasteen ja toisen asteen yhteistyötä. Opiskeluhuollon palveluiden riittävyys on myös varmistettava, jotta nuoret saavat riittävää tukea turvallisessa ympäristössä heti ongelmien esiin noustessa. Elinkeino- ja työllisyyspalveluissa alkaa hallitusohjelman mukaisesti uusi työllistämisen kuntakokeilu, jossa toimia kohdistetaan erityisesti myös nuoriin työttömiin. Seinätöntä työpajamallia kehitetään edelleen ja nuorten työllistymistä edistävien palveluiden tunnettavuutta ja saavutettavuutta parannetaan ja lisätään.

Lastensuojelussa kehitetään edelleen perhekeskustoimintamallia sekä tarjotaan perhekuntoutusta. Koulujen oppilashuoltoa ja varhaiskasvatuksen tukipalveluita vahvistetaan rajapinnassa työskentelevillä työntekijöillä (mm. psykiatrinen sairaanhoitaja), jotta pystyttäisiin paremmin ehkäisemään syrjäytymistä ja vastaamaan akuuttiin, arjessa tapahtuvaan tuen tarpeeseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuksessa pyritään pääsemään tavoitteisiin ennen kaikkea toimintamalleja ja tehtävänkuvia tai vakansseja muuttamalla ilman konkreettisia resurssilisäyksiä. Joihinkin työtehtäviin voi kuitenkin ilmetä myös lisämäärärahatarpeita, jotka käsitellään erikseen kutakin talousarviovuotta kohden.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain kaupungin hyvinvointiryhmässä sekä hyvinvoinnin alatyöryhmissä. Suunnitelman toteutumista tarkastellaan laajemmin vuonna 2021, jonka loppuun mennessä suunnitelman seuranta ja arviointi tuodaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle.