Enkelten suvun alku:Ennen maailmaa olivat enkelien suku, heidät luotiin kuuden päivän luomisen aikana. Ennen luomista enkeleitä ei ollut, sillä silloin oli vain Jumala. Kun Jumala käski valon saapua, erotti hän valon ja pimeän. Toisena päivänä hän loi Taivaan ja vedet ja Taivaaseen hän loi olennot, joita kutsutaan enkelten suvuksi.
Heillä ei ole muotoa tai ruumista, ei sukupuolta eikä ikää. He Ovat, ja heidän tarkoituksensa on ylistää Jumalaa ja hänen mahtiaan. Enkelin hahmoa ei voi ymmärtää kuolevaisella järjellä, heitä ei voi surmata, heidät on luotu ylistämään. Enkelit ovat Jumalan luomia henkiä.
Enkelit voivat ottaa minkä tahansa ruumiin tai hahmon, he voivat ilmestyä missä olomuodossa tahansa. Heidän oma ruumiinsa on eetteriolemus, jonka he maan pinnalle tullessaan muuttavat maalliseen muotoon. Enkeleiden tieto on rajoitettu, koska vain Jumala on kaikkitietävä ja ennaltanäkevä, kuitenkin enkelit ovat ihmisen yläpuolella, vaikka heidät onkin luotu palvelemaan. Enkeleillä on tahto ja viisaus.
Maan päälle, tai sopimuspaikkoihin enkelit usein ottavat jonkin kuolevaisen maailman hahmon (tarkemmin kohdassa: Satavuotinen Sopimus).
Jumalan luomassa enkelten suvussa on yhdeksän eri olemusta. Varsinaiset enkelit ovat heistä arvossa alimpia. Seuraavana ovat arkkienkelit, heidän yllään hallitukset, voimat ja vallat, valtojen yläpuolella ovat herruudet, valtaistuimet ja kerubit. Kaikkein ylimpänä, heti Jumalasta seuraavana ovat serafit.
Kuten kaikilla muillakin olennoilla, myös Taivaaseen luoduilla on vapaa tahto. Koska Jumala ymmärsi, että vapaan tahdon ansiosta myös enkelit voisivat valita väärin, kosketti hän heitä armollaan. Enkelit ovat siis autuuden tilassa. Tämä autuus perustuu siihen, että he saavat katsella Jumalaa, vieläpä maan päälläkin palvelustaan suorittaessaan. Jumalan katselemiseen liittyy rakkaus Jumalaan. Tämän vuoksi enkelten toiminta johtaa aina hyvään. Kun väitetään, etteivät enkelit voisi olla siveellisesti vapaita, jos he eivät enää voisi tehdä syntiä, perustuu tämä väite käänteiseen käsitykseen siveellisestä vapaudesta. Enkelit nauttivat samaa siveellistä vapautta kuin autuaat vainajat. Raamattu sanoo hyvien (lue kohta: Lankeemus) enkeleiden olevan myös valittuja enkeleitä; hyviä enkeleitä ei kuitenkaan ole valittu Kristuksen ansion tähden, koska he eivät ole langenneet syntiin eivätkä liioin langenneet enkelit ole tulleet ehdottomasti hylätyiksi minkään ikuisen hylkäyspäätöksen nojalla, vaan ainoastaan lankeemuksensa tähden. Kuitenkaan Kristuksen lunastustyö ei koske langenneita enkeleitä, koska autuus antoi heille kyvyn ymmärtää valintansa seurauksen.
Lankeemus:Enkelit eivät sijaitse tilassa eivätkä ajassa, silti he asuvat Jumalan läheisyydessä tämän valtaistuimen luona, ja viipyvät tässä tilassa aina, kun eivät ole suorittamassa Jumalan antamaa tehtävää. Näin oli tarkoitettu. Näin ei kuitenkaan ole.
