Miten hyödyntää tekoälyä reaaliaineissa?

Käytännön vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen reaaliaineissa

• Synthesialla voi tehdä tekstistä opetusvideon. Esimerkiksi koetiivistelmän pystyy muuttamaan opetusvideoksi, jossa kertojana on avatar. Opetusvideon voi tehdä myös HeyGenillä. HeyGenillä pystyy esimerkiksi tekemään videon, jossa puhut itse eri kielillä. Ohjelma myös huulisynkkaa uskottavasti oman avatarin. 

• MagicSchoolissa voi tehdä personoituja keskustelubotteja oppilaille eri aiheista. Esimerkiksi keskustelubotin voi käskeä olemaan Napoleon, jonka kanssa oppilas keskustelee. 

• ElevenLabs on hyvä työkalu erilaisten ja erikielisten äänien tuottamiseen. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi podcastin tekemisessä, jos ei halua käyttää omaa ääntään. NotebookLM on mainio apuväline, jos haluaa tehdä interaktiivisen podcastin tekstistä, pystyy tekemään myös ajatuskarttoja ja sen kanssa pystyy keskustelemaan myös tiedostosta. Toimii myös suomeksi. Narakeet sisältää työkalut äänikirjan, podcastin, ilmoitusten ja kielten kuuntelujen tekemiseen. Ilmaiseksi saa tehtyä lyhyistä teksteistä äänitteitä ja kertamaksulla pidempiä. Toimii myös suomeksi. 

• Arviointiin erinomainen apuväline on Brisk. Brisk toimii laajennuksena Google Chromelle. Inspect Writing -toiminnolla näkee Google Docsissa kirjoitusprosessin, copypastetukset, muokkaukset jne. Laajennuksessa on myös työkalu yksilöidyn palautteen antamiseen. Brisk antaa myös pyydettäessä ehdotuksia suoraan kommenteihin. Boost student activity -toiminnolla voi luoda dokumenteista (esim. koetiivistelmät) oppilaille visoja, kyselyitä ja keskustelubotin aiheesta. Briskillä pystyy tekemään myös Youtube-videosta erilaisia tehtäviä, esimerkiksi monivalintatehtävän Formsiin. 

• Diffit-sovelluksella voi tehdä esimerkiksi Youtube-videoista tehtäviä ja tiivistelmiä. Sovelluksella voi luoda monipuolisesti aineistoa, käsitelistoja ja tehtäviä pelkästään antamalla sille aiheen/ promptin.

• ChatGPT on monipuolinen apuväline, jolla voi tehdä erilaisia harjoituksia (luetun ymmärtäminen, avokysymykset, monivalintatehtävät jne.) Lähdekritiikin harjoittamiseen esimerkiksi historiassa voi pyytää tekoälyä tekemään autenttiselta vaikuttavia lähteitä, joista kuitenkin löytyy jokin vihje siitä, ettei lähde ole aito. Tutustu myös tekemäämme lähdeaineiston purkuun tarkoitettuun chattibottiin: Lähdeaineiston analysointi -botti sekä koetyökaluun.

• HUOM! Tekoälyn tuottama tieto ei läheskään aina ole luotettavaa, ChatGPT antaa lähteet, joista tiedot ovat peräisin (ilmaisessa versiossa tämä ominaisuus on rajoitettu). Perplexity AI antaa lähdeviitteet (lähde tosin voi olla esim. blogi) myös Copilot antaa lähteet.

• Diaesitysten tekemiseen voi hyödyntää Gammaa ,Prezin AI-työkalua tai Alayna AI:ta. 

  • HUOM! nämä eivät vielä toimi kaikilta osin hyvin suomeksi, tarkan promptin ja muokkauksen avulla kuitenkin saa ihan kelvollista jälkeä.

• Ristikoiden tekemiseen tekoälyllä voi käyttää esimerkiksi Aspose AI:ta tai Oh, my dots!-sivustoa. Edelleen nämä toimivat paremmin englanniksi, mutta pienellä muokkauksella suomenkieliset ristikotkin ovat toimivia. Asposella voi ladata ristikon .docx-muodossa, jolloin sen voi jakaa oppilaille esim. Classroomissa ja ristikon ruutuihin pystyy suoraan kirjoittamaan.

• ChatGPT:n avulla voi luoda aikajanan esimerkiksi jostakin historian aikakaudesta. Aikajanan voi visualisoida TimelineJS:n avulla. ChatGPT luo taulukon sekä ohjeet siitä, kuinka aikajanan voi taulukon pohjalta helposti luoda TimelineJS:llä. HUOM! ChatGPT:n tuottama kieli vaatii hyvin todennäköisesti muokkausta, mutta antaa kuitenkin hyvän pohjan, jonka pohjalta opettaja voi jatkotyöstää aikajanaa.

• Esimerkkejä materiaaleista, joissa on hyödynnetty tekoälyä: Esimerkkejä tekoälyllä luoduista materiaaleista (reaali)