Vantaan Shorinji Kempo seuran vuoden harjoittelijaksi valittiin Heikki Juhola. Hän aloitti Shorinji Kempo harrastuksen saadakseen liikuntaa elämäänsä. Heikki on todiste siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta ja alkaa pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan.

Heikki Juhola aloitti Shorinji Kempo -harjoitukset tammikuussa 2019 ja on ollut aktiivisesti mukana harjoituksissa.

Vuoden harjoittelija Heikki Juhola :

Miten päädyin harrastamaan Shorinji Kempoa.

Olen harrastanut budolajeja pitkään mutta epäsäännöllisesti. 7—vuotiaana kokeilin judoa ja 15-vuotiaana aloin harjoittelemaan Tae-Kwon Doa jota harjoittelin noin 5 vuotta. Sitten YO-kirjoitukset ja varusmiespalvelus veivät huomion ja muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan päättivät harjoitteluni tuolloin. Opintojen jälkeen siirryin työelämään ja kokeilin 2000-luvun alussa myös Krav Magaa ja Jiu-Jitsua jotka eivät oikein soveltuneet fysiikalleni ja luonteelleni.

Perhe ja työ veivät huomioni, mutta 48-vuotiaana alkoi toimistotyöntekijän kroppani ilmoittelemaan erilaisina kolotuksina ja kankeutena, että liikuntaa pitää taas ottaa ohjelmaan. Olin jo vuotta aiemmin huomannut Shorinji Kempon alkeiskurssi-ilmoituksen, mutta tuolloin en lopulta kerennyt paikan päälle. Idea kuitenkin jäi kytemään ja kun näin uuden Vantaan Shorinji Kempon ilmoituksen alkeiskurssista, niin olin yhteyksissä seuran senseihin. Sovittiin että tulen alkeiskurssille 2019 alussa ja sillä tiellä tässä ollaan edelleen.

Shorinji Kempossa itseäni viehättää lajin monipuolisuus sekä se, että lajissa kilpailut ja kilpailutekniikat eivät ole niin keskiössä kuten monessa tunnetussa budo-lajissa nykyään on tapana. Shorinji Kempo -tekniikat soveltuvat itsepuolustukseen erittäin hyvin ja treenaamalla säännöllisesti pysyy keski-ikäisenkin fysiikka hyvässä kunnossa.

Pyrin järjestämään työni niin että pystyn osallistumaan tiistain ja torstain harjoituksiin täysipainoisesti. Välillä kotisohva yrittää houkutella mutta tiedän neljän vuoden harjoittelun jälkeen, että olen virkeämpi treenien jälkeen kuin jos jäisin kotiin makoilemaan. Treenit ovat minulle fyysisen harjoittelun lisäksi myös sosiaalinen tapahtuma, jossa vaihdetaan kuulumisia ennen ja jälkeen treenien. Treeneissä keskityn tekniikoihin ja niiden harjoitteluun, joka kivasti nollaa kiireisen työelämän stressiä. Olenpa saanut houkuteltua yhden lapsuuden kaverinikin mukaan Shorinji Kempoon. Hänkin on pitänyt lajin filosofiasta ja itsepuolustuspainotuksesta.

Seurassamme on nuoria, keski-ikäisiä ja vanhoja, naisia ja miehiä. Sekoitus on mielestäni mainio ja treeneihin on kiva tulla yhdessä opiskelemaan lajin tekniikoita ja filosofiaa. Seuramme erikoisuutena on se, että kenen tahansa on mahdollista tulla treeneihin kokeilemaan lajia, kun vaan ottaa etukäteen yhteyttä. Ei siis ole pakko odottaa seuraavan vuoden alkeiskurssin aloitukseen saakka, vaan lajia voi kokeilla heti, jos haluaa. Alussa harjoitteluvaatteiksi riittävät verryttelyhousut ja t-paita, joten mitään kynnystä harjoittelun aloittamiseen ei ole.

Omalla kohdalla liike on ollut lääke ja voin suositella Shorinji Kempoa, jos mielekäs liikunta ja itsepuolustustekniikat kiinnostavat. Keski-ikäiselle harrastajalle laji on mitä mainion ja sitä voi harjoitella kukin omien rajoitustensa puitteissa. Tärkeintä on osallistua treeneihin, tekniikat kyllä oppii kun niitä tarpeeksi harjoittelee osaavien vetäjien opastuksessa.”

Aktiivisuus toi Heikki Juholalle palkinnon vuoden harjoittelijana. Hän on käynyt vuoden aikana aktiiviesti salitreeneissä ja on tuonut mukana uuden harjoittelijan seuraan.