SOTIEN 1939–1944 MUISTOJA VIROLAHDELLA
Virolahdella olevat muistomerkit ja -taulut on koonnut Matti Leikkonen. Valokuvat Mari Niemi.
Jos arkistoissasi on sota-ajan valokuvia ja haluat ne nähtäville, ota yhteyttä s-postiilla: tammenlehvavirolahti@gmail.com
Pronssiin valetun muistomerkin on tehnyt vehkalahtelainen kuvanveistäjä Sulo Mäkelä. Muistomerkki paljastettiin 24.6.1953.
Itsenäisyyspäivänä 6.12., talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3., kansallisena veteraanipäivänä 27.4. ja kaatuneiden muistopäivänä toukokuun kolmantena sunnuntaina järjestää paikallinen rajavartiosto kunniavartion eri järjestöjen laskiessa muistoseppeleet sankaripatsaalle.
Jouluaattona Virolahden aiemmin sotaveteraanien, nykyisin Tammenlehvan Virolahden perinneoston toimesta sytytetään kynttilät sankariristeille.
Itsenäisyyden juhlavuonna 1977 paljastettiin Virojoella Reemiläntien ja Virojoentien välissä olevan liiketalon seinään kiinnitetty muistolaatta talvi- ja jatkosotaan lähteneiden sotilaiden ja lottien muistoksi. Aloitteen laatan hankinnasta teki Virolahden Sotaveteraanit ry.
Valtakunnallisesti tunnetuin viime sotien muistomerkki Virolahdella Salpalinja sijaitsee Vaalimaantie 1318 pohjoispuolella n. 23 km Haminasta sijaitseva Bunkkerimuseo.
Virolahdella on pitkin Salpalinjaa nähtävissä estekiviä, bunkkereita, taistelu- ja yhteyshautoja sekä kallioihin louhittuja suuriakin luolia, kuten Soikonvuori Säkäjärvellä.
Virolahden Bunkkerimuseo on perustettu 1980 Virolahden kunnan ja sotaveteraanien toimesta. Museon perusnäyttely ”Salpalinja alkaa Virolahdelta” kertoo vuosina 1940-41 ja 1944 tapahtuneesta itäisen maarajan linnoittamisesta Virolahdella.
Museo sijaitsee Virolahden Ylä-Pihlajan kylässä osoitteessa Vaalimaantie 1318.
Katso lisätietoja nettisivula: https://www.visitkotkahamina.fi/kohteet/virolahden-bunkkerimuseo/
Suomen hevosen muistomerkki sijaitsee Harjunoppimikseskun välittömässä läheisyydessa.
Muistomerkki paljastettiin Suomenhevosen juhlavuonna 22.7.2007 Suomenhevonen-Sotahevonen-tapahtumassa.
Kilvessä on virolahtelaisen opettajan ja sotaveteraanin res.ylil. Erkki Hytin teksti.
Virolahden yläasteen ja lukion tuloaulassa sijaitsee Koiviston Yhteiskoulun sankaritaulu. Kaikkiaan 39 Koiviston yhteiskoulun entistä oppilasta kaatui viime sodissa.
Sankaritaulu paljastettiin Virolahden Yhteiskoulun vihkiäistilaisuudessa 24.10.1954, ja sen on suunnitellut taiteilija Erkki Siitonen. Sankaritaulun tekstinä on maisteri Kerttu Laurikaisen laatiman muistokirjoituksen otsikko:
UHRILIEKKI ELÄMÄN VAATI KAIKEN SAIKIN SEN
Ruotsalaisten vapaaehtoisten linnoitustyöntekijöiden muistomerkki Harjun oppimiskeskuksen piha-alueella. Harjussa sijaitsi ruotsalaisen työjoukon eli SAK:n (Svenska Arbetskåre) esikunta, työmaan varastot ja rakentajien sairaala.
Ravijoen Puntissa 10.6.1941 perustettu Linnoituspataljoona 4 koostui yksinomaan Virolahden ja Vehkalahden reserviläisistä.
Linnoituspataljoona oli taisteluyksikkö eikä rakentanut linnoitteita, minkä eron pataljoonan miehet halusivat selvästi tuoda esille.
Lin.P4 oli alistettu Jalkaväkirykmentti 4:ään.Muistomerkki sijaitseeBunkkerimuseon alueella.
