Kapeen historia

Honkaristi - Ristinkivi, Sunnin Jaarikan kivi - Ristinpolku vie muistojen maille

HONKARISTI

Erkki Pyyppönen 20.5.2007

Honkaristi, kirkottoman erämaan muinaisten jumalanpalvelusten muistomerkki

Kirkottomassa erämaassa Kapeenkoskella tiedetään jo 1500-luvun alkupuolella pidetyn jumalanpalveluksia. Luterilaisuuden voittaessa alettiin Kapeenkosken pakanuuden ajan palvontapaikoilla pitää erämaan kansan kesäisiä kristillisiä jumalanpalveluksia. Michael Ticcanderin vuonna 1792 ilmestyneen Sysmän historian mukaan kerran kesässä tuli pappi Sysmästä - erään tiedon mukaan Turusta - pitämään jumalan­palvelusta Kuhnamaa-järven eteläpäässä sijaitsevan Ristinlahden rannalle. Viitasaarelle ja Rautalammille lähetettiin sananviejät, jotka palkittiin vaivoistaan puolella tynnyriä rukiita.

Kapeenkosken kuvat

Tallennettu Google Kuviin • 14.4.2011

Honkaristi 30.5.2011

Tallennettu Google Kuviin • 30.5.2011

Muinaistutkijan ja kansanrunouden kerääjän filosofian lisensiaatti Henrik August Reinholmin (1819-1883) muistiinpanojen mukaan ”Tämä paikka, jossa taivaan avaran kannen alla ensimmäisiä jumalanpalveluksia pidettiin on kaitainen notko, kahden vähäsen kankaan välissä, 10 syltä pitkä, 5 syltä leveä. Luonnonkivi on toisessa päässä, jonka ääressä pappi oli saarnaamassa. Seurakunta ei silloin ollut suuri, pari sataa henkeä lienee mahtunut sen kankaan reunalle istumaan.” Paikkoja oli Reinholmin kuvausten mukaan kaksi, toisessa pidettiin jumalanpalveluksia, toisessa kastettiin. Vaikka jumalanpalveluksia pidettiin paljaan taivaan alla, pyhiin toimituksiin osallistuneiden suojaksi oli kuitenkin pingotettu kangas, ”ett pell”, varataivas.

Reinholmin kuvauksissa tulee esille myös kirkko Kapeenkoskella: "Se oli toinen kirkko, ensimmäinen oli Saarijärvellä Palvasalmen rannalla, sieltä se siirrettiin Kapeenkoskelle ja oli samanlainen lautakoiju". Kirkon vieressä oli tarinoiden mukaan hautausmaa. Kirkon paikkaa ei ole pystytty määrittelemään. Yhtenä mahdollisena kirkonpaikkana on kuitenkin pidetty Honkarististä muutamien kymmenien metrien päässä sijaitsevaa arvoituksellista Ristinkiven aluetta, jonka ympäriltä on paikannettu mitoiltaan 7x10,5 m kivijalan muotoinen kohouma, josta on löytynyt linjassa olevia kiviä ja hiiltyneen puun jäänteitä.

Kapeen jumalanpalvelusperinne herätettiin henkiin viime sotien jälkeen 1949, kun alettiin viettää Laukaan, Äänekosken ja Suolahden seurakuntien yhteisiä juhannusjuhlia ensin Ristinhaudassa, sitten Kapeenkosken rannalla ja nykyi­sellä Honkaristillä.

Entisaikojen jumalanpalvelusten muistoksi seurakunnat ja kotiseutuväki pystyttivät elokuussa vuonna 1980 Honkaristin, jonka juurella oleva laattakivi tuotiin Sysmän kirkon pihasta. Honkaristi uusittiin kyläyhdistyksen toimesta v.1999. Vuonna 2000 rakennettiin Honkaristillä pidettäviä tilaisuuksia varten tarjoilukatos ja Sami Pyyppösen ja Outi Saikkosen v.2001 pidettyä uuden ajan ensimmäistä vihkimistilaisuutta varten tuotiin paikalle polvistumiskivi, tehtiin pieni esiintymislava ja kunnostettiin ristille johtavaa polkua. Vihkiparin suojana oli neljän nuoren miehen kannattelema taivaansininen hääkatos, ”varataivas” ja polvistumiskivelle oli asetettu pehmuste.