ILMAPIIRI, RYHMÄYTYMINEN JA TUNTEET OPETUKSESSA klo 10.45 - 11.30, SÄ111, puheenjohtaja Anna Sachinopoulou
Pienen ryhmän pehmeä ryhmäyttäminen etäopetuksessa, yliopisto-opettaja Petter Morottaja, Giellagas-instituutti, esitystapa: Podcast
Tavoitteeni oli tukea opiskelijoiden ryhmäytymistä kurssilla, joka järjestetään kokonaisuudessaan etäopintoina. Keskeisenä menetelmänä oli oppimispäiväkirjaotteiden jakaminen ja kommentoiminen pienryhmissä. Tarkoituksena oli, että opiskelijat voisivat saada tukea toisilta opiskelijoilta säilyttäen kuitenkin etäopiskelun joustavuuden.
Pienryhmien keskustelut olivat aluksi aktiivisia, mutta hiipuivat jälkipuoliskolla. Tavoite toteutui puolittain: kurssille muodostui ilmapiiri, jossa tuen saaminen oli mahdollista, mutta sitä ei kuitenkaan aktiivisesti käytetty. Opiskelijat arvioivat toisten oppimispäiväkirjaotteiden lukemisen hyödyllisemmäksi kuin niiden kirjoittamisen.
Mitä tehdä toisin: Kurssin alussa olisi hyvä painottaa vielä enemmän aktiivisen osallistumisen merkitystä ja muita kurssin pelisääntöjä. Opetustapaamisten luennointiosat voisi korvata tapaamisten välillä katsottavilla videoilla.
Psykologisen turvallisuuden vahvistaminen simulaatioharjoituksissa, yliopisto-opettaja Mattias Ebeling, LTK, esitystapa: Podcast
Simulaatio-opetuksessa psykologinen turvallisuus tukee oppimista ja rohkaisee opiskelijaa osallistumaan. Opetusharjoitteluni yhtenä päätavoitteena oli psykologisen turvallisuuden vahvistaminen simulaatioharjoituksissa.
Psykologisen turvallisuuden kohentamiseksi:
Lisäsin valmistavaa materiaalia
Video- ja 360°-esittely (ThingLink) simulaatiotiloista, jotka eivät olleet opiskelijoille etukäteen tuttuja
Podcast psykologisesta turvallisuudesta
Opas simulaatio-opetukseen osallistujille
Esittelee mm. simulaatiopedagogiikkaa
Selkeytimme simulaatio-opetuksen rakennetta ja ohjeistusta orientaation helpottamiseksi
Yksinkertaistimme simulaatiotapauksia
Korostimme positiivista ilmapiiriä matalan hierarkian, inhimillisyyden korostamisen ja kannustavan palauteen avulla
Korostimme reflektiota ja dialogia oppimiskeskustelussa
Tavoitteena oli vähentää opiskelijoiden jännitystä ja epävarmuutta, sekä mahdollistaa oppimistilanne, jossa opiskelijat uskaltavat epäonnistua ja voivat oppia tiimitaitoja turvallisessa ympäristössä.
Opiskelijoiden tunteiden aktivointi, projektikoordinaattori, Anna Sachinopoulou, TST, esitystapa: demonstraatio
Positiivisten tunteiden herättäminen ja turvallisuuspiirin luominen luokassa voi tukea opiskelijoiden palautuksen luokkaan. Sen lisäksi tunteita tiedustamalla voidaan herätä kiinnostusta oppimiseen kohti ja tehostaa oppimista. Esityksessäni nähdään millä välineillä yritin herättää tunteita ja ylläpitää turvallisuuden tunteita luokassa, ja kokeillaan miten nämä toimivat yleisölle. Demonstraation jälkeen kerätään palaute käyttämällä digipedagogiikan työkaluja ja esitellään tulokset.