Jatkosodan alussa oli 2.Rannikkoprikaatin II linnakkeiston Mustamaan linnakkeen alaisuudessa toimivaan Suur-Pisin tukikohtaan sijoitettu rannikkotulenjohdon apupiste. Tulenjohtoryhmän lisäksi siellä toimi myös merivalvonta-asema tukenaan konekivääriryhmä. Mustamaahan tuli 15.8.1941 klo 04.00 ilmoitus, että venäläiset olivat nousseet Suur-Pisissä maihin saaren lounaisrannalla. Suomalaiset yllätettiin täysin ja venäläiset pääsivät heittämään majoitustelttaan käsikranaatteja ampuen samalla pikakiväärisarjoja.
Seuranneessa tulitaistelussa kaatuivat joukon johtajana toiminut 19-vuotias vänrikki Jorma Koski, Hanskilta kotoisin oleva kersantti Ilmari Hanski sekä lisäksi kersantti Yrjö Pörö, alikersantit Heikki Helenius ja Paavo Raita sekä tykkimies Eino Hänninen.
Taistelussa kuolleiden nimet on hakattu Suur-Pisin eteläiseen avokallioon. Muistotilaisuus pidettiin 15.8. 1961. Kallioon on hakattu myös taistelussa haavoittuneen Veikko Postin nimi. Postin nimeä ei kuitenkaan löydy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta. Vuonna 1977 Virolahden sotaveteraanien toimesta nimet puhdistettiin sammaleesta paremmin luettaviksi.
Kinnarin ja Huovarin saarten taistelijoiden muistolaatta paljastettiin elokuussa 1994 Virolahden Sotaveteraanit ry:n toimesta. Huovarin kallioluoto sijaitsee Virolahden edustalla ulkomerellä lähellä Venäjän rajaa.
Huovari on rajavyöhykkeellä ja vaatii liikkumis- ja oleskeluluvan.
Huovarin ja Kinnarin taisteluiden muistolaatta on kiinnitetty saaressa olevaan suureen kiveen.
Virolahden kirkon hautausmaa-alueelle muistomerkin pystyttivät Itärannikon puolustajat 10.7.1991.
Muistomerkki sijaitsee Virojoella lähellä Välitien ja Rantatien risteystä ja sen pystytti Punamustarykmentin veljesvastuu 1991.
Virojoen kyläyhdistys kunnosti muistomerkin ympäristöä vuonna 2009. Aki Ruuskasen suunnitteleman Pisan muotoisen kiveysympäristön, joka kertoo tämän päivän kansalaisille sodan raskaista vaatimuksista – tuskan kyyneleistä ja vuodatetuista veripisaroista isänmaamme hyväksi.
Kivet lahjoitti Kymen Granit Oy ja työt toteuttivat taloilla
Risto Rahkonen, Reijo Lautamies, Antti ja Aki Rokka sekä Aki Ruuskanen
JR4:ään kuuluvan polkupyöräkomppanian (PPK) muistomerkki on metsässä lähellä Kotola-Mattilan VPK:n taloa. Sen pystytti 14.8.1940 yksikön silloinen henkilökunta.
Koordinativ WGS 84 N60.6152 E27.7576
Valkjärven varuskunta-alueen muistomerkki sijaitsee Ravijoella Koulutien varrella.
Kiveen kiinnitetyssä kilvessä on teksti: Tällä alueella toimivat 1944–1953 II/JR 9, JP/JR 9, JP 3
Merkki on pystytetty 1960-luvulla yksiköiden henkilökuntien toimesta.
Välirauhan ja jatkosodan aikana Ravijoen ympäristössä on toiminut useita eri joukko-osastoja. Alueella on vielä runsaasti merkkejä entiseltä varuskunta ajalta.
Koordinati WGS 84 N60.5446 E27.5234
Keväällä 1997 ryhdyttiin Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekillan jäsenen Erkki Talsin toimesta hankkeeseen, että Mustamaan linnakesaarella voitaisiin paljastaa muistolaatta talvi- ja jatkosodan uhrien muistoksi. Oli tiedossa, että talvisodassa Mustamaassa kaatui seitsemän ja jatkosodassa neljä sotilasta.
Asian eteenpäin viemiseksi perustettiin muistomerkkitoimikunta, jonka toiminnan ansiosta muistomerkin hankinta voitiin toteuttaa. Mustamaan Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 29.8.1998.
Muistomerkin paikaksi valittiin sodanaikaisen ilmatorjuntajaoksen alue, niin sanottu Vala-aukio ja muistomerkki kiinnitettiin tulenjohtopesäkkeen seinään.
Muistomerkin ylemmässä laatassa ovat tiedot kaatuneista ja alemmassa Mustamaan linnakkeen lyhyt historiikki.
Mustamaa on edelleen sotilasaluetta ja maihinnousu saareen on kielletty.
