Puheenjohtajan palsta
SIUN JA MIUN
Syksyisin tulee aina mieleen mennyt kesä, mihin tapahtumissa on voinut olla mukana? Kulunut kesä on ollut tosi haastava, kun ajatellaan osanottajien kannalta, keväällä oli paljon suunnitelmia, miten kesän aikana tehdään ja toimitaan, mutta sitten kaikki meni uusiksi Suomeen iskeneen korona epidemian vuoksi ja suunnitelmia piti muuttaa perusteellisesti.
Kaikki väkirikkaimmat kokoukset ja juhlat piti peruuttaa, joka oli itse kullekin suuren suuri pettymys, mutta jotakin kuitenkin saatiin kevään ja kesän aikana tehtyä.
Jo useiden vuosien ajan ollut puheissa ja ajatuksissa Vpl Pyhäjärveltä evakkojen mukana tulleiden esineiden tallettaminen ja luettelointi yhteen paikkaan, joka nyt vihdoin on saatu tehtyä. Josta myös seurasi kauan kaivattu Vpl Pyhäjärvi näyttely, joka oli helppo järjestää ammattitaitoisten museolaisten ja innokkaiden ”pyhäjärvöisten” kanssa, kun esineet ja kuvat olivat helposti saatavissa ja löydettävissä. Näyttely sai nimekseen Siun ja miun – Viipurin läänin Pyhäjärvi, joka on avoinna Sastamalan seudun museossa aina 31.08.2021 asti.
Upeassa näyttelyssä on suurien kuvien ja esineiden lisäsi nähtävänä vahoja valokuvia digitoituna,
SASTAMALAN SEUDUN MUSEOSTA saatiin keväällä kysely, onko kiinnostusta sellaiseen kylä kumppani ohjelmaan, jossa laitetaan kuvia verkkoarkistoon, joita voi katsella kotikoneelta osoitteesta: Sastamala topoteekki. Päätettiin ottaa haaste vastaan ja koottiin työryhmä Säätiöstä, Vammalan Karjalaseurasta sekä museosta amanuenssi ohjaamaan työryhmää. Alkuun otettiin käsittelyyn kirkko ja kirkonseutu, jonka kuvia löytyi runsaasti, josta kiitoksen saa jo aiemmin kuvia tallentaneita henkilöitä, joten siltä osin työ alkoi luistaa kiitettävästi, kun työryhmä sai loistavan innostuksen päälle. Kuvia katsellessa tuli paljon hienoja kuvia myös Vpl Pyhäjärven kylistä, joita lisätään vielä ”topoteekkiin”, jos saataisiin valittua ainakin yksi kuva, joka kylästä, vaikeutena on hyvien kuvien runsaus, kun mieli tekisi kaikki laittaa esille, joka ei nyt ole tässä mahdollista.
KARJALAINEN KANSANMESSU marraskuun ensimmäisenä päivänä oli todella hyvä ja mieliinpainuva, jota kaikki halukkaat saivat kuunnella sitä myös nettiradion välityksellä, me paikallaolleet saimme messun jälkeen nauttia maukasta lohikeittoa Sastamalan seurakunta talolla ja päälle vielä kahvikupponen ja maukas leivos, ja päätteeksi pieni juhlatilaisuus.
Kaikilla oli mahdollisuus messutapahtuman jälkeen maksutta tutustua Siun ja miun Viipurin läänin – Pyhäjärvi näyttelyyn, josta saatiin vain mieluista palautetta.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille.
Mauri Hauhia
Helteistä kesää 2018
Nyt kun kesä mennyt on ja syksy saapui, lauletaan iskelmässä, mutta vielä on kuitenkin hyvässä muistissa tosi lämmin ja kuuma kesä, eikä ole ollut tarvetta lähteä etelänmaille hakemaan auringon paistetta ja lämpöä. Kaikki eivät kuitenkaan ole voineet nauttia kauniista ja kuumasta kesästä, ulkotyöt olivat varmasti tuskaisia ja ne ihmiset, jotka jonkin sairauden takia tai muuten eivät voineet lainkaan nauttia oleskelusta ulkosalla päiväsaikaan.
Tyrvään kirkossa Kokemäen joen rannalla Sastamalassa huhtikuun 22:n päivä saimme nauttia täydestä sydämestä juhlavasta kirkkokonsertista Vpl Pyhäjärvi-Säätiön tullessa 70 vuoden ikään. Konsertin kruunasi säätiön tarjoamat juhlakahvit karjalanpiirakoiden ja pullien kera, olivat todella arvokasta nautittavaa konsertti sekä kahvi lisukkeineen.