ERILAISIA OPETUSMENETELMIÄ klo 10.45 - 11,30, SÄ118, puheenjohtaja Meeri Ojala
Lukupiiri opetusmenetelmänä: opiskelijoiden osallistumisen tukeminen, tutkija-tohtori Fredriika Jakola-Ylilauri, LuTK, esitystapa: haastattelu
Lukupiirit ovat yleisesti käytetty opetusmenetelmä Maantieteen tutkimusyksikössä. Vaikka opiskelijoilta saatava kurssipalaute on yleensä positiivista ja lukupiirien nähdään edistävän oppimista, opettajat näkevät lukupiirien toimivuudessa vielä paljon kehitettävää. Suurin haaste on ollut lukupiirien vahva opettajavetoisuus ja myös ryhmädynamiikan vaikutus lukupiiritilanteisiin. Esityksessä käydään läpi opettajan kokemuksia ja vinkkejä siihen, kuinka opiskelijoiden aktiivisuutta voidaan tukea niin kurssisuunnittelun avulla kuin luomalla positiivinen ja psykologisesti mahdollisimman turvallinen lukupiiritilanne. Esityksessä pohditaan myös arvioinnin roolia ja siihen liittyviä haasteita osana opiskelijoiden aktivointia. Kehitettävänä kurssina oli Maantieteen aineopintoihin kuuluva opintojakso (Aluekehittäminen ja -suunnittelu pohjoisessa Euroopassa), jolle osallistui 29 opiskelijaa.
Käänteinen luokkahuone geneeristen taitojen kehittäjänä, tutkijatohtori Aira Huttunen, HuTK, esitystapa: Pecha Kucha
Opetusharjoittelussani sovelsin käänteistä luokkahuonetta informaatiotutkimuksen ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetyllä informaatiokäyttäytyminen ja -käytännöt -opintojaksolla. Korvasin harjoittelussani luento-opetuksen ennakkotehtävillä ja luokassa yhteisesti toteutetulla ryhmätyöskentelyllä. Hyödynsin harjoittelussani esimerkiksi palapelityöskentelyä ja muita ryhmätyöskentelyn menetelmiä. Tavoitteena oli paitsi syventää opiskelijoiden oppimista, myös kehittää geneerisiä taitoja, kuten ryhmätyöskentely- ja esiintymistaitoja.
Vaikka luento-opetuksen kääntäminen vaatikin paljon suunnittelua ja työaikaa, tuntui se opetusharjoittelun päätyttyä vaivan arvoiselta. Opintojakson palautteen perusteella opiskelijat kokivat ennakkotehtävät ja ryhmätyöskentelyn oppimisen kannalta hyödylliseksi. Opiskelijat myös kertoivat esiintymis- ja ryhmätyötaitojensa kehittyneen opintojakson aikana. Opettaminen tuntui mielekkäämmältä, kun opiskelijat olivat tutustuneet aiheeseen ennalta ja he osallistuivat työskentelyyn aktiivisesti.
Aktivoiva tehtävä, yliopisto-opettaja Meeri Ojala, LTK, esitystapa: demonstraatio
Toteutus pohjautui opiskelijoiden hiljattain suorittamaan study-group-tehtävään. Pidin alustukseksi ryhmätyön palautteen, missä annoin oikeat vastaukset. Näytin uudelleen tarvittavat oppikirjan sivut.
Annoin tehtäväksi valmistella 10x10 cm lunttilapun, mihin heidän tuli tehdä muistiinpanot nikotiinivalmisteiden solu- ja kudosvaikutuksista. Lappusten avulla annettiin opiskeluparille nikotiinivalmisteiden käytön lopettamiseen tähtäävä valistus (3-7 min). Asetelmassa pari esitti yleislääkäriä, jolla on erinomaiset valmiudet solu- ja kudosmuutosten ymmärtämiseen, mutta vain vähän tietoa hampaiden tukikudoksista. Parit antoivat omat valistuksensa ja välittömän vertaispalautteen toisilleen.
Asiasisältö on ollut kysymyksenä tentissä yli kymmenen vuoden ajan. Aihe ei ole kuulunut opetusalueeseeni ja tentaattori on tuskaillut huonon oppimistuloksen vuoksi.