Kotkan Lohkon taistelukertomus 25.2.-13.3.1940: ”27.2.1940 Mustamaassa räjähti jäähän asennettava hyökkäysvaunumiina varomattoman käsittelyn johdosta. Onnettomuudessa kaatuivat 1 upseeri, 2 tykkimiestä ja haavoittui pahasti yksi upseeri.”
Saaren pohjoisosassa olevaan Niemelän taloon, joka oli järjestetty sairastuvaksi, osui 3.3.1940 kaksi pommia, jolloin surmansa sai 1 upseeri ja 3 aliupseeria.
Panospetto II tykillä 14.7. 1941. Tykkiä yritettiin laukaista 2-3 kertaa kuitenkaan onnistumatta. Puolentoista minuutin kuluttua viimeisestä liipaisusta otettiin panos ulos ja siirrettin tykin sivustalle, missä se räjähti surmaten kaksi tykkimiestä.
Tykistökeskityksen seurauksena 1.8.1941 kaatui kaksi tykkimiestä.
MUSTAMAAN LINNAKE
Viereisen laatan teksi:
Mustamaan linnakkeen rakentamistyöt aloitettiin vuonna 1939. Saareen sijoitettu kolmetykkinen kenttälinnoitettu raskas Canet-patteri sekä tulenjohtotorni saatiin valmiiksi juuri enen talvisotaa.
Talvisodassa linnake joutui ilmahyökkäysten kohteeksi. Raskaalla patterillaan se ratkaisevalla tavalla osallistui vahvojen neuvostojoukkojen hyökkäysten torjuntaan Huovariin ja Kinnariin 4. ja 6.3.1940
Välirauhan aikana aloitettiin saaren kantalinnoittaminen, nämä rakenteet ovat pääosin peräisin vuosilta 1940–1941.
Juhannuksena 1941 saaren miesvahvuus oli 505 miestä.
Linnakkeen aseistuksena oli tällöin 3 kpl 152/45-CR, 2kpl 75/50-CO, 2 kpl 57/58-No, 4 kpl 47/40-O ja 2 kpl 40/60-B-tykkiä sekä 8 kpl 7,92/-08 konekivääriä.
Raskas patteri kävi kiivaita tykistötaisteluja heinä- ja elokuussa 1941 Pukkiossa sijainnutta kenttätykistöpatteria vastaan.
Vuosina 1942–1944 saaressa sijaitsi myös linnakkeiston esikunta sekä alokaskoulutuspatteri.
Valvontakomission määräyksestä mm. Mustamaasta jouduttiin poistamaan raskaat tykit vuonna 1945. Mustamaa jatkoi toimintaansa koulutuslinnakkeena vuosina 1945-1949, tykkikalustona oli tällöin 4 kpl76/ItK 31 ja 2 kpl 40/Itk Bofors.
Syksyllä 1949 Mustamaa jäi vartiolinnakkeeksi koulutuksen siirtyessä Kirkonmaahan.
Narvin majakalle 1884 sumukelloksi tehty kello tuotiin saaressa käyneen partion toimesta 1942 Someriin hälytyskelloksi. Tähystäjän havaittua Lavansaaren raskaan tykin suuliekin, ilmoitettiin siitä kahdella rivakalla kellon lyönnillä, ja Somerin puolustajilla 57 sekuntia aikaa suojautua ennen kranaatin tuloa. Kolme lyöntiä tarkoitti tykistöhälytystä ja neljällä lyönnillä annettiin saareen taisteluhälytys. Jatkosodan loputtua Someri luovutettiin Neuvostoliitolle ja kello tuotiin Mustamaahan, mistä se löytyi 1962 keskeltä saarta suohon kätkettynä. Virojoen kellotapuli vihittiin 1966 ja kello nostettiin siihen uutta tehtävää varten.
Klamilan kylätoimikunta entisöi Pyölinvuorella sijainneen 14 metriä korkean ilmavalvontatornin ja tornin pystytysjuhlat pidettiin 4.8.1996. Tornin yhteen kulmapylvääseen kiinnitetyssä laatassa on teksti: Tällä paikalla toimi talvi- ja jatkosodan aikana Klamilan ilmavalvonta-asema tunnuksella 53B7.
Koordinaatit WGS 84 N60.5206 N27.4847
Nopalan kylän Pilkanmäellä paljastettiin 2.10.2010 sodanaikaisen ilmavalvonta-aseman paikalla kallioon kiinnitetty muistolaatta. Laatassa on teksti: Tällä paikalla on sijainnut v. 1941–1942 ilmavalvontatorni.