Heinäkuussa juhlittiin 72:t Pyhäjärvi juhlat Harjavallassa juhlapäivä oli todella kuuma ja aurinkoinen, paita ja takki liimautui selkään ja vettä piti juoda tavan takaa, mutta kuumuudesta huolimatta, juhlaväkeä riitti ja mukavat juhlat saatiin vietyä ohjelmineen vaikeuksitta läpi.
Kesän juhlavimpiin hetkiin kuluu Taubilan puutarhassa luovutukseen asti työskennelleen virkeän 106 vuotta täyttäneen iloisen Olgan tapaaminen, Hänellä oli vielä hyvin muistissa puutarhan viljelyt ja tapahtumat, mainitsi myös nimeltä useita muita Taubilassa työskennelleitä henkilöitä.
Syksy toi tullessaan helpotusta kuumuuteen, kun ilma viileni ja sateet tulivat tehden hyvää puutarhakasveille ja ihmisille. Kotipuutarhasta Lobo-omenoita saatiin runsaasti ja ovat tosiaan makeita sekä mehukkaita vaikka luulisi niiden kuivan kesän jälkeen olevan varsin kuivia ja happamia, mutta aurinko antoikin sadolle hyvää makua, kun kosteuttakin saivat maasta riittävästi. Syksyn myötä saatiin myös koululaiset opinahjojen ääreen, mikä näkyy lapsien lisääntymisessä liikenteen joukossa ja autoilijoiden pitää olla tosi varovaisia nähdessään pieniä lapsia teiden varrella ja ylittämässä katuja, heijastin puseron hihassa auttaa havaitsemista varsinkin sateisella säällä pimeän aikaan.
Kaupat ovat aloittaneet jo lokakuussa joulu- ja lahjatarvikkeiden myynnin, tavaroita on tarjolla kaikenlaisia, joista voi saada halutessaan hyvän joulujuhlamielen. Jäädään vain odottelemaan, tuleeko lunta ja pakkasta talveksi kuuman kesän jälkeen. Jouluna valkoinen lumipeite antaa kaikkiin koteihin arvokkaan ja juhlallisen joulujuhla tunnelman.
Hyvää talvea ja joulun alusaikaa toivottaen.
Mauri Hauhia
Juhlavuosi 2017
Juhlavuosi alkaa kääntyä loppupuolelle, koko vuoden on ollut kaikenlaista puuhaa ja juhlaa, aika on mennyt aivan kuin siivillä.
Keväällä saimme luettavaksemme pitkän odotuksen ja kyselyjen jälkeen uuden Taubila kirjan, kirja sai lukijoilta oikein hyvän vastaanoton, sanoivat ”hyväksi kirjaksi”.
Kesästä saatiin nauttia vaikkakin sateisesta ja mieleen tulee väkisin vieläkin Pyhäjärvi juhlat. Monien toiveiden mukaan saatiin viettää Vpl Pyhäjärven kirkkoaholla Lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin vierellä. Juhlia suunnitellessa ja valmistellessa kohdattiin aikamoisia vastoinkäymisiä. Juhlien järjestelyissä onnistuttiin kuitenkin tosi hyvin ja ilmakin juhli kanssamme ei satanut eikä ollut liian kuuma. Juhlatoimikunta ja paikalliset avustajat saavat olla hyvillä mielin, kun suuri työ ei mennyt hukkaan ja saatiin juhlia oikein täysin rinnoin. Juhlatunnelmasta voi nauttia vielä kotonakin, hankkimalla Vpl Pyhäjärvi-Säätiöltä juhlista koostetun videon. Nuorten kokemuksia ja tuntemuksia juhlamatkasta on mukava lukea Vpl Pyhäjärvi lehdestä. Suuret kiitokset kaikille osanottajille, Te teitte siitä mukavan ja mieliinpainuvan tapahtuman.
Koko vuoden on ollut pienempiä ja suurempia tapahtumia jotka liittyivät Suomi 100 teemaan, joihin on kaikki voineet osallistua nauttimaan kesästä ja juhlista.
Evakkojuna oli yksi mielenkiintoisimmista tapahtumista, siinä päästiin vanhaan aikaan ja evakko junan tunnelmaan, valitettavasti itsellä ei ollut mahdollista osallistua tapahtumaan, vaikka kovasti olisin halunnut.
