LINJAKAS OPETUS, klo 12.30 - 13.15, SÄ118, puheenjohtaja Eveliina Seppälä, yksi esitys peruuntunut, joten aikaa enemmän
Osaamistavoitteet todeksi – Arvioinnin ja palautteen potentiaali oppimisen edistämisessä, yliopisto-opettaja Jenni Kinnunen, LTK, esitystapa: esitys
Arviointi ja palaute ovat keskeisiä oppimista ohjaavia tekijöitä. Opetusharjoittelun tavoitteena oli kehittää arviointi- ja palautemenetelmiä oppimista edistävään suuntaan lääketieteen kliinisessä opetuksessa naistentautien ja synnytysten kurssilla. Kurssin arviointi ja palautemenetelmiä tarkasteltiin niiden luonteen, ajoittumisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta sekä arvioitiin, miten ne kattoivat kurssin osaamistavoitteet. Vuorovaikutus nousi kirjallisuudessa esille merkittävänä oppimista edistävänä elementtinä. Itsearviointi ja vertaisarviointi osoittautuivat hyviksi oppimisen edistämisessä. Arviointi ja palaute kurssilla oli hyvin suunniteltua, mutta kattoi vain teoreettisen osan kurssin tavoitteista. Käytännön suoriutumisen palkitseminen arvosanassa ei ollut mahdollista. Menetelmiä kehitettiin pienillä muutoksilla.
Opintojakson päivittäminen kohderyhmän muuttuessa, yliopisto-opettaja Eveliina Seppälä, LTK, esitystapa: aktivoiva esitys
Opetus- ja opiskelumenetelmien valinta on osa linjakkaan opetuksen prosessia, sillä se vaikuttaa suoraan opiskelijoiden oppimiskokemukseen ja -tuloksiin. Opetusharjoitteluni keskeisiä tavoitteita ja kehityskohteita olivat taustaltaan monimuotoisen ryhmän oppimisen mahdollistaminen sekä digipedagogisten menetelmien laadun parantaminen. Käytännön toteutuksessa hyödynnettiin mm. kaksikielistä kurssia, ennakkotehtäviä sekä Moodlen työkaluja (Oppitunti, H5P). Kurssin kehitystyö jatkuu edelleen.
OPISKELIJOIDEN AKTIVOINTI, klo 12.30 - 13.15, SÄ124, puheenjohtaja Mikko Finnilä, yksi esitys peruuntunut, joten aikaa enemmän
Pelillistäminen opetuksessa, yliopistonlehtori Petteri Annunen, TKK, esitystapa: Pecha kucha
Opiskelijoiden motivaation herääminen kurssilla ja luennoilla on tärkeää. Opetusharjoittelun kurssini ”Teollinen rakentaminen” pyrkii opettamaan uusia ja tehokkaampia tapoja rakentaa ja tässä kulttuurimuutoksessakin motivaatio on työelämässä erityisen tärkeää.
Pyrin opetusharjoittelussani aktivoimaan sekä ryhmätöillä, esityksillä että myös oppimissimulaatioilla ja peleillä motivaation herättäjinä. Koen itse pelien pelaamisen ja peleissä menestymisen erityisen motivoivaksi ja kilpailullisuus on myös tärkeää, vaikka se ei vaikuttaisi arvosanaan. Pelit tempaavat mukaansa ja peleissä onnistumisen palaute tulee reaaliaikaisena, mikä pitää opiskelijat tarkkaavaisesti mukana opetuksessa.
PERUTTU: Opiskelijoiden aktivointi ja vuorovaikutuksen lisääminen luento-opetuksessa, kliininen opettaja Anna-Maria Kubin, LTK, esitystapa: aktivoiva esitys
Opiskelijoiden aktivointi luento-opetuksessa on keskeinen tekijä oppimisen tehostamisessa. Aktivoivilla menetelmillä voidaan mm. parantaa opiskelijoiden keskittymistä luentoon, kehittää ongelmanratkaisutaitoja ja lisätä vuorovaikutusta luennoitsijan ja luennoijan välillä. Opetusharjoittelun tavoitteena oli kehittä luentojani silmätautiopin kurssilla uudistamalla luentomateriaalia ja lisäämällä luento-opetukseen aktivoivia elementtejä. Luentojen aiheita käsiteltiin potilastapausten kautta ja niiden avulla opiskelijoiden kannustus keskusteluun onnistui hyvin. Tietotekniset ratkaisut (Mentimeter) ja niiden hyödyntäminen esim. äänestyksissä tuki luennon vuorovaikutteisuutta. Palautteen perusteella luentojen toteutus tuki oppimista.