Valitsin opetettavan asian ensisijaisesti aiheen tärkeyden vuoksi, mutta toki oli mielenkiintoista nähdä, mitä opettajan muutaman minuutin panostuksella voidaan oppimistuloksissa saavuttaa.
Oppimistuloksissa tuli merkittävä parannus: tenttituloksissa saatiin ennätysmäärä viitosia (paras mahdollinen pistemäärä) ja alinkin tenttitulos oli erittäin hyvä.
OHJAUS, ITSEOHJAUTUVUUS klo 10.45 - 11.30, SÄ124, puheenjohtaja Ville-Valtteri Visuri
TEAMS laboratoriotyöskentelyn ja ohjauksen tukena, väitöskirjatutkija Anni Lenkola, TTK, demonstraatio (sisältää opiskelijahaastattelun)
Opetusvastuuni sisältäessä kemistiopiskelijoiden opinnäytetöiden ohjaamista sekä tutkimusprojektien ja kemistien graduun kuuluvan erikoistyön laboratorio-ohjausta, harjoittelussa kehitettiin TEAMS-etäympäristöä palvelemaan paremmin opiskelijoiden tasavertaisuuden toteutumista ja parantamaan niin yksilöllistä kuin yhteisöllistä ohjausta. Harjoittelu toteutettiin Tutkimusprojekti-kurssilla, jossa suoritetaan yksilötyö, mutta tavoitteena oli mahdollistaa myös työelämätaitojen, kuten tiimityöskentelyn ja vuorovaikutustaitojen, kehittyminen tutkimusprojektejaan tekevien opiskelijoiden kesken.
TEAMSissä opiskelijoilla on omat kanavansa sisältäen mm. artikkelit, KTT:t, synteesiohjeet sekä työn aikana raportoitava kirjallinen työ. Yleiseltä kanavalta löytyvien laboratorio- ja kirjoitustyöhön liittyvien ohjeistusten lisäksi opiskelijoiden työhön valmistautumista edistämään on luotu virtuaalinen laboratoriokierros TTK:n laboratorioon. Tällä tavalla opiskelijat pääsevät työtä suunnitellessaan tutustumaan etänä laboratorioon ja työssä tarvittaviin laitteistoihin ja välineisiin.
Opiskelijoiden itseohjautuvuuden tukeminen psykologian edistyneissä tilasto-opinnoissa, yliopisto-opettaja Sohvi Nuojua, KPTK, esitystapa: pyöreän pöydän keskustelu
Toteutin opetusharjoitteluni psykologian maisterin tutkinnon edistyneiden tilastomenetelmien kurssilla, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijan alakohtaista tilasto-osaamista sekä tukea pro gradu -tutkielman valmistumista. Opetusharjoitteluni pääasiallisena tavoitteena oli luoda opiskelijan määrällisiin tutkimusmenetelmiin liittyvää itseohjautuvuutta palveleva opetuskokonaisuus. Opiskelijan itseohjautuvuutta tukevan opetuksen peruspilarit – kuten opiskelijoiden motivointi ja kohtaaminen yksilöinä sekä opettajan saatavilla olo – toteutuivat kurssilla: Opiskelijat työstivät kurssilla pääasiassa oman pro gradu -tutkielmansa aineistoa ja tilasto-osuutta, mikä ruokki motivaatiota määrällisten menetelmien opiskeluun. Lisäksi osa kurssin käytännön harjoituksista järjestettiin drop-in-tyyppisinä harjoitustunteina, joilla opiskelijat saivat opettajalta yksilökohtaista ohjausta liittyen oman graduaineiston tilastolliseen tarkasteluun. Opiskelijoiden palautteessa kiiteltiin juuri näiden itseohjautuvuutta tukevien elementtien toteutusta kurssilla.
Prosessiteollisuus nyt ja tulevaisuudessa –kurssin päivitys, apulaisprofessori, Ville-Valtteri Visuri, TTK, esitystapa: haastattelu
Kurssilla kehitettiin mm.
