Suomenhevoset olivat talvisodassa ja jatkosodassa tärkeä osa Suomen puolustusvoimia, toimien muun muassa tykistön vetohevosina, kuljetuksissa ja ratsuväen hevosina. Hevoset kuljettivat muonaa, ammuksia, haavoittuneita ja kaatuneita, ja ne olivat ratkaisevia armeijan liikkuvuudelle, etenkin tiettömässä maastossa. 

Talvisota (1939-1940): Talvisodassa otettiin siviilistä lähes 72 000 hevosta armeijan käyttöön. Suomenhevosten panos oli suuri, sillä ne olivat elintärkeä osa armeijan logistiikkaa. 

Jatkosota (1941-1944): Jatkosodassa armeija oli jo moottoroitua, mutta hevoset olivat edelleen tärkeitä, erityisesti etulinjoilla ja tiettömissä maastoissa. Jatkosodassa kaatui tai katosi noin 15 000 hevosta. 

Suomenhevosen rooli:

Kuljetukset:
Hevoset kuljettivat rehua, ammuksia, muonan, kenttäkeittiöt ja tykistön, sekä haavoittuneet ja kaatuneet sotilaat. 

Ratsuväki:
Ratsuväki liikkui hevosten päällä, mikä mahdollisti joukkojen nopean siirtämisen. 

Liikkuvuus:
Hevoset mahdollistivat toiminnan tiettömissä maastoissa, mikä oli tärkeää erityisesti talvisodassa. 

Sielunhoito:
Hevoset olivat myös sotilaiden sielunhoitajia ja toverit. 

Hevosten merkitys:
Hevoset olivat elintärkeä osa armeijan logistiikkaa ja liikkuvuutta sekä talvisodassa että jatkosodassa. Hevosten suuri panos on huomattu ja hevoset on muistettu muistomerkeillä.