Sateinen kesä on monella tavalla hankala. Monet ulkona tehtävät työt ovat jääneet tekemättä, kuten maalaustyöt ja muut korjaustyöt jotka eivät ole saaneet kastua. Varsinkin viljankorjuun sade on tehnyt monin paikoin hankalaksi ja haastavaksi jopa mahdottomaksi.
Lokakuussa saatiin tänne rannikolle ensilumi, vaikka sitä herkkua ei kestänyt kovin montaa päivää, lapset olivat kuitenkin riemuissaan, kun pääsivät kokeilemaan talvisia leikkejä. Nyt marraskuussa jäädään odottelemaan tulevan itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia ja mahdollisesti valkoista joulua.
Hyvää Suomi 100 juhlavuoden jatkoa. Toivottaen.
Mauri Hauhia.
Vpl. Pyhäkylä – Seura kokoontui
Lauantaina 22.04.2017 pidettiin Vpl Pyhäkylä – Seuran sääntömääräinen vuosikokous Kinnalan Koukulla väkeä oli tuvan täydeltä ja kokous sujui joustavasti. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Mauri Hauhia, sihteeriksi Seija Jokinen jäseniksi Jukka Pusa, Reini Kukko, Kauko Hinkkanen, Maila Hägglund, Veikko Pitkänen ja Anneli Silander.
Kokouksen päätyttyä ohjelmassa seurasi Vpl Pyhäkylä-Seuran toimittaman Taubilan kartano – Lahjoitusmaakaudesta Fazerin aikaan kirjan julkaisutilaisuus. Mauri Hauhia avasi tilaisuuden ja Kauko Hinkkanen esitteli kirjan menestyksekkäästi.
Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti Taubilan kartanosta kiinnostuneita, mainittakoon jo ennen sotia Kalmistossa Karl Fazerin aikana asuneet metsänvartija Antti Malisen tyttäret Elvi Siro ja Elma Ristimäki. Fazerin suvun edustajana oli saapunut tilaisuuteen Karl Fazer. Hän tutustui mielellään vanhoihin Taubilalaisiin ja tunnelma oli kuin monien vuosien jälkeen me koko Taubilan perhe olemme jälleen yhdessä.
Olimme saaneet tilaisuuden myös Taubilan puutarhassa työskennelleen Olga Silvennoisen haastattelun kirjaamme varten, samalla veimme 104 vuotis syntymäpäiväkukat ja onnentoivotukset.
Vpl Pyhäjärvi-Säätiön asiamies Kirsti Naskali toi säätiön terveiset ja piti pienen onnittelupuheen.
Vpl pyhjärvi-seuran puheenjohtaja Riitta Hirvoselta saimme seuran terveiset kukkien kera.
Karjalaseurojen ansiomitali myönnettiin Kauko Hinkkaselle tunnustuksena Karjalan, karjalaisuuden ja karjalaisen kulttuurin hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
Mauri Hauhia
Syksyn mietteitä
Syksy ja marraskuu…… puut ovat pudottaneet lehtensä. Olemme kuitenkin saaneet tähän asti nauttia kauniista syksyisestä ilmasta. Kesäkalusteet on aika laittaa talviteloille säilytykseen.
Pihaa haravoidessa ja kärrätessä puiden lehtiä kompostiin tulee väkisinkin mieleen, että miten nopesti se kesä taas oikein vilahti ohitse. Johtuu varmaankin siitä, kun koko kesä on pientä mukavaa ja hauskaa puuhaa. Aika kuluu aivan huomaamatta, ajattelinkin kesän lauluntäytteisiä ja mukavia Pyhäjärvi juhlia, niistä nautin kovasti.
Tehtiin kesällä parin päivän teatterimatkoja, lastenlapsien kanssa uimareissuja, seikkailupuisto on mukava paikka lapsien kanssa puuhastella. Kerittiinpä myös eläinbiologiseen museoonkin misssä lapset ja aikuisetkin oikein nauttivat, kun kaikki eläimet olivat elinympäristössään esillä ja tauluihin nimetty ja niistä saatiin lukea eläinten nimiä ja elintapoja, kyllä lapset olivat oikein tosi innoissaan.
Lokakuun alkupäivinä Turun lähellä olevassa Tuorlan observatoriossa oli avoimien ovien päivät sinne menimme joukolla, oli mielenkiintoista katsottavaa avaruutta taivaankappaleita kuvina, pääsimme myös kiipeämään oikein tähtitorniinkin katsomaan Suomen suurinta tähtikaukoputkea, mutta pilvisen ilman takia ei saatu katsottua tähtiä taivaalta.