Oma luento jaettiin kahteen osaan
Palautustehtäviin (harjoitustyö + essee) selkeämpi arvostelu
Uusi vierailijaluentokerta
Tentteihin luotiin soveltavampia tehtäviä
NOSTE KEHITTÄMISHANKKEIDEN KUULUMISIA, klo 10.45 - 11.30, TA101, puheenjohtaja Saara Luhtaanmäki
Opinto-ohjaajakokeilu LUTK:ssa, suunnittelija ja opinto-ohjaaja Tiina Kemppainen, Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskus
Opo-hankkeessa kokeillaan opinto-ohjauksen toimintamenetelmiä yhdessä tiedekunnassa (LuTK). Hoidan opinto-ohjaajan tehtävää 50 % työpanoksella vuoden 2026 loppuun saakka. Olen ohjannut erityisesti putoamisvaarassa olevia opiskelijoita kuten lisäajan hakijoita ja opiskelijoita, joiden opinnot ovat jumittuneet. Opiskelijat ohjautuvat opinto-ohjaajalle koulutussuunnittelijoilta, omaopettajilta ja toveilta. Yksilöohjausten lisäksi olen pitänyt Harjoitteluun! -uraryhmää lukukausittain. Seuraavaksi lukuvuodeksi on tekeillä Ura-Moodlekurssi yhteistyössä asiakkuuspäällikön kanssa. Opo-toiminnalla tuetaan myös omaopettajien ja muiden ohjausta antavien henkilöiden työtä yhteisiä tilaisuuksia järjestämällä ja niihin osallistumalla, materiaalia tuottamalla sekä opiskelun tukipalveluista tiedottamalla.
Uusien OPS-kurssien lanseeraus Nosteen avulla, FT, yliopisto-opettaja Aino Isojärvi, Elokuva ja luovat mediat, Hutk
Hankkeessa kehitettiin kaksi uutta kurssia syksyllä 2023 uusitun oppiaineen (ent. elokuvatutkimus) päivitettyjen strategisten sisältöpainopisteiden mukaisesti. Kursseilla täydennettiin jo aikaisemmin aloitettua kokonaisuutta. Oulun yliopisto on nyt ensimmäinen ja ainoa suomalainen yliopisto, joka tarjoaa laaja-alaisen sekä monipuolisen kattauksen teoreettista animaatiokoulutusta, mikä soveltuu paitsi humanististen ja taiteellisten alojen opiskelijoille, myös palvelee viestinnästä, markkinoinnista, ICT:stä ja mediakasvatuksesta kiinnostuneita tulevaisuuden työntekijöitä. Molemmat kurssit olivat poikkitieteellisiä osallistujamenestyksiä ja ne jäävät pysyvästi opetussuunnitelmaan.
Matematiikan oppimisen tukeminen tiedekunnassa, yliopistonlehtori Anne Hietava, Prosessimetallurgia ja erikoissuunnittelija Saara Luhtaanmäki, TTK
Teknillisessä tiedekunnassa on painittu vuosikausia matemaattisen osaamisen kanssa. Matemaattinen osaaminen on oppimisen lähtökohta. Tekniikkaa ei voi tehdä eikä ymmärtää ilman matematiikkaa. PISA-tulosten lasku kertoo valitettavasti matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laskusta yhteiskunnassamme.
Tutkinto-ohjelmissamme haluamme opiskelijoidemme läpäisevän opintojen alkuun sijoittuvat tekniikan matematiikan opinnot ajallaan. Tähän tavoitteeseen olemme pyrkineet tarjoamalla opiskelijoille tilan, jossa on helppo pyytää apua ja oppia. Matematiikan preppaustoiminta on alkanut tähän tarpeeseen.
Alkuun preppaustoiminta kohdentui tenttiin opiskelun tueksi, mutta olemme NOSTE-hankkeen myötä laajentaneet toimintaa koskemaan oppimista koko kurssin ajan. Olemme myös palkanneet opiskelijatuutoreita varsinaisten preppausopettajien avuksi. Kokemukset ovat positiivisia ja toimintaa kehitetään palautteen pohjalta paremmaksi.