Jumalan luodessa enkelten suvun hän myös loi Taivaallisen hierarkian. Kaikkein ylimpänä tuossa järjestyksessä oli serafi Lucifer, Aamuruskon Poika, joka oli kaunein kaikista luoduista olennoista. Suosionosoituksenaan Jumala salli luomuksensa istua valtaistuimensa luona, heti vasemmalla puolella hänestä (myöhemmin valtaistuimen vieressä ei ole istunut kuin Jeesus, joka istuu Jumalan Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä hallitseva kaikkia elävää) ja antoi hänelle luvan hallita kaikkea elävää (Luciferista käytetään myös nimitystä "Tämän Maailman Ruhtinas").
Mutta serafi Luciferista tuli ylpeä, eikä hän suostunut enää istumaan Jumalan alapuolella, sillä hän oli kaikkia muita ylempi, miksei siis myös Jumalaa? Ja ylpeydessään hän istuutui Pyhälle valtaistuimelle Jumalan poissa ollessa, koska vapaa tahto antoi hänelle tämän vallan. Kun muut enkelit näkivät Luciferin teos, ja ihmettelivät sitä, ilmoitti Lucifer heille olevansa heidän uusi johtajansa ja kertoi, että he voisivat palvoa yhtä lailla Yhtä Jumalaa, kuin toistakin jumalan nimen ottanutta, sillä vapaa tahto antoi heille vapauden. Vihastuneena Luciferin teosta karkotti Jumala serafin, ja kolmasosa Taivaan enkeleistä lankesi hänen mukanaan alas maailmaan. Ja Lucifer sekä kolmasosa kaikista Taivaan enkeleistä loivat kolmannen valtakunnan, Helvetin, ja Lucifer asettautui Helvetin ruhtinaaksi.
Ja vaikka ihmiselle annettiinkin myöhemmin katumuksen armo, ei sitä suoda näille langenneille, koska ihminen lankesi viettelyksestä, ja enkelit vapaasta tahdosta. Langenneilla on kuitenkin sijansa Jumalan suunnitelmassa (koska Jumala ei erehdy), ja Tuomiopäivän koittaessa nousevat Taivaan joukot Helvetin joukkoja vastaan, kuolleet nousevat jälleen eloon ja syntyy uusi Eeden, jossa ihmisten lankeemus annetaan anteeksi ja Helvetti lakkaa olemasta langenneiden enkelien kanssa.
Ennen viimeistä sotaa Helvetti saa silti kaikkien syntisten sielut itselleen. Kuitenkin, Jeesuksen uhrauksen vuoksi kaikki ne, jotka katuvat Kiirastulessa, ovat luvallisia päästä Taivaaseen ja Jumalan armoon. Tämä kuitenkin aiheuttaa ongelmia Taivaan ja Helvetin välillä, ja tämän vuoksi luotiin Satavuotinen Sopimus.
Satavuotinen Sopimus: Satavuotinen Sopimus laaditaan neutraalissa paikassa ajan ja tilan ulkopuolella. Yhdelläkään enkelillä, ei langenneella eikä Taivaassa asuvalla ole siellä valtaa yli toisen, eikä kykyjä yli kuolevaisuuden. Kuten ei muuallakaan, ei myöskään täällä voida yhtäkään enkeliä surmata. Jokaisen paikalletulijan, joiden määrä on rajoitettu viiteen neuvottelijaan Taivaasta ja viiteen Helvetistä kuten ensimmäisen Sopimuksen perusteella on sovittu, on saavuttava paikalla kuolevaisen ihmisen ruumiissa. Hän saa kantaa siipiään merkkinä, että hänet on luotu ennen maahan sidottua ihmistä, mutta muutoin täytyy hänen olla ihmisen kaltainen.
Kuten aineellisen ruumiin ottaessaan muuttuu enkelille myös asu, joka Taivaan väellä on vaalea merkkinä heidän kantamastaan uskollisuudesta ja Helvetin väellä tumma, merkkinä heidän synnistään. Enkelten siivet ovat valkeat, ja langenneiden tummat, palaneet tai veriset, kuten ne lankeemuksen yhteydessä ovat revenneet. Näin on kaikilla muilla, paitsi Arielilla, joka ei täysin ole Helvetistä, mutta joka on jättänyt myös Taivaan.