Osansa otti tietysti myös tuo Taubila kuvakirja hanke, materiaalin ja kuvien hankinta sekä tallentaminen mikä on onnistunut aika hyvin, niin että kyllä kirja saadaan aikaiseksi, julkaisu menee ehkä ensi huhtikuun loppupuolelle.
Sain käsiini Ikaalisten Karjalaseuran toimittaman kyläkirjan ”Vernitsan viljelyksiltä Sortanlahden kauppapaikkaan” ja sain huomata, että asiat ovat ennenvanhaan kulkeneet samaan tapaan Wernitsassa niin kuin Taubilassakin, olihan hovien omistus samoissa käsissä.
Nyt syksyn jatkuessa aletaan odottella jo lumisateita ja lumenaurauspuuhia, pian päästäänkin keskitalveen ja joulukuussa joulupuuhiin.
Vuodenvaihteen jälkeen ollaankin jo juhlavuodessa, kun Suomi täyttää täydet 100 vuotta, jonka yksi juhlapapahtuma on ”evakkojuna” 26.8.2017 Tampereelta Haapamäen veturipuistoon Evakkomarkkinoille, jossa kaikenlaisia tapahtumia. Jännittyneinä voidaaan odotaa mitä muita juhla tapahtumia saadaan nähdä ja kuulla, sekä mitä juhlavuosi tuo tullessaan ja miten siihen voidaan itse vaikuttaa olemalla mukana.
Mikä hauskempaa olisi jos vielä juhlavuonna saataisiin viettää Pyhäjärvi juhlat oikein Vpl Pyhäjärvellä.
Mauri Hauhia
4.9.2015
Suuntasimme Vpl Pyhäkylä-Seuran puitteissa kesäretkemme, matkanjohtajana Veikko Pitkänen, Pyhäjärvelle ja Akvamarin lomamökkikylään.
Ajatuksissa olivat entiset kotipaikat, Taubilan hovin alue ja taistelupaikat sekä tietysti Viipurin kauppahalli, tori ja Viipurin pyöreä torni jossa osa matkalaisista kävivät juomassa kupposet kahvia.
Torilla oli kova kuhina oli paljon väkeä, kun oli jokin kansallinen juhlapäivä.
Matkamuisto, karamelli ja muut ostokset kauppahallissa onnistuivat oikein hyvin ja mukavasti.
Akvamarin suuret hirsimökit ja kookas lämmin sauna saivat paljon kiitoksia, saunassa kävimme joka ilta kylpemässä päivän pölyt pois, joskin uintimahdollisuus oli huono siksi kun, uimaan olisi pitänyt mennä mökkikylä alueen ulkopuolelle ja maantien toiselle puolelle, aamiainen ja päivällinen olivat maittavia ja palvelut toimivat moitteettomasti.
Retkeilimme oppaanamme Antti Musakka, häneltä saimme paljon tietoja koti- ja taistelupaikoista, mainittakoon muutamia missä kävimme, Äyräpään muistomerkki ja kirkonrauniot, Taipaleenjoen kenttähautausmaan muistomerkki, siellä sytytimme kynttilän, Ihantalan taisteluiden muistomerkki ja kasematit. Pyhäkylän sankarivainajien muistomerkille laskimme kukkaset sankarivainajien muistoksi.
Pysähdyimme lahjoitusmaatalonpoiken muistomerkille jonka lähesyydessä keitimme kahvia söimme retkieväitä.
Matkamme jatkui Taubilan hovin alueelle, linja-autolla pääsi ajamaan aivan Pyhäjärven rantaan sen paikan ohitse jossa pääerakennus sijaitsi ennen paloa. Lähes päärakennuksen paikalle oli rakennettu jokin huvilarakennus.
Pitkän tarkastelun ja Antilta kyselyn jälkeen vihdoin löysimme, paikan tiheän jättiputkikavuston peittämänä, jossa rantasaunaan vievät portaat olivat olleet, saunan paikalle oli rakennettu myöskin uusi rakennus.
Kallenkartanon alueella Tatin talo oli paikoillaan, Kartanon paikan isot kuuset olivat pystyssä, kun kyselin Antilta tietääkö hän Taubilan sahasta?, hän kertoi ja näytti vieresä tien toisella puolella olevaa aluetta, siinä olleen joskus sahan.
