Embedded Files
Jokaisella lapsella on oikeus digitaaliseen osaamiseen. Digitaalisuus on osa yhteiskuntaa, jossa lapsi kasvaa. Digitaalista osaamista tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa toimimisessa ja oppimisessa. Luovan tuottamisen avulla lapsi saa monipuoliset mahdollisuudet ilmaista itseään. Kun lapsi on aktiivisena toimijana moninaisissa digitaalisissa ympäristöissä, hän saa muun muassa taitoja toimia vastuullisesti ja turvallisesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lapsi saa myös mahdollisuuksia ratkoa ongelmia, kehittää kriittistä ajattelua ja tiedonhallinnan taitoja digitaalisissa ympäristöissä. Näin ollen lapsi saa valmiuksia ymmärtää ja tulkita ympäröivän digitaalisen maailman ilmiöitä.
Uudet lukutaidot jaotellaan kolmeen osaamisalueeseen:
Medialukutaito
Ohjelmointiosaaminen
Digitaalinen osaaminen
Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa käyttää, lukea, ymmärtää, tulkita, ja arvioida kriittisesti erilaisia mediasisältöjä. Medialukutaito käsittää myös taidon tuottaa mediasisältöjä itse erilaisiin tarkoituksiin ja viestiä median kautta. Medialukutaitoa on niin ikään taito käyttää mediavälineitä ja toimia turvallisesti ja vastuullisesti median parissa.
Tutustu! Polkuja medialukutaitoon -opas.
Ohjelmointiosaaminen on kaikille hyödyllinen taito, jossa ei ole kyse pelkästään koodaamisesta. Osaamiseen kuuluvat olennaisesti myös monipuoliset ajattelun taidot ja ymmärrys digitaalisesta, ohjelmoidusta maailmasta ja siinä toimimisesta sekä siitä, mitä kaikkea ohjelmoimalla voi saada aikaan.
Tutustu! Polkuja ohjelmointiosaamiseen -opas.
Digitaalisen maailman muuttuessa myös osaamisen tarpeet muuttuvat. Digitaalisen osaamisen kokonaisuus varhaiskasvatuksessa muodostuu käytännön taidoista ja omasta tuottamisesta, turvallisuudesta ja vastuullisuudesta, tutkivasta ja luovasta työskentelystä, tiedonhallinnasta sekä vuorovaikutuksesta. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa.
Esiopetuksessa median tulkinta ja arviointi toteutetaan muun muassa tarjoamalla lapsille kokemuksia erilaisista mediasisällöistä, kuten lapsille sopivat uutiset, mediataide, elokuvat ja musiikki. Lasten kanssa tutkitaan ja pohditaan kuvitteellisten ja todenmukaisten mediasisältöjen eroa sekä opetellaan ymmärtämään, että media on ihmisen tuottamaa ja sen sisällöt ovat ihmisen valitsemia. Median vaikutusten ymmärtämistä harjoitellaan esimerkiksi pohtimalla median vaikutuksia ajatuksiin (tieto) ja toimintaan (leikit).
Esiopetuksessa mediaa käytetään monipuolisesti apuna tiedon hankinnassa sekä pohditaan ja arvioidaan, onko median avulla löydetty tieto käyttökelpoista. Yhdessä lasten kanssa tarkastellaan myös lasten omaa mediankäyttöä ja opetellaan ymmärtämään, että eri ihmiset kokevat ja käyttävät mediaa eri tavoin. Lapsia rohkaistaan myös keskustelemaan kokemuksistaan ja vertailemaan niitä toisten kanssa. Esiopetuksessa mediaa tuotetaan muun muassa tuottamalla lasten kanssa yhdessä kokeillen erilaisia mediasisältöjä, kuten animaatioita, videoita, digitaalisia kirjoja ja musiikkia. Apuna käytetään erilaisia mediavälineitä, sovelluksia ja ohjelmia. Lapset osallistuvat itse suunnitteluun ja median kokeilevaan, leikinomaiseen toteuttamiseen.
Esiopetuksessa opetellaan yhdessä lasten kanssa, että lapsilla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Mediavälineitä käytetään monipuolisesti lasten ajatusten ja mielipiteiden ilmaisun välineinä arjen suunnittelussa ja päätöksissä. Medialukutaitoihin kuuluvat myös turvallisuustaidot. Lasten kanssa keskustellaan yksityisyyden suojaamisen merkityksestä sekä muistutetaan jokaisen oikeudesta päättää itseään koskevien kuvien ottamisesta ja jakamisesta. Lasten kanssa tutustutaan mediasisältöjen ikärajamerkintöihin ja keskustellaan, mikä merkitys ikärajoilla on. Lasten kanssa keskustellaan myös siitä, millaisia mediavälineitä lapset itse käyttävät ja miten niitä käytetään vastuullisesti. Lasten kanssa yhdessä keskustellaan ja harjoitellaan tunnistamaan, mitä kiusaaminen ja häirintä digitaalisessa maailmassa tarkoittavat, sekä harjoitellaan ratkaisemaan tilanteita ja ristiriitoja rakentavasti. Mediavälineiden ja sisältöjen käytöstä laaditaan yhdessä hyvät ja turvalliset käytänteet.
