Suuret intialaiset uskonnot hindulaisuus, buddhalaisuus ja jainalaisuus
Intialaisissa uskonnoissa hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja jainalaisuudessa on se kiva puoli, että tavallaan niissä kaikissa kunnioitetaan elämää.
Intiassa on myös se hyvä puoli, että siellä keksittiin hakaristisymboli. Ylen vuonna 2016 raportoiman intialaisten tutkijoiden löydöksen mukaan hakaristillä on ikää vähintään 11.000 vuotta, joten se keksittiin niemimaalla tuhansia vuosia ennen indoeurooppalaisten nk. arjalaisten suorittamaa niemimaan valloitusta.
Hakarististä tuli joka tapauksessa myöhempien tässä kirjoituksessani lyhyesti käsittelemieni intialaisten maailmanuskontojen symboli. Tämä on herättänyt suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonoa siirtona.
Hindulaisuudessa, joka on muuten varsin monimuotoinen niin filosofialtaan, dogmatiikaltaan kuin uskonnollisilta käytännöiltäänkin, on mielestäni syvältä se, että se kannattaa kastijärjestelmää, jossa ihmiset ovat yhteiskunnallisesti eriarvoisia riippuen heidän syntyperästään. Omassa tärkeässä osassaan Intian itsenäistymisen takana herra Mohandas Gandhi (1869-1948) pyrki parantamaan kastittomien asemaa, mutta siitä huolimatta hän ei halunnut poistaa kastijärjestelmää. Hän luuli, että hänen työnsä kastittomien aseman parantamiseksi riitti.
Gandhi oli saanut paljon vaikutteita ajatteluunsa venäläiseltä hyvältä kirjailijalta Leo Tolstoilta (1828-1910), jonka kanssa hän oli kirjeenvaihdossa, kun hän itse oli nuori ja Tolstoi vanha. Mutta Tolstoi ei kuitenkaan kannattanut kastijärjestelmää.
Kastijärjestelmä elää intiassa vielä nykypäivänäkin melko hyvin ja paksusti huolimatta maan ensimmäisten hallitusten suhteellisen edistyksellisestä asenteesta sen suhteen.
Hindulaisuuden kastijärjestelmän alkuperä on rasismissa, jota indoarjalaista kieltä (joka oli indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli) puhuneet maahantunkeutujat harjoittivat alistaessaan Intian niemimaan alkuperäisemmät asukkaat valtansa alle. Nämä tyypit saapuivat siis Intiaan vuosien 1900-1300 eKr. aikana.
Jainalaiset suhtautuvat erityisen myötätuntoisesti eläimiin. Siteeraan Spede Pasasta: "Se on niin kiva."
Jainalaisuudessa on myös olemassa eräänlainen kastijako, mutta se ei ilmeisesti kuitenkaan perustu syntyperään.
500-luvulla eKr. syntynyt buddhalaisuus ei kieltänyt jumalien olemassaoloa, mutta buddhalaisuuden mukaan jumalista on apua vain ajallisissa asioissa. Jälleensyntymisen kiertokulusta pois pääsemiseen jumalat eivät tämän ajattelutavan mukaan kuulu. Sen sijaan pitää tajuta, että elämä on kärsimystä ja että kannattaa olla tyyni ja rauhallinen.
Buddhalaisuus myöskin lopetti omalta osaltaan uskomisen kastijärjestelmän siunauksellisuuteen.
Buddhalaisuus lopulta hävisi Intiasta ilmeisesti siksi, että se lähentyi liikaa hindulaisuutta lopulta sulautuen siihen. Viime aikoina se on kuitenkin onnistunut voittamaan Intiassa uusia kannattajia. Kahdessa muussa intialaisessa maassa eli Pakistanissa ja Bangladeshissa tämä ei onnistu yhtä hyvin, koska islamilainen yhteiskunnallinen teoria ja käytäntö eivät ole perinteisesti olleet niin kovin suvaitsevaisia islamista pois kääntymistä ja käännyttämistä kohtaan. Toivon toki, että tämä joskus muuttuisi.
Hindulaisuudessa on mielestäni kehnoa myös naisten huono asema. Onneksi Yhdistynyt kuningaskunta oli välillä ollut intialaisten valtiaana. Sen hallinto lopetti perinteisen leskienpolton ja myös kukisti tugeenien murhaajakultin. Lisäksi se osittain tahtomattaan istutti intialaisiin ajatuksen demokratian hyvyydestä.
Viime aikoina suhteellinen uskonnollinen suvaitsevaisuus on vähentynyt Intian hindulaisessa yhteiskunnassa. Syntynyt hindunationalismi pitää pahana sitä, että jotkut hindut kääntyvät islamiin tai kristinuskoon. Mutta hindun kääntyminen näihin uskontoihin johtuu Intiassa yleensä siitä, että henkilön alakastisuus tai kastittomuus ei hindulaisessa yhteisössä tarjoa hänelle mitään oikeasti tärkeää tai mitään, minkä vuoksi elää.
Hitler piti intialaisissa uskonnoissa niiden myötätuntoisesta suhtautumisesta eläimiin ja samalla kirosi aabrahamilaiset uskonnot juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin vastakkaisesta syystä. Hitler lisäksi kirosi kristinuskon sen "säälimoraalin" vuoksi ja juutalaisuuden sen vuoksi, että hän kuvitteli juutalaisten olevan indoeurooppalaista kieltä puhuvien "arjalaisten" eli lähinnä germaanien kanssa maailmanhallinnasta kamppaileva "rotu". Hänelle olisi ollut yllätys, jos hän olisi saanut tietää, etteivät edes germaanit ole rotu. Ja juutalaisten rotuluokittelemista varten ei edes vielä nykyäänkään, kun tunnetaan deoksiribonukleiinihappo ja osataan lukea sitä, ole keksitty geneettistä testiä juutalaisen verenperinnön löytämiseksi sen avulla. Hitlerin kansallissosialistit eli tuttavallisemmin natsit muuten "löysivät" juutalaiset näiden uskonnon perusteella, eli heilläkään ei ollut mitään rotuopillisiksi katsottavia keinoja juutalaisten erottamiseksi muista ihmisistä.
Hitler arvosti myös islamia, nimittäin sen sotilaallisen luonteen vuoksi. Kummatkin ovat olleet täysin fasistisia. Tosin hän ilmeisesti kuvitteli myös muslimien olevan "rotu". Voisi tietysti kuvitella, että hän ajatteli nimenomaan arabeita näin olettaessaan. Mutta eivät arabitkaan ole rotu.