Kalmistossa kävimme piiskapetäjän paikalla sekä muonamiesten asuntojen alueella jossa vanempani lapsineen asuivat ollessaan hovin töissä.
Rakennukset olivat vielä pystyssä joista tosin yksi oli palanut jossain vaiheessa ja tilalle rakennettu uusi talo.
Retkemme suuntautui myöskin Konevitsaan, missä saimme kesäkirkossa kuulla upeta laulua, kävelimme Antin opastamana mesäpolkua pitkin Hevoskiven zsasounalle.
Käkisalmessa tutustuimme kaupunkiin, Käkisalmen linnaan ja linnanpuistoon.
Viimeisen päivän aamuna suunnistimme kohti Pietaria tarkoituksena ennen kaupunkia kääntyä kohti Suomenlahden rantatietä, jota pitkin ajoimme kauniiden maisemien ja kylien läpi Koivistolle ja kohti Viipuria ja rajaa.
Rajan ylitykset ja passintarkastukset sujuivat ongelmitta eikä ollut ruuhkia niin mennessä niinkuin tullessakaan.
Matka oli hauska ja mukava joista suuri kiitos kuuluu Pitkäsen Veikolle apureineen, retkieväät olivat oikein maukkaat ja riittävät.
Suuri kiitos myös kaikille muille mukana olleille ja ”juurihoitoa” saaneille retkeläisille sekä hyvää kesänjatkoa.
Mauri Hauhia
Taubilan hovin historiaa ja muistoja kootaan
Taubilan hovin varhaisempi historia on ollut vieraiden isäntien hallitessa raskas ies kartanon alustalaisille.
Kartanoa hallitsevien omistajien emämaassa Venäjällä oli maaorjuus vielä v. 1860.
Jo Taubilan hovia perustettaessa häädettiin useita kyliä asukkaineen uusille asuinsijoille, aina pitäjän syrjäisille alueille asti.
Vielä vanhempi sukupolvi ja isovanhemmat ovat kertoneet muistojaan ja uskomattomia tarinoita noilta ajoilta, miten orjuuttavassa pakkotyössä ropotissa raadettiin.
Taubilan mahtavat viljamakasiinin pylväät ja piiskapetäjä näkivät kärsimyksiä, joita esivanhempamme ovat kokeneet lahjoitusmaa kautena.
Kun Karl Fazer osti Taubilan hovin v 1918 olot alkoivat muuttua, parannettiin asuinoloja huomattavasti esim. rakentamalla Kalmiston alueelle neljän perheen taloja tilan muonamiesten käyttöön.
Kunnostettiin päärakennus ja muut asuin- ja talousrakennukset, koski valjastettiin rakentamalla mylly ja sähkölaitos sekä muita talousrakennuksia.
Uusi kehityskausi alkoi hovin historiassa, Fazer antoi valtuudet valitsemalleen tilanhoitajalle, jota kartanon väki suuresti kunnioitti. Tilanhoitajalla oli apunaan alansa tuntevia miehiä ja naisia jotka hyvällä esimerkillään ja taidoillaan saivat työt hoitumaan parhaalla mahdollisella tavalla ja Taubilan hovi saatiin nostettua rappiotilasta tuottoisaksi kartanoksi.
Karjanjalostus sai vauhtia kun sekarotuista, sekä suomenkarjaa uusittiin. Oli myöskin muita kotieläimiä kuten hevosia, lampaita, sikoja sekä monipuolinen siipikarja.
Nyt suurten uudistusten alkaessa tarvittiin myöskin rahaa uudistusten rahoittamiseen.
Karl Fazer Taubilan metsiä kulkiessaan ja katsellessaan, niin taitavana liikemiehenä ja luonnon tuntevana arvioi saavansa hyvät tulot metsän myynnistä ja saikin sitten moninkertaisen rahamäärän puunmyyntituloina, maksamastaan Taubilan hinnasta.
Taubilan hovin metsät olivat kasvaneet hakkaamattomina vuosisadan ajan. Suuret metsätyöt alkoivat toisen vuosikymmenen alkupuolella.
Hakkuualueelle rakennettiin kapearaiteinen rautatie, jota pitkin pässiveturilla puutavara vedettiin Myllypellon asemalle, josta miljoonat kuutiometrit puutavaraa matkasi maailman markkinoille. Tätä ihmettä kävivät kotimaiset ja ulkomaiset lähetystöt katsomassa miten upeita puunrunkoja kuljetettiin.
