Yhdistyksen toiminnan alkuvaiheet liittyvät kiinteästi sotien jälkeisen Suomen hyvin haastavaan tilanteeseen, jonka yhtenä ilmenemismuotona oli pääkaupunkiseudun vaikea asuntotilanne. Merkittävä määrä ihmisiä jouduttiin yli vuosikymmenen ajan hätämajoittamaan yhteismajoitustiloihin, joita ei oltu suunniteltu jatkuvaan asumiskäyttöön. Yhteismajoitustilat olivat suurten ihmismäärien vuoksi ahtaita ja erityisesti väestönsuojien, monien kellaritilojen ja purkukuntoisten kiinteistöjen osalta usein myös varustukseltaan puutteellisia. Hätämajoituksen järjestäminen oli yksi sotien jälkeisen Suomen kiireellisistä ja vaikeista tehtävistä, johon osallistuivat valtion, kuntien ja seurakuntien lisäksi myös lukuisat yksityiset toimijat ja yksittäiset kansalaiset.
Mittavan jälleenrakennustoiminnan yhtenä osana Suomi valmistautui myös vuoden 1952 kesäolympialaisten järjestämiseen. Samaan aikaan osa väestönsuojista oli vielä asuntopulan vuoksi pidettävä asumiskäytössä ja merkittävä joukko ihmisiä joutui silti majoittumaan esimerkiksi purkutaloissa, rappukäytävissä ja ulkona, myös talvipakkasilla. Pahoilta paleltumilta ja lukuisilta kuolemantapauksilta ei niissä olosuhteissa voitu välttyä. Tämän seurauksena käytiinkin aktiivista julkista keskustelua, jossa vaadittiin välittömiä toimia asunnottomuuden, sekä päihde- ja mielenterveysongelmien hoitamiseksi. Alun perin tilapäiseksi ratkaisuksi tarkoitetusta asumisesta väestönsuojissa haluttiin kuitenkin mahdollisimman nopeasti eroon, koska sen ymmärrettiin olevan monin tavoin asumiseen sopimaton ympäristö. Väestönsuojien asteittainen sulkeminen oli yksi osa kehityskulkua, joka pakotti yhteiskunnan löytämään nopeasti uusia toimintamalleja, joilla asunnottomuutta ja siihen usein liittyviä muita ongelmia voitaisiin vähentää.
Yhdeksi merkittäväksi toimintamalliksi muodostuivat jo toiminnassa olleiden toimijoiden rinnalle syntyneet uudet yksityiset yhdistykset, joita Helsinkiin syntyi useita. Monet yhdistykset olivat taustaltaan kristillisiä, niin myös vuonna 1950 perustettu Kovaosaisten Ystävät ry. Yhdistys syntyi yksityisten ihmisten halusta tehdä konkreettista työtä asunnottomien hyväksi. Toiminnan alkuvaiheen rahoittamiseksi yhdistys sai merkittävää tukea Helsingin seurakuntayhtymältä, sekä asuntojen ostoon tarvitun lainan ja lainatakauksen muodossa myös Helsingin kaupungilta. Erittäin merkittävässä roolissa olivat myös yksityisten yhteisöjen, kuten partiolaisten, järjestämät keräykset sekä yhdistyksen jäsenten ja muiden yksityisten ihmisten monimuotoinen työ ja taloudellinen tuki yhdistyksen hyväksi. Yhdistyksen alkuvaiheista saakka sille on ollut ominaista tehdä laajaa yhteistyötä kaupungin, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Samoin yhdistys on koko historiansa ajan kartoittanut ja kokeillut myös uusia innovaatiota, joilla asunnottomuutta voidaan vähentää.
Väestönsuoja
Sinebrychoffin puisto
Väestönsuoja
Sinebrychoffin puisto
Seurakuntayhtymän hätämajoitus
Annankatu 14
Seurakuntayhtymän hätämajoitus
Annankatu 14
Seurakuntayhtymän hätämajoitus
Korkeavuorenkatu 10
Seurakuntayhtymän hätämajoitus
Parakkimajoitus
Parakkimajoitus
Parakkimajoituksen henkilökuntaa
Yhdistyksen ostaman huoneiston remontti
Kalevankatu 19