Espanjanvesikoira

Käyttötarkoitus

Paimen- ja metsästyskoira sekä kalastajan apuri

FCI:n luokitus

FCI 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat (Alaryhmä 3, vesikoirat)

Historiaa

Vuonna 1980 perustettiin rotuyhdistys, Asociación Española del Perro de Agua Español (AEPAE), ja rodun ensiesiintyminen tapahtui Malagan koiranäyttelyssä toukokuussa 1981. Sen jälkeen aina vuoteen 1985 rotua tehtiin tunnetuksi eri näyttelyissä ja kenneltilaisuuksissa. Keväällä 1985 Madridissa järjestetyssä kansainvälisessä koiranäyttelyssä rotu oli ensimmäistä kertaa virallisesti esillä. Rodun harrastajat toivat näytille 45 koiraa, joista hyväksyttiin rotuun 38 uuden rotumääritelmäluonnoksen mukaan. FCI hyväksyi rodun myöhemmin vuonna 1985.

Yleisvaikutelma

Maatiaismainen, sopusuhtainen (keskikokoinen), pitkäkalloinen ja melko pitkälinjainen. Ääriviivat ovat tasapainoiset ja ulkonäkö miellyttävä. Voimakasrakenteinen, lihakset ovat jatkuvan liikunnan ansiosta hyvin kehittyneet. Sivukuva on suoralinjainen. Näkö-, kuulo- ja hajuaisti ovat hyvin kehittyneet.

Käyttäytyminen

Espanjanvesikoira on hyvin koulutettavissa erilaisiin tehtäviin ja sen työskentelymotivaatio on yleensä hyvä. Espanjanvesikoira tulee toimeen toisten koirien ja lemmikkien kanssa ja on hyvä lapsiperheenkin koira. Haukkumistaipumus, vilkkaus ja toimeliaisuus yksin ollessa vaihtelevat suuresti yksilöstä riippuen. Toisten yksilöiden työskentelyhalukkuus sekä vilkkaus saatetaan kokea joskus häiritsevinä ominaisuuksina, varsinkin jos koiralle ei ole tarjolla riittävästi aktiviteettia. Useimmat espanjanvesikoirat pitävät huomiosta sekä vastaavat omistajien toimintaan joskus seuraten tiivistikin omistajien liikkeitä, mikä juontunee koiran paimennusominaisuuksista. Espanjanvesikoirat ovat myös sosiaalisia ja leikkisiä.

Pää

Voimakas ja asennoltaan ryhdikäs

Kaula

Lyhyt, lihaksikas ja kauniisti lapoihin liittyvä. Ei löysää kaulanahkaa.

Runko

Vankka, suora ja säkä hieman erottuva.

Häntä

Keskikorkealle kiinnittynyt, 2.-4. häntänikaman kohdalta typistetty. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Joillakin yksilöillä on synnynnäisesti lyhyt häntä.

Etu- ja takaraajat

Eturaajat ovat vankat ja pystysuorat. Takaraajat ovat täysin pystysuorat, eivät kovin voimakkaasti kulmautuneet. Hyvien lihasten ansiosta liikunta on tarmokasta ja hyppääminen joustavaa, helppoa ja tyylikästä.

Karvapeite

Aina kiharaa ja villavaa. Lyhyenä kiharaa, pitkänä se voi muodostaa isoja nyörejä. Leikkaaminen hyväksytään ja sen tulee aina olla kauttaaltaan tasaista; se ei koskaan saa olla ”esteettistä” muotoilua. Näyttelyitä varten karvan pituudeksi suositellaan korkeintaan 12 cm (15 cm, jos kihara suoristetaan) ja vähintään 3 cm, jotta kiharan laatu voidaan arvioida. Pennut syntyvät aina kiharakarvaisina.

Koko

Urokset 44 - 50 cm ja nartut 40 - 46 cm. Korkeintaan 2 cm:n vaihtelu on sallittu kummallekin sukupuolelle mikäli mittasuhteet ovat oikeat.

Väri

Yksivärinen: valkoinen, musta tai kastanjanruskea ja niiden eri sävyt. Kaksivärinen: valkomusta tai valkoruskea ja niiden eri sävyt. Kolmivärinen ja musta tai pähkinänruskea tan-merkein eivät ole hyväksyttyjä värejä.

Virheet

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.

• Selvästi painunut selkälinja

• Virheellinen raajojen asento

• Laskeutunut tai liian voimakkaasti kohoava vatsaviiva