Ensimmäiset traktorit ilmestyivät kartanon pelloille -20 luvun puolivälissä, vaikka hevosilla tehtiinkin suuremmaksi osaksi kynnöt ja muut peltotyöt sekä kuljetukset.
Taubilan hovin vaikutus ympäristön taloudelliseen kehitykseen oli monipuolinen.
Monet pyhäjärveläiset perheet ansaitsivat toimeentulonsa joko suoraan hovin palveluksessa palvelijoina, karjan hoidossa, peltotöissä tai muuten tekemällä yhteistyötä hovin kanssa, kuten puiden ajoa metsätyömailla.
Toimet keskeytyivät Taubilan hovin jäätyä talvisodan jäkeen Neuvostoliiton hallintaan, jatkuen taas välirauhan jälkeen, kun kannas saatiiin vuonna 1941 vallattua takaisin. Kuitenkin työt ja toimet loppuivat lopullisesti jatkosodan jälkeiseen vuonna 1944 Nevostoliitolle luovutukseen. Tilanhoitaja sai evakuointikäskyn 12.09.1944 silloin tarvittiin paljon voimia ja ihmisiä kuljettamaan tavarat ja eläimet muualle Suomeen. Kärryt ja muut kuljetusvälineet lastattiin täyteen tavaroita, naiset ja vanhemmat lapset kävelivät lehmien kanssa pois Pyhäjärveltä. Matkan raskautta lisäsi vielä se, kun oma koti piti jättää toistamiseen vieraisiin käsiin.
Taubilan hovista on paljon kirjoituksia jotka ovat ”sirpaleina” monien lehtien palstoilla ja kirjojen sivuilla sekä arkistoissa, lukuunottamatta Pentti R. Lehtosen Taubilan hovi kirjaa joka perustuu Lehtosen perheen kuvakokoelmaan ja muistoihin.
Työt tilalla olivat varmasti aika raskaita, vastapainoksi tarvittiin varmaankin jotain yhteisiä tilaisuuksia tai illanviettoja, vaikka vapaa-aika jäikin hovin ja kotona tehtyjen töiden takia vähäiseksi. Vapaa ajan vietosta ei ole paljoakaan kirjoitettu.
Hiljakkoin esiin tulleen vielä julkaisemattoman aineiston innoittamana Taubilan hovista, heräsi ajatus uudesta Taubilan hovia käsittelevän kuvakirjan laatimisesta, joka olisi tavallaan jatkoa, Vpl Pyhäkylän koulupiirin, (myöhemmin Vpl Pyhäkylä-Seura), toimittamalle kaksiosaiselle, Kaunista Vpl Pyhäjärveä kirjalle, sekä täydentäisi Lehtosen julkaisemaa kuvakirjaa laajemmalti, kokoamalla ”sirpaleet” yhteen, koskemaan niitä asioita mitä hovissa tehtiin, miten ja millä tavoin?.
Taubilan hovi ja Kalmiston talot olivat isäni ja äitini sekä tätini kertomuksia kuunnellessa tullut tutuiksi. Myöskin kummisetäni kanssa keskustellessa puhe kääntyi usein Pyhäjärvelle, Taubilaan ja Kalmistoon. Vuosia myöhemmin käydessäni Kalmistossa ja Taubilan hovin rannassa, palautuivat tarinat muistiini ja herättivät kiinnostukseni hovin historiaan, elämään ja tapahtumiin.
Olisiko vielä lisää olemassa Taubilan hovia koskevaa aineistoa kuvia ja muistoja joita ei ole vielä julkaistu tai tallennettu?
Otan mielelläni lisää kuvia, muistoja ja kirjoituksia vastaan, tallennettavaksi jälkipolville ja mahdollista uutta Taubila kuvakirjaa varten.
Mikäli kuvakirjahanke saadaan toteutettua, ajateltiin hankkeen saatavan valmiiksi vuoteen 2018 mennessä, koska silloin tulee kuluneeksi sata vuotta Taubilan hovin siirtymisestä Karl Fazerin omistukseen.
