Anni lähti kotoa opintielle vuonna 1899, kun hänet hyväksyttiin Niittylahden puutarhakouluun. Hän sai sieltä päästötodistuksen marraskuussa 1901 ja jo joulukuussa myös Kasvatusopillisesta Keittokoulusta Helsingissä. Vuoden 1902 alussa hänet hyväksyttiin Tampereen talouskouluun, josta hän sai todistuksen kesäkuussa.  

Anni toimi Itä-Karjalan "kiertävänä keittokoulun opettajattarena" 1902 - 1904. Hänet valittiin Pohjois-Karjalan "kiertäväksi puutarhuriksi" 1904 - 1909 ennen Niittylahden puutarhakoulun opettajaksi valintaansa. 

Anni avioitui Niittylahden puutarhakoulun työnjohtajan Paavo Ryynäsen kanssa. Vihkiminen tapahtui puutarhakoulun vuositutkintojuhlan yhteydessä, kuten vuoden 1911 lehtijutussa kerrotaan. Omaan maahan he pääsivät kiinni vuonna 1917, kun ostivat opiston läheltä Kiteenniemen uudistilan. 

Anni oli koko ikänsä aktiivinen toimija Martta-järjestössä sekä paikallis- että liittotasolla. Lehtitiedon mukaan hän on ollut lukuisten puheiden pitäjä ja runojen sepittäjä. Perheen papereissa on valitettavasti vain joitakin Annin runoja, marttoihin ja nuorisoseuraan liittyviä kirjoituksia. 

Muiden papereiden joukossa on muistona säilynyt sota-ajan jälkeisiä, käyttämättä jääneitä säännöstelykuponkeja, todistuksia, muutamia Raita-ahon ja Kiteenniemen välisestä kirjeenvaihdosta säilyneitä kirjeitä. Olavin sota-aikainen valokuva-albumi perhealbumien lisäksi ehdittiin saamaan talteen Kiteenniemen jäämistöstä ennen niiden hävittämistä. Kiteenniemen lapsistahan kukaan ei avioitunut, joten sukulinja on nyt päättynyt.