Yksikään ei ole toisen yllä Satavuotista Sopimusta tehdessä, eikä kukaan saa valtaa toisen yli vain asemansa vuoksi. Jumala ei laadi sopimusta, vaan hänen ylin sanantuojansa on Jeesus, jota myös Liiton Enkeliksi on kutsuttu, sillä hän on Jumalan lähettiläs niin Taivaassa kuin maanpäällä. Taivaasta neuvottelijoiksi saapuvat neljä arkkienkeliä Rafael, Mikael, Gabriel ja Uriel, jotka seisovat Jumalan valtaistuimen kahdeksannella piirillä, ja ylistävät siellä Luojaa. Helvetin edustajana on itse Lucifer, ja hänen seurassaan saapuvat demonit Leviathan, Asmodeus ja Maammon sekä Taivaan kanssa sovitusta sopimuksesta myös langennut Ariel.
Satavuotisessa Sopimuksessa käytetään Kymmenen Lain kirjainta, jotka ovat Taivaan Raamattuun kirjatut lait, joiden ihmiselle käsitettävän muodon Mooses sai Pyhällä Vuorella.
Satavuotisessa Sopimuksessa Taivas ja Helvetti sopivat niistä sieluista, jotka Kiirastulen kautta pelastuvat, ja ehdoista, joiden perusteella joku on tuomittu Kadotukseen. Sopimuksessa sovitaan siis niistä sieluista, jotka ovat kuuluva Luciferille Tuomiopäivän sotaan asti, jolloin kaikki kuolleet ovat jälleen nouseva, ja Taivas ja Helvetti asettuva toisiaan vastaan kamppailemaan Maailman omistuksesta.
Kymmenen Lakia: 1. Jumala on Herra, Luoja ja Aloittaja. Hän on Kaikkivaltias ja Erehtymätön, Hän on Ikiaikainen eikä mikään ole hänen tiedostaan pois. Jumala ei erehdy.
2. Älä asetu sitä sanaa vastaan, jonka Herra on sinulle antanut, sillä Hän on Maailman ja Taivaan ääri, ja hänen luomaansa on kaikki, mitä Maailmassa ja Taivaassa on.
3. Pyhitä se, jonka Jumala on katsonut omakseen, äläkä saata rikkoa mitään, jonka hän on katsonut hyväksi.
4. Kunnioita niitä, jotka arvossa ovat ylläsi ja tottele niitä, jotka Jumala on katsonut hyväksi yllesi asettaa.
5. Älä tuhoa mitään, joka on Jumalan luomaa.
6. Älä riko sitä, joka sinulle on vartioivaksi käsketty, äläkä riko sitä, minkä Jumala on katsonut hyväksi yhteen liittää.
7. Älä vie Jumalan armosta pois mitään itseäsi vähempää niin, että hän unohtaa sen armon, jonka Jumala on hänelle lahjoittanut.
8. Älä lausu väärin Jumalan nimeen, äläkä Hänen nimeensä riko armoa.
9. Älä tavoittele sitä, mikä sinulle ei ole asetettu, olkoon se Taivaan, joka Taivaaseen on katsottu, ja se Kadotuksen, joka Kadotukseen on katsottu.
10. Se, joka Taivaaseen on katsottu, on iäisyyden Taivaan oleva, ja se, joka Kadotukseen on kerran astunut, on ikuisuuden oleva Kadotuksen.
Jokaisen enkelten sukuun kuuluvan, niin langenneen kuin jääneenkin on noudatettava Kymmentä Lakia, sillä ne ovat Luojan asettamat, ja ainoat, jotka sitovat myös Vapaata tahtoa, joka on asetettu niille, joita armo on koskettanut.