Ilmavalvontalottien muistoksi laatan on kiinnittänyt kallioon Kaakonkulman Lottaperinneyhdistys ry. Kordinaatit WGS 84 N60.60.6026 E27.4545
Lisäksi ilmavalvontatorneja on sotien aikana sijainnut ainakin Eerikkälän Lakakalliolla ja Pyterlahdessa Lypsyniemen ja Santaniemen teiden välisellä alueella. Talvisodan aikana ilmavalvontaa suoritettiin sen aikaisen Virojoen hyppyrimäen tornista.
Laivaston ja rannikkotykistön suuri merkitys Virolahden alueella tuli esille, kun Klamilan satamassa paljastettiin 21.9.2003 rannikkopuolustajien muistomerkki.
Muistomerkki on torpedo, joka on peräisin Pansion laivastoasemalta ja lepää välirauhan aikana Ruissaaren kalliosta irrotetun jalustan päällä kärki merelle päin suunnattuna.
Kilvessä on teksti: Klamilan satamasta toimineiden laivaston ja rannikkotykistön joukkojen maanpuolustustaistelujen muistolle.
Muistomerkkitoimikunta
Klamilan satamassa paljastettiin Hapanvellijuhlan yhteydessä 12.7.2009 Klamilan etapin ja Mustamaan rannikkolinnakkeen muistolaatta. Laatta on kiinnitetty Alpo Lommin suunnittelemaan jalustaan, joka koostuu estekivestä ja kolmesta Mustamaan kalustoon kuuluneen kuuden tuuman Canet-tykin ammuksen hylsystä. Klamilan etappi palveli Mustamaan rannikkolinnakkeen huoltoa syyskesästä vuoden 1949 lopulle.
Klamilan etapin ja Mustamaan rannikkolinnakkeen muistomerkin laatan teksti:
TÄLLÄ PAIKALLA OLLEESTA SATAMASTA SUORITETTIIN MUSTAMAAN RANNIKKOLINNAKKEEN JA LÄHISAARTEN HUOLTO- JA TARVIKEKULJETUKSET VUOSINA 1939-1949
Rannikkotykistösäätiö ry Kymenlaakson Rannikonpuolustajain kilta Puolustusvoimat Virolahden kunta Klamilan Seutu ry
Virojoen kyläyhdistyksen toimesta on hankittu muistolaatat kahdelle sodanajan tapahtumapaikalle, joiden paljastustilaisuus oli 4.6.2013.
Omaisten toimesta kiven eteen on pystytetty pieni risti.
Laatassa on teksti: 14.8.1944 JOUTUI 62 v. Mv EERIK KYTÖ TÄLLÄ PAIKALLA DESANTTIEN SURMAAMAKSI
VIROJOEN KYLÄYHDISTYS ry
Desantit ottivat polkupyörällä liikkuneen Eerik Kydön kiinni 14.8.1944 Säkäjärventiellä Tiilikkalassa. Desantit surmasivat Kydön ja piilottivat ruumiin lähelle nykyistä Tiilikkalan metsästysmajaa.
Kydön surma oli ainoa desanttisurma sotien aikana Virolahdella.
Muistolaatan paljastuspuheen piti Virojoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Rahkonen.
Koordinaatit WGS 84 N60.60 E27.6510
Laatassa on teksti: 14.4.1944 TÄLLE PAIKALLE PUTOSI Ltn. LAURI NISSISEN EREHDYKSESSÄ ALAS AMPUMA SAKSALAINEN TIEDUSTELUKONE Ju188
KONEEN MIEHISTÖNÄ OLIVAT: PÄÄLLIKKÖ/TÄHYSTÄJÄ HAUPTMANN FRITSCH OHJAAJA OBERFÄHNRICH GIBITZ RADISTI UNTEROFFIZIER WÄRLICH KK-AMPUJAFELDWEBEL SEHWARZENBERG, HÄN SAI SURMANSA EPÄONNISTUNEESSA LASKUVARJOHYPYSSÄ.
Virojoen kyläyhdistys
Koneen putoamispaikka on Virojoen Punkassa.
Muistolaatan on suunnitellut ja kaivertanut kuparilaattaan Seppo Hyypiä.
Paljastuspuheen piti Virojoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Rahkonen
Koordinaatit WGS 84 N60.6113 E27.6721
Muistomerkkien ja -taulujen kuvat on koonnut Matti Leikkonen. Kiitos suuri Matilla! 🙏☺️
Sivut editoinut Aki Ruuskanen. Ps. Jos huomaat puutteita y.m., anna palautetta meille klikkaamalla TÄSTÄ. Kiitos!