Pecha Kucha biomateriaalien ja kudosteknologian opetuksen kehityksessä, akatemiatutkija Mikko Finnilä, LTK
Kurssi on alun perin suunniteltu 20 opiskelijalle mutta odotimme opiskelija määrän kasvavan ristiin opiskelu sopimus myötä. Opiskelijoita oli lopulta 44. Kurssiin kuuluu luentoja (videoita ja käänteisiä luokkia), oppimispäiväkirja sekä laboratoriodemonstraatioita. Pyrin aktivoimaan opiskelijoita, koska käytimme luennoista video nauhoitteitta. Aluksi toivoin poistavani työlään oppimispäiväkirjan mutta tämä ei saanut kannatusta ja se pidettiin kurssilla vertaisarvioituna. Palautteen perusteella tämä koettiin työläänä ja siihen toivottiin opettajilta palautetta. Mielestäni tämä tulisi poistaa tai sitten sen pitäisi korvata lopputentti.Kurssilla kokeiltiin Pecha Kucha tyyppistä kuvan selitystä tieteellisistä artikkeleista. Tällä ei mielestäni saavutettu toivomaani osaamisen tasoja ja edelleen koen, että aktivoiminen on haastavaa.
NOSTE KEHITTÄMISHANKKEIDEN KUULUMISIA, klo 12.30 - 13.15, TA101, puheenjohtaja Paula Vaskuri
Biologian tutkinto-ohjelman yhteisöllisyys ja kansallinen koulutusyhteistyö, yliopistonlehtori Lumi Viljakainen ja yliopisto-opettaja Henrika Honkanen, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, LuTK
Olemme käynnistäneet kuukausittaiset biologian tutkinto-ohjelmakahvit, jonne ovat tervetulleita opiskelijoiden lisäksi koko henkilökunta. Jotta saisimme osallistettua mahdollisimman hyvin koko kohderyhmän, loimme Peppiin toteutuksen, jonka avulla saimme tapahtumat näkyviin koko opetushenkilökunnalle ja ”kurssille” ilmoittautuneille opiskelijoille. Kahvitilaisuudet ovat olleet suosittuja ja ovat onnistuneet parantamaan yhteisöllisyyden tunnetta. Olemme käynnistäneet alkuvuodesta 2025 biologian koulutuksen kansallisen yhteistyön suunnittelun. Tämän yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää biologian koulutusta Suomessa lisäämällä opettajien verkostoitumista. Tavoitteena on myös luoda uusia opintojaksoja, jotka tarjoavat opiskelijoille kattavamman ymmärryksen biologian eri osa-alueista.
Digipedamentoreilta apua koulutuksen kehittämiseen, palvelupäällikkö, digipedamentoritoiminnan koordinaattori Paula Vaskuri, OPE - Opetuksen tuen ja kehittämisen keskus ja digipedamentori ja asiakkuuspäällikkö Anu Tuomela, LuTK
Esityksessä kerrotaan digipedamentorutoiminnasta osana opetuksen tuen kokonaisuutta Oulun yliopistossa. Kerromme, mitä digipedamentorin työpöydällä on juuri nyt tiedekunnissa, mitä on saatu aikaan, mitä kehitettävää näemme toiminnassa ja mihin ollaan menossa.
Chatbotit personoidun projektinhallinnan opetuksen mahdollistajina – kokemuksia ja oppeja tulevaan, professori Kirsi Aaltonen, tuotantotalous, TKK
Olemme kehittäneet pitkäjänteisesti chatbot-ratkaisuja opiskelijoiden projektinhallinnan oppimisen tueksi tuotantotalouden tutkimusryhmässä. Kehitystyö käynnistyi jo vuonna 2019 – ennen generatiivisen tekoälyn aikaa – jolloin meillä oli käytössä ensimmäinen toimiva projektinhallinnan tuutori, PMTutor, projektinhallinnan peruskurssilla. Tämän jälkeen olemme kehittäneet opetuschatboteja erilaisiin projektinhallinnan opetustilanteisiin ja kurssikokonaisuuksiin sekä tutkineet niiden vaikutuksia opiskelijoiden oppimiskokemukseen. Esityksessä keskitytään chatbotien mahdollisuuksiin korkeakouluopetuksessa ja tuodaan esiin oppeja chatbotien kehitystyöstä omien kokemustemme pohjalta. Lisäksi kurkistamme tulevaisuuteen: millaisia mahdollisuuksia generatiivinen tekoäly tarjoaa esimerkiksi case-pohjaiselle opetukselle?
