Otuka-hanke - Soveltuvuus

Otuka-hankkeessa on tuotettu yhteisiä materiaaleja soveltuvuuden arviointiin. Soveltuvuuden arvioinnissa huomioidaan se, että useissa kansanopistoissa on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto ja ammattitutkinto, jotka kuuluvat SORA-tutkintoihin. Linkki SORA-säädösten toimeenpanoon

Ajatuksena on, että jo soveltuvuuden arvioinnin aikana voi valmistautua erilaisin menetelmin annettavaan oppimisen tukeen.

Erityisopettaja on usein mukana soveltuvuuden arvioinnissa, esimerkiksi haastattelussa varsinkin, jos jo ennalta tiedetään mahdollisesta tuen tarpeesta.

Hankkeessa on tuotettu yhteisenä materiaaleina

Minä-aine

Haastattelukysymykset
Luetun ymmärtämisen osio

Tiedonsiirto aiemmista opinnoista

Työpaikan arvio

Soveltuvuuskokeessa mitattavat asiat ja lähtökohdat arviointikriteereille:

Aloitteellisuus ja vastuullisuus, jotka ilmenevät mm. aktiivisuutena, yritteliäisyytenä ja omista tehtävistä vastuun ottamisena.

Sosiaalisuus ja itsensä ilmaiseminen, joihin liittyy halu ja taito ihmisten kanssa toimimiseen ja itsensä ilmaisemiseen tilanteen mukaisesti.

Ongelmanratkaisutaidot, jotka ilmenevät kokonaistilanteen hahmottamisena sekä ongelmatilanteiden tunnistamisena. Hakija perustelee asioita ja ratkaisuja.

Kokeen osiot ja pisteytys: Soveltuvuuskoe muodostuu hakijan aloitteellisuutta ja vastuullisuutta sekä sosiaalisuutta ja itsensä ilmaisemista ja ongelmanratkaisutaitoja mittaavista osista. Hyväksytystä soveltuvuuskokeesta hakija saa 1-10 p.

Pisteet jakautuvat seuraavasti:

1. Aloitteellisuus ja vastuullisuus 0-3 p.

2. Sosiaalisuus ja itsensä ilmaiseminen 0-4 p.

3. Ongelmanratkaisutaidot 0-3 p.

Soveltuvuuskokeesta tai jostakin sen osiosta 0 pistettä saaminen tai kokeista pois jääminen tarkoittaa, että hakija ei voi tulla valituksi. 

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnossa voidaan hakija jättää valitsematta antamalla hakijalle soveltuvuuskokeesta 0-pistettä (161/2019).

Haastattelu

Kysymysten avulla kartoitetaan esimerkiksi sitä, miten hakeutuva opiskelija arvostaa koulutusta, johon hakeutuu.

Häneltä kysytään

Miksi ala on sinulle tärkeä?
Millainen työntekijä haluaisit olla?

Lisäksi kysytään opiskeluun liittyviä asioista, esimerkiksi

Mikä opiskelussa on vaikeaa?
Mikä opiskelussa on helppoa?
Millaista apua tai tukea tarvitset tai olet tarvinnut opiskeluun? Onko jokin tukitoimi, josta koet olleen hyötyä?
Jos jokin on sinulle vaikeaa tai et saa tehdyksi jotakin, miten pääset tilanteessa eteenpäin?

Minä-aine

Minä-aineessa hakeutuva kertoo itsestään asioita, jotka kokee tärkeiksi itsensä ja tulevan ammattinsa näkökulmasta. Se sisältää kaksi osaa.

Ensimmäisessä osassa kuvataan tärkeimpiä asioista menneestä elämästä.

Toisessa osassa kuvataan tulevaisuuden näköaloja ammatillisesta näkökulmasta.

Esimerkkikysymyksiä:

Kerro kolme elämääsi vaikuttanutta tärkeää tapahtumaa tai tilannetta. Miten ne ovat vaikuttaneet sinun elämääsi?
Jos mietit elämää tästä hetkestä viisi vuotta eteenpäin. Millaista ajattelet elämäsi olevan? Opiskeletko? Oletko töissä? Millaisissa opinnoissa tai työtehtävissä?

Hankkeen aikana huomattiin tarpeelliseksi testata jo hakeutumisen osiossa lukemisen ymmärtämistä. Tähän kehitettiin tekstejä yhteistyössä. Lisäksi hyödynnettiin Vierko-hankkeen materiaaleja.

Työpaikan arvioita soveltuvuudessa huomioitiin erityisesti oppisopimusten yhteydessä sekä niissä tilanteissa, jolloin työpaikalla opiskeltiin myös koulutussopimuksella. Mikäli työpaikka arvioi opiskelijan soveltuvuuden alalle, käydään opiskelijan kanssa läpi SORA-ohjeet.