Mauri Hauhia
Puhdetöitä
Vpl Pyhäkylä-Seuran kevätkokouksessa huhtikuussa 2014 oli näyttävä kokoelma puhdetöitä fyysisesti ja kuvina sodan ja rauhan ajalta. Kuvina nähtiin taidolla tehtyjä esineitä, kuten puukko jossa oli yhdestä puusta tehty tuppi, kullattu rannekoru ja paljon muita upeita esineitä. Kuvissa oli nähtävänä myös Vienan Karjalassa Uhtualla puhdetyönä tehty komea hirsirakennus sisustuksineen jonka aseveljet pystyttivät Turun Ruissaloon ajatuksena sen tuotoilla auttaa kaatuneiden ja haavottuneiden aseveljien perheitä. Tämä Honkapirtti toimii tänäpäivänä kahvi ja ruokailupaikkana josta voi ostaa kahvin ja munkin lisäksi maukasta hernekeittoa ja pannukakkua joka päivä. Esillä oli katsottavana mm. puhdetyönä tehty saha jolla sahattiin ura tynnyrin valmituksessa pohjaa varten, oli myös puhdetyönä tehty hevosenlänget, korurasioita ym. Esiteltiin myös Kannaksen takaisin valtausta 1941 vaikka Pyhäjärvellä ei varsinaisia taisteluja käytykään, mutta joukkojen siirtoreiteistä karttojen avulla oli aika selkeä kuva Maila Hägglundin esittämänä. Lisää puhdetyötä olisi luvassa, kun Taubilan hovista on löytynyt ennen julkaisematonta materiaalia, joten heräsi ajatus uudesta kuvakirja teoksesta Taubilan hovista, etenkin kun Fazer osti vuonna 1918 Taubilan hovin eli lähes satavuotta sitten. Kirjahankkeen valmistumiseen arvioitiin kuluvan kolmisen vuotta, ensiksi esiselvitys kuvien keräys ja julkaisuluvat ja taltiointi, toiseksi käsikirjoitus ja kolmanneksi editointi ja painatus, valmis ja julkaistavissa satavuotis juhlavuonna 2018.
Tervetuloa puhdetöihin, Taubilan hovin oloista otettujen kuvien ja asioiden jälkipolville talteen saattamiseksi.
Hyvää kesää kaikille.
Mauri Hauhia
Kevään kuulumisia
Yleinen kokous Kinnalan Koukulla 22.04.2012 toi isoja ja yllättäviä muutoksia johtokuntaan, kun Toivo Hinkkanen kertoi haluvansa jäädä ”eläkkeelle” seuran puheenjohtajan paikalta ja viettää laatuaikaa vaimonsa Ainon kanssa.
Antti Kaasalainen halusi lisäaikaa työntäyteiseen elämäänsä ja jättää rahastonhoitajan tehtävät.
Pentti Kiuru niin ikään jätti paikkansa johtokunnassa.
Vpl Pyhäkylä-Seuran johtokunnan järjestäytymiskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mauri Hauhia Turusta, varapuheenjohtajaksi Maila Hägglund Forsbystä, rahastonhoitajaksi Jukka Pusa Sastamalasta, Seija Jokinen Huittisista jatkaa sihteerinä.
Muut johtokunnan jäsenet: Irma Karppanen Sastamalasta, Kauko Hinkkanen Vantaalta, Reini Kukko Sastamalasta, Aino Pöyhönen Espoosta, sekä Liisa Saarinen Helsingistä ja Veikko Pitkänen Vampulasta uusina jäseninä.
Vaikka johtokuntaan tulikin suuria muutoksia ja Toivo jätti minulle todella ”suuret saappaat”, mutta koetetaan kuitenkin yhdessä saada ne jotenkin täytettyä ja seuran toiminta jatkumaan mukavissa ja mielenkiitoisissa merkeissä.
Kiittäen luottamuksesta.
Hyvää kevättä ja kesää kaikille!
Mauri Hauhia
Vuosi 1941, 70 vuotta sitten, alkoi meille evakoille vierailla kujilla. Mutta syksy samana vuonna avasi monelle evakolle uusia mahdollisuuksia. Alettiin päästä takaisin omaan kotiin Karjalaan. Siitä alkoi innostunut ja valtaisa Karjalan uudelleen rakentaminen.
Vuosi 2011 on alkanut paukkuvassa pakkasessa. Lumitöitä on enemmän Helsingissä kuin Kuusamossa. Monenlaisia muitakin merkillisiä luonnonilmiöitä välitetään tiedoksemme ympäri maailmaa. Pommit räjähtelevät jo Pohjolassa asti.
Kaikesta hyvinvoinnista huolimatta pahoinvointi vain näyttää lisääntyvän. Mitä myö pyhäkyllöiset ja pyhäjärvöiset uotamme alkanielt vuuvvelt. Yks asja o ainaki varma. Myö uotetua, jot tänä vuonki tavattais paljo entisii nuapurloi ja tuttui — ja sukulaisii, jotka meil monel assuut ympär muata ja mualimua.