UUDEN KURSSIN RAKENTAMINEN, klo 12.30 - 13.15, SÄ111, puheenjohtaja Saija Ahonen
Kädet saveen: Kliinisen työn ja teoriaosaamisen kehittäminen psykologian maisterivaiheen kurssilla, yliopistonlehtori, Elina Jokiranta-Olkoniemi, KPTK, esitystapa: esitys + yhteinen haastattelu
Pääaineopiskelijamme ovat toivoneet kurssillemme konkreettista asiakastyöskentelyn harjoittelemista. Näin ollen opetusharjoittelussani rakensin täysin uuden kurssin loppuvaiheen psykologian pääaineopiskelijoille, ja kurssin pedagogisena tavoitteena oli yhdistää tapauspohjaista oppimista sekä teoreettista osaamista liittyen näyttöön pohjautuviin interventioihin. Kurssi suoritteineen pyrittiin rakentamaan monipuoliseksi luento-opetuksen sekä tehtävätyöskentelyn osalta. Luentojen teoreettisen opetuksen lisäksi opiskelijat pääsivät seuraamaan aidon, lapsille suunnatun intervention toteuttamista, harjoittelemaan toinen toisillaan ahdistuksen hoitoon kehitettyä lyhytinterventiota sekä tutustuivat teoreettisesti johonkin näyttöön pohjautuvaan interventioon, josta pitivät esitelmän muille. Opintojakson palautteen perusteella opiskelijat kokivat kurssin erilaiset suoritteet ja tehtävät oppimistaan tukevaksi, ja erityisesti parityöskentely ahdistukseen hoitoon kehitetyllä lyhytinterventiolla koettiin tärkeäksi oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymisen kannalta.
PERUTTU: Ydinaineksen hahmottaminen tutkimuskäsitteiden avulla teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kurssilla, tutkijatohtori Laura Kohonen-Aho, HuTK, Esitystapa: esitys + yhteinen haastattelu
Kokeilimme ensimmäistä kertaa järjestettävällä teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kurssilla (Englannin kieli, valinnaiset maisteriopinnot) opetetun ydinaineksen hahmottamista viiden tutkimuskirjallisuudessa tunnistetun käsitteen avulla, joiden on todettu selittävän olennaisesti teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen piirteitä: affordanssit, asymmetria, selonteot/ymmärrettävyys, käytänteet ja osallistuminen.
Näitä käsitteitä käytettiin tarkastelemaan kurssilla opetettuja erilaisia digitaalisen vuorovaikutuksen muotoja, joita olivat: 1) videovälitteinen vuorovaikutus, 2) ihmisen ja robotin/tekoälyn välinen vuorovaikutus, 3) vuorovaikutus virtuaalitodellisuudessa ja 4) tekstipohjainen / sosiaalisessa mediassa tapahtuva vuorovaikutus.
Samojen käsitteiden mukana kuljettaminen teemasta toiseen auttoi kurssin kolmea opettajaa hahmottamaan opettamaansa ydinsisältöä ja tekemään lähipäivien rakenteesta yhteneväisiä. Kurssilta saadun opiskelijapalautteen perusteella käsitteiden käyttö koettiin kiehtovana ja se tuki opetettujen teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen muotojen monipuolista ymmärtämistä.
Ryhmäopetuksen rakentaminen käänteisen opetuksen keinoin, yliopistotutkija Juhani Määttä, LTK, esitystapa: esitys + yhteinen haastattelu
Lääketieteen fysiatrian kurssin yksi keskeisistä tavoitteista on opettaa tuki- ja liikuntaelinvaivojen käytännön tutkimista. Opetusharjoittelun tavoitteena oli luoda käänteisen opetuksen keinoin ryhmäopetus, jossa käydään läpi tärkeimpien tuki- ja liikuntaelinvaivojen käytännön tutkiminen ja tulkinta kliinisen päättelyn avulla mahdollisten lääketieteellisten vaivojen ymmärtämiseksi.
Opiskelijat saivat etukäteismateriaalin luettavaksi ja ohjeistuksen ryhmäopetuksen etukäteistehtävää varten, joka sisälsi myös potilastapauksia. Pienryhmien tuli valmistautua esittämään tietyn kehon alueen käytännön tutkiminen ja soveltaa tutkimusta potilastapaukseen ja mahdollisiin tutkimuslöydöksiin. Aluksi pienryhmä demonstroi potilaan tutkimisen, jonka jälkeen opettaja näytti oman versionsa tutkimisesta. Samalla oleellisiin asioihin syvennyttiin ja niistä keskusteltiin. Palautteen mukaan opetuksen etukäteismateriaalin ja -tehtävien sekä ryhmäopetuksen sisällön koettiin lisäävän oppimista.
Jatko-opiskelijoille suunnatun laboratoriokurssin suunnittelun ja toteutuksen haasteet ja opit, yliopisto-opettaja Saija Ahonen, LuTK, Esitystapa: esitys + yhteinen haastattelu
Opetusharjoittelussani suunnittelin ja vedin uuden laboratoriokurssin, jossa hyödynnettiin mm. käänteistä opetusta. Opiskelijoiden odotettiin perehtyvän materiaaliin etukäteen, mutta tämä osoittautui haasteelliseksi erilaisten taustojen ja vaihtelevan osallistumistason vuoksi. Opiskelijoiden sitouttaminen itseohjautuvaan oppimiseen oli vaikeaa, mikä vaikutti kurssin tavoitteiden toteutumiseen. Myös aikataulutus ja materiaalien kehittäminen veivät enemmän aikaa kuin ennakkoon arvioin. Esityksessäni pohdin, miten suunnittelussa ja toteutuksessa vastaan tulleita haasteita voisi ratkaista ja miten kurssin pedagogista toteutusta voisi kehittää tulevaisuudessa