Av-viestinnän perustutkinnon korjattu esitys

Yleissivistävät, lukio-opintoja vastaavat tukinnon osat 30 ov

Av-viestinnän perusosaaminen 30 ov

Av-alan tutkinnonuudistus

Av-alan tutkinnon opintojen tulisi toisella asteella olla työelämän tarpeista lähteviä. Tutkinto valmistaa media-assistentin tehtäviin. Käytännossä tutkinnon suorittajat sijoittuvat esimerkiksi kuvausassistentin, valokuvatuotanto-assistentin, äänitysassistentin, multimediaassistentin ja piirustusassistentin tehtäviin. Tutkinnon tulisi olla tehtäväkuvan mukaan suoritus- ja tekemispainotteisia, jossa tavoitteet ovat prosessityössä.

Toisen asteen tutkinnon perusteiden pitäisi myös opetusministerin linjausten mukaan perustua työelämän prosesseihin. Av-alalla valokuvatuotannon kokonaisuus on jo aiemmin jaksotettu työelämän prosessien mukaan. Myös muut av-alan ammatilliset opinnot voitaisiin laatia tämän hyväksi koetun mallin mukaan. Etuna on mm, että työssäoppiminen ja työssäoppimisen näytöt ovat suoraan johdettavissa tästä rakennemallista ja projektioppiminen sujuu tämän työelämälähtöisen mallin mukaan luontevasti.

Tämä malli on joustava ja on soveltuu hyvin työssäoppimiseen, näyttöihin ja työelämän tarpeisiin. Myös yrittäjyys, yritysten ja ammatillisen erityisopetuksen tarpeiden huomioiminen korostuu tässä mallissa. Malli vastaa työelämän rakennetta ja tarpeita, niin että tutkinto voidaan helposti suorittaa myös osina ja työelämän kokemus voidaan hyväksilukea osana tutkintoa.

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteet lausunnolla

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteet pantiin OPH:n palvelimelle 23.9.2009 lausuntopyyntöä varten. Tieto lausuntopyynnöstä ei kuitenkaan ole ajoissa tavoittanut niitä, joita lausuntopyyntö koskee. Lausunnolla olevassa esityksessä on monia puutteita, joita on nyt yritetty kiireessä korjata.

Seuraavassa lausuntoja OPH:n esityksestä Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon perusteiksi.

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan lausunto

Arviointia AV-viestinnän uuden OPSin sisällöistä

Miksi valokuva-ala tarvitsee valokuvatuotannon, kuvankäsittelyn ja kuvanvalmistuksen koulutusta.

Valokuva-alan perustelut perustutkinnon korjausesitykseen

Av-viestinnän perusosaaminen (Täydennetty)

Valokuva-alan sisällöt Valokuvatuotanto, Kuvankäsittelyn tuotanto ja Mediatuotanto (Uusittu)

Alla on esitykseen tehtyjä korjauksia Audiovisuaalisen viestinnän perusosaamiseen ja valinnaisiin valokuva-alan ammatillisiin opintoihin.

Audiovisuaalisen viestinnän ammatillisen perustutkinnon korjattu prosessimalliehdotus

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat, yhteiset 20 ov

Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 ov

Kaikille yhteisen av-alan ammatillisen perusosaamisen tavoitteena on antaa riittävän laajat valmiudet av-alan tulevalle ammattilaiselle ja moniosaajalle. Laaja-alaisen tutkinnon tarkoituksena on tukea tutkinnon suorittajaa kehittymään erilaisissa tehtävissä ja antaa työkaluja muuttuvan ammattialan uusiin haasteisiin. Alla oleva taulukko sisältää lisäykset lihavoituna lausunnolla oleviin ammattitaitovaatimuksiin.

Av-viestinnän perusosaaminen 30 ov

Ammattitaitovaatimukset

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

- käyttää tavanomaisia tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ja niiden keskeisiä sovelluksia

- toimia asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti

- työskennellä osana työryhmää

- noudattaa työaikoja ja –ohjeita

- käyttää kunkin ammattialan terminologiaa

- hyödyntää sommittelua, värioppia ja typografiaa työtehtävissä

- kirjoittaa asiatyylistä ja ilmaisullista tekstiä eri tarkoituksiin

- noudattaa sähkö- ja työturvallisuusmääräyksiä

- noudattaa tekijäoikeuksia

- valaista, kuvata, äänittää ja editoida kuvakerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti

- tallentaa ja editoida äänikerronnallisen kokonaisuuden tekemänsä suunnitelman mukaisesti

- asentaa käyttökuntoon valaisu-, projisointi ja äänentoistolaitteita tekemänsä suunnitelman mukaisesti

- tarkastella ympäristöään ja sen kiinnostavia kohteitakuvauksellisesti sekä tuntee alan tarjoamat keinot tilanteen tallentamiseksi

- valaista ja valokuvata kohteita tarkoituksenmukaisella kalustolla sekä käsitellä ja valmistaa kuvia eri mediatuotteisiin suunnitelman mukaan

- valmistaa graafisia viestintätuotteita kuvankäsittely-, grafiikka-, taitto- ja editorisovelluksilla tekemänsä suunnitelman mukaisesti

- käsitellä ja valita tiedostomuodot, väriavaruudet ja resoluutiot eri käyttötarkoituksiin

- hyödyntää verkkoteknologioita tiedonsiirrossa

- käyttää eri tilanteisiin ja olosuhteisiin sopivia työvälineitä

Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat (3 x 20 ov)

Seuraava taulukko on lausunnolla olevan esityksen kaltainen, paitsi Kuvankäsittelyn tuotannon ja Mediatuotannon osalta, jotka on lisätty lausunnolla olevaan esitykseen.

Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat ohjaavat tutkinnon suorittajaa valitsemilleen av-viestinnän osa-alueille ja alan ammatteihin. Opintokokonaisuuden malli on työelämän prosesseista. Tutkinnon tarkoituksena on valmistaa ammattilaisia Av-alan assistenttitasoisiin tuotantotehtäviin. Assistenttitason tehtävät koostuvat av-tuotannon järjestämisestä, av-materiaalien tuottamisesta, av-aineiston käsittelystä ja av-aineiston jakelusta.

Av-materiaalin tuottaminen tapahtuu kuvauksessa, äänityksessä, valokuvauksessa, multimedian valmistuksessa, verkko- ja virtuaalituotteen ohjelmoinnissa sekä graafisten elementtien piirtämisessä. Av-materiaalia tarvitaan yhä enemmän ja digitaalisesta tallentamisesta on tullut aikakaudellemme ominainen tuotantotapa.

Av-aineiston käsittely tapahtuu kuvamateriaalien editoinnissa, äänen- ja kuvan käsittelyssä, multi-, verkko- ja virtuaalimedian editoinnissa sekä kuvanmuokkauksessa. Av-aineiston käsittelystä on tullut alan pullonkaula. Kaikkea tallennettua materiaalia ei voida hyödyntää av-aineiston käsittelijöiden puutteessa.

Av-aineiston jakelu merkitsee kullekin medialle ominaista jälkikäsittelyn ja jakelutekniikan hallintaa. Kullakin av-viestinnän osa-alueella on sille tyypillinen jakelutekniikka, joka vaatii erikoistunutta ammattitaitoa. Verkkoviestinnästä ja streaming-tekniikasta on tullut alalle yhteinen jakelutekniikka, jonka taitajista on kysyntää.

Yrittäjäosaaminen

AV-alan yrittäjyyden ja tuotantotyön pitäisi antaa laaja-alaisia valmiuksia erilaisiin Av-tuotannon järjestämistehtäviin. Näitä ovat mm. pienyrittäjän, järjestelijän, tapahtuma-, tuotanto- ja kuvaussihteerin tehtävät. Tarkoituksena on oppia mm. projektityön käytännön toteutusta ja av-tuotannon vaatimia yrittäjätaitoja. Tuotanto-opinnot voidaan toteuttaa myös alalle tyypillisillä yrittäjämalleilla, kuten freelancer, projektiyrittäjä. Yrittäjyys nousee eri muotoineen vahvasti esiin alan tutkintojen perusteissa.

Ammattiosaamisen näytöt

Perustutkinnossa suoritettuja työssäoppimisen yhteydessä suoritettuja näyttöjä kutsutaan ammattiosaamisen näytöiksi. Ammattiosaamisen näytöt voidaan suorittaa koko suuntautumisalalta tai osanäyttöinä jostakin neljästä edellä mainitusta syventävien opintojen tuotantoprosessin osasta. Tämä merkitsee av-alalla näyttöä av-tuotanto assistentin, av-kuvaus-assistentin, av-kuvankäsittelyassistentin, tai av-jakeluassistentin tehtävissä. Henkilö voi suorittaa näytön haluamallaan av-viestinnän osa-alueella tai tehtävässä.

Osatutkinnot

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnosat valmistuu media-assistentteja. Osatutkinnoista valmistuu esimerkiksi, tuotantoassistentteja, kuvausassistentteja, kuvankäsittelijöitä tai jälkikäsittelyassistentteja. Tämä mallin mukaan voi toteuttaa osatutkintoja siten, että tutkinnon osan suoritettuaan opiskelija voi sijoittua työelämässä av-alan assistentin tehtäviin omalla osa-alallaan. Osatutkinnot selkeyttää työelämässä saavutetun osaamisen hyväksyntää, koska se perustuu työelämän prosessimalliin. Osatutkinnot helpottaa ammatin uudistumista vähentäen tarvetta kirjoittaa opetussuunnitelmaa kokonaan uusiksi, kun ammatti uudistuu.

Näyttötutkinnot

Uusittava av-viestinnän perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintona. Ajatuksena on, että suoritettuja perustutklonnon osatutkintoja voidaan täydentää myös näyttöinä. Samoin suoritetut näytöt voidaan hyväksi lukea oppilaitoksessa suoritettavaan normaaliin perustutkintoon. Myös työelämässä saavutettu alan kokemus voidaan hyväksi lukea soveltavin osin. Tämä merkitsee perustutkinnon, työelämän ja näyttötutkintojen järkevää lähentymistä toinen toistaan täydentävinä elementteinä yksilön ammatillisessa kehittymisessä.

Ammatillinen erityisopetus

Käytäntö on osoittanut, että prosessimalli toimii parhaiten myös ammatillisessa erityisopetuksessa. Opiskelun liittyminen työtehtävään helpottaa ammatin kokonaisuuksien ja prosessien ymmärtämistä paremmin kuin erillisistä oppiaineista koostuva perinteinen opetusmalli. Kyseessä on siis todellinen "paja"-malli, jossa oppilaitoksessa pyritään oppimaan ammatti työelämän mallin mukaan. Tämä malli auttaa opiskelijaa ymmärtämää, kuinka hänen valitsemassaan ammatissa leipä hankitaan sekä siirtymistä työssäoppimaan ja ammattiin.