Tiä toivie totteutumissie o paljoki mahollisuuksii. Virpolauvantain voijua tavata Kiikas Kinnala Koukul. Karjala Liitol o suuret juhlat kesäkuus Suome Turus. Kotiseutumatkoi tehhiä pitki kessiä. Ja sit heinäkuus o meijä pyhäjärvöisii omat pitäjäjuhlat Sastamalas. Siel piässiä muistoloi iltuaki pitämiä nii vanhas kirkos, vaik osittai uuvestua rakennetus, jot ei uo taijettu aikasemmi nii vanhas pittiäkiä. Oha niitä viel paljo muitaki tappuamispaikkoi, mut mien jaksa niitä enniä täs luvetella Ei muuta kuin Turvallista Vuotta 2011 ja tapaamisiin!
Toivo Hinkkanen
Kirjan teossa tarvitaan monenlaista tietoa ja lähdeaineistoa. Näin tapahtui myös Pyhäkylän koulupiirin kirjoja tehtäessä. Erilaista tietoa ja valokuvia saatiin sadoilta yksityishenkilöiltä. Samoin eri arkistoista, yhteisöiltä, kirjoista ja lehdistä, ym. Tämän laajan ja monipuolisen aineiston avulla rakentui kovan työn tuloksena Kaunista Vpl Pyhäjärveä-kirjasarja.
Aineiston keräystä vuonna 2004 aloitettaessa luvattiin, että mitään saatua tietoa ja valokuvia ei hävitetä. Kaikki arkisto tallennetaan niin, että ne ovat myöhemmin esim. tutkijoiden käytettävissä.
Kirja ilmestyi syksyllä 2007. Sitten alkoi arkiston järjestäminen edes jonkinlaiseen luovutuskuntoon. Mukana oli myös erittäin monipuolinen Pyhäkylän Marttojen arkisto. Aikaa tässä työssä kului yli puolitoista vuotta ja kesäkuussa 2009 Toivo saattoi ilmoittaa; nyt työ on tehty.
Mutta mihin arkisto sijoitettaisiin? Vaihtoehtoina olivat mm. Mikkeli, eri kohteita Helsingissä ja Sastamalan Seudun Museo. Asiaa “pähkäiltiin” useaan otteeseen ja kuultiin asiantuntijoitakin. Monen jahkailun jälkeen sijoituspaikaksi hyväksyttiin Sastamalan Seudun Museo nykyisessä Sastamalan kaupungissa.
Perusteluina:
Museo sijaitsee Pyhäkylän koulupiirin varsinaisella sijoitusalueella.
Museo oli eri tavoin tukena kirjahanketta toteutettaessa.
Museossa on jo entuudestaan Vpl Pyhäjärven osasto.
Helsingin asiantuntijatkin suosittelivat tätä ratkaisua.
Museo ilmaisi halunsa ottaa kyseinen arkisto säilytettäväkseen.
Lahjakirja on päivätty 10.8.2009. Museon haltuun ja vastuulle siirtyi mm.:
Kaunista Vpl Pyhäjärveä kirjat, osat I ja II.
Koulupiirin karttoja, taloluetteloita, valokuvia, yms.
13 arkistomapillista paperitavaraa,
Yli 90 CD-tallennetta valokuvia, tekstejä, karttoja, yms.
Lehtien käsikirjoituksia, kirkkokuoron pöytäkirjavihko, ym, ym.
Pyhäkylän Marttojen laaja arkisto erikseen luetteloituna.
Kun tavarat kannettiin Museon toimistoon ja lahjakirja kahtena kappaleena saatiin allekirjoitettua, niin huokaisin kyllä sydämeni pohjasta helpotuksesta. Siellä nyt on suurin osa hyvässä hoidossa ja tarvittaessa tutkijoiden käytettävissä.
Vielä kerran kaikkia kyseistä kirjahanketta näiden vuosien aikana eri tavoin eteenpäin auttaneita lämpimästi kiittäen!
Kotisivuistamme
Kotisivumme ovat olleet pidennetyllä kesälomalla. Toivon, että nyt mukaan saatavat kuvasivut tarjoavat jatkossa mielenkiintoista katseltavaa niin nuorille kuin vanhemmillekin “surfailijoille”. Plogikirjoittajia toivomme myös lisää. Palsta on vapaa niin nuorille kuin vanhoillekin. Tekstit ja muut tiedot Jukalle tai Maurille
Toivo Hinkkanen