07. heinäkuu

Nyt on ollut tosi jännä kuukausi. Nuo mun ihmiset ovat olleet ihan kummallisia, he eivät nouse ylös normaaliin aikaan eivätkä tee lainkaan sellaisia asioita mitä olin jo tottunut niiden tekevän. Yhtenä päivänäkin ne alkoivat laittamaan tavaroita laatikoihin, joita sitten kantoivat sellaiseen isoon kuorma-autoon. Kaikki huonekalutkin ja ONNEKSI myös minun petini ja leluni, ne kantoivat sinne autoon. Sitten ajettiin pitkä matka ja siellä toisessa päässä kaikki nuo tavarat kannettiin toiseen taloon. Sanoivat minulle tuota touhua muuttamiseksi, kun heitä ihmeissäni katsoin. No nyt on kaikki tavarat poissa sieltä vanhasta kodista ja melkein kaikki tavar ovat jo löytäneet paikkansa uudessa talossakin.

Tietenkin tärkeintä on se, että minunkin petini on jo omalla paikallaan ja siinä on hyvä olla. Talossa on portaat, joissa minusta on kivaa ravata edestakaisin ja se piha on ihanan iso. Siinä on hauskaa juosta taloa ympäri ja kalliota ylös ja alas. Naapurissakin on kivoja kavereita on jackrusselin terrieri ja kaksi englanninlammaskoiraa.

Siellä uudessa paikassa on paljon ihanaa metsää jossa rymytä ja hyppiä heinissä niin, että lenkillä mua ei aina löydetäkään! Sonjan kanssa on lenkillä löydetty paaaaljon uusia upeita kallioita ja polkuja, joita pitkin on kiva juoksennella..mutta sitä en ymmärrä, miksi noi ihmiset aina hätääntyy ja vie pois mun saaliit jota tuolta syvältä metsästä löydän, kuten kuolleita lintuja ja luita...niitä onkin paljon.

Tässä muutama kuva uudesta kotipihastani .... niin ja minusta.