Ohjelmointiosaaminen esiopetuksessa tarkoittaa sitä, että lasten kanssa tutustutaan tietokoneeseen ja/tai tablettiin sekä havainnoidaan digitaalisten laitteiden ohjaamaa teknologiaa arjen ympäristöissä. Lasten kanssa yhdessä tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita sekä harjoitellaan niiden käyttöä. Pohditaan, jäsennetään ja tutkitaan arjen ilmiöitä ja ongelmia. Tutustutaan erilaisiin toimintaohjeisiin sekä kokeillaan leikillisesti toimintaohjeiden noudattamista ja antamista.
Esiopetuksessa lapset saavat kokemuksia luovasta tekemisestä ja ilmaisusta teknologian avulla. He keksivät ja rakentelevat omia laitteita, robotteja ja pelillisiä ympäristöjä sekä kuvailevat niiden toimintaperiaatteita. Heitä kannustetaan esittämään omia ideoitaan sekä kuuntelemaan toisia ja jakamaan tehtäviä yhteisessä työskentelyssä. Lasten kanssa kokeillaan ja tuotetaan leikillisesti toimintoja, jotka toistuvat säännönmukaisesti kuten rytmitykset. Lisäksi pohditaan syy-seuraussuhteita. Tehtyjä valintoja sanallistetaan ja selitetään yhdessä. Lisäksi lapsia ohjataan luokittelemaan, vertailemaan ja järjestämään asioita tietyin perustein, kuten muoto, koko tai väri.
Lapsia kannustetaan tutkimaan ja jäsentämään arjen ilmiöitä sekä pohtimaan niihin liittyviä kysymyksiä. Lasten kanssa harjoitellaan kuvailemaan ja selittämään havaintoja sekä pohtimaan omia ratkaisuja. Esiopetuksessa lapset tutustuvat myös ohjelmointiin liittyvään toimintaan, sen käsitteisiin ja perusrakenteisiin. Ohjelmointia kokeillaan leikillisesti toimintaohjeiden antamisen ja noudattamisen avulla.
Digitaalisen osaamisen ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kokonaisuus muodostuu neljästä pääalueesta:
Käytännön taidot ja oma tuottaminen
Turvallisuus ja vastuullisuus
Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely
Vuorovaikutus.
Käytännön taidot ja oma tuottaminen esiopetuksessa muodostuu muun muassa teknisistä perustaidoista, eri ympäristöissä toimimisesta sekä digitaalisen materiaalin tuottamisesta. Lapset opettelevat myös tulkitsemaan viestejä digitaalisessa ympäristössä sekä käsittelemään kuvia ja videoita monipuolisesti, leikillisesti ja kokeillen.
Vastuullisuus ja turvallisuus digitaalisessa osaamisessa tarkoittaa muun muassa sitä, että henkilöstö kertoo huoltajille henkilötietojen käsittelystä esiopetuksessa esiopetuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti, lasten kanssa keskustellaan tekijänoikeuksista ja siitä, että toisen tuottaman sisällön käyttöön tulee aina olla lupa. Huolehditaan, että turvallisia digitaalisia palveluja käytetään vuorovaikutuksen tukena ja opetellaan lasten kanssa turvallisen toiminnan perusperiaatteita.
Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely voidaan toteuttaa esiopetuksessa esimerkiksi tekemällä lasten kanssa teknologiaa ja digitaalisia ympäristöjä hyödyntäviä pitkäkestoisia tutkimusprojekteja, käyttämällä monipuolisesti erilaisia sovelluksia, harjoittelemalla selaimen peruskäyttöä sekä tutustumalla luokittelun yhteydessä käsitekarttoihin ja opettelemalla luomaan niitä yhdessä digitaalisesti. Tutkivassa ja luovassa työskentelyssä myös rikastetaan lasten mielikuvitusta ja leikitellään digitaalisten ympäristöjen mahdollisuuksilla.
Digitaalisessa osaamisessa vuorovaikutus -osaamisalue tarkoittaa esiopetuksessa muun muassa sitä, että lasten kanssa yhdessä harjoitellaan yhteydenottamista ja vuorovaikutusta digitaalisissa palveluissa. Opetellaan mitä emojit tarkoittavat ja miten niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti. Lasten kanssa myös harjoitellaan hyviä tapoja toimia digitaalisissa palveluissa sekä tutustutaan osallisuutta lisääviin digitaalisiin palveluihin.
Lähteet ja lisätietoa:
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet
Naantalin varhaiskasvatussuunnitelma
Page updated
Google Sites
Report abuse