Ajatuksiani pampaista

Pieniamerikanpaimenkoirien suvuissa on yhä suhteellisen lähellä australianpaimenkoiraa, toisinaan jopa toisessa tai kolmannessa polvessa. Tästä syystä pampain luonnetta voi hyvinkin tarkastella jatkumona aussien luonteesta. Pampaihin liittyen aussieiden luonteesta on olennaista ymmärtää piirteet, jotka ovat olleet eduksi työkoirilla. Esimerkiksi persoonallisuus-/temperamenttipiirre neuroottisuus ilmenee paimenilla usein suurena kontrollintarpeena. Tästä on karjanpaimennuksessa suuri hyöty, vaikka arkisessa elossa vaikkapa kaupungissa samainen kontrollintarve voi olla todella ongelmallinenkin piirre. Koira pyrkii tällöin muokkaamaan ympäristönsä itseään tyydyttäväksi kontrolloimalla sitä miten kukakin saa toimia ja olla. Niin aussieissa kuin pampaissakin on aika paljon hajontaa luonteiden osalta, joten mitään yksiselitteistä kuvausta roduista on vaikea antaa. Erilaisten piirteiden esiintyvyys on kuitenkin tärkeää tunnistaa. 

Myös Lisa Giroux kuvaa ausseja alempaa tältä sivulta löytyvässä kirjoituksessaan sitkeiksi ja koviksi, kun taas pampait ovat tyypillisesti herkkiä, yleensä hyvin miellyttämishaluisia, ja toisinaan myös luonnostaan hiukan epävarmoja vaikka arkuutta ei olisikaan. Epävarmuus ei siis tässä tapauksessa tarkoita arkuutta, vaan vaihtelevan asteista itsevarmuuden puutetta. Epävarmuus on vain osittain pysyvä temperamentaalinen taipumus, johon vaikuttavat sekä perimä että kokemukset. Lisäksi siihen kytkeytyvät muut luonteenpiirteet, kuten pelokkuus, palautumiskyky sekä taipumus lähestyä ärsykkeitä tai vetäytyä niistä. Pampait eroavat aussieista käsitykseni mukaan myös ohjaajapehmeydessään sekä herkkyydessään lukea ihmisten tunnetiloja. Oikean kodin löytänyt pampai on hauska, sopeutuvainen ja harrastuskentällä tehokas omistajansa varjo, joka painautuu tyytyväisenä kainaloon aktiivisen päivän päätteeksi.

Epävarmuutta ei siksi voi tarkastella mustavalkoisena ominaisuutena, jossa koira olisi joko epävarma tai itsevarma. Itse hahmotan sen yksinkertaistetusti jatkumona erittäin epävarman (0) ja erittäin itsevarman (1) välillä, vaikka yksittäinen koira voi reagoida eri tilanteissa hyvinkin eri tavoin. Ympäristö vaikuttaa kehittyvään koiraan merkittävästi, minkä vuoksi koiran sijoittamista tällaiselle janalle on vaikea arvioida yksittäisten kohtaamisten perusteella. Sen sijaan koiran hyvin tunteva, riittävän kokenut ihminen voi muodostaa arvion sen luontaisesta itsevarmuudesta, ja tätä arviota olisi perusteltua hyödyntää myös jalostusvalinnoissa.

Tällaisessa yksinkertaistetussa tarkastelussa arvioisin, että palveluskoirien toivotaan sijoittuvan rodusta riippuen jonnekin 0,7–0,8 tasolle. Oma käsitykseni on, että monien seurakoirien todellinen sijoittuminen on usein lähempänä 0,3–0,5 aluetta, vaikka seurakoiratkin hyötyisivät paremmasta itsevarmuudesta. Laajoissa kysely- ja testiaineistoissa (esimerkiksi C-BARQ; James A. Serpell ja Lars F. Svartberg) pelokkuus, ääniherkkyys ja epävarmuus ovat varsin yleisiä seurakoirapopulaatiossa, ja monilla roduilla merkittävä osa yksilöistä sijoittuu ei-optimaaliselle alueelle.

Pampaissa esiintyy monien erittäin toivottavien ominaisuuksien ohella myös haasteita, kuten ääniherkkyyttä ja liiallista vilkkautta - eikä täysin riskitöntä yhdistelmää ole olemassakaan. Harrastuksiin hyvin sopiva paimenkoirayksilö ei aina ole (vaikka voikin olla!) helpoin arkikoira, sillä nopeutta, tarkkuutta ja reaktiivisuutta tuovat ominaisuudet ovat koirassa läsnä myös tilanteissa, joissa ne eivät ole toivottavia. Pampaissa esiintyy usein aussien tapaan vartiointiviettiä, nopeaa reagointia, kontrollinhalua, paimennuskäyttäytymistä ja äänenkäyttöä. Nämä piirteet kuuluvat rotuun, vaikka yksittäiset koirat eivät ilmentäisi niitä silmiinpistävästi. Kun nämä ominaisuudet yhdistyvät herkkyyteen ja taipumukseen jonkinasteiseen epävarmuuteen, lopputulos voi omistajan ohjaustaitojen puutteessa olla ongelmallinen. Tällaisissa tapauksissa koiria on Suomessakin päätynyt kodinvaihtajiksi, vaikka oikeanlaisessa ympäristössä ne ovat myöhemmin voineet tasapainottua ja jopa kukoistaa.

Pidän todennäköisenä, että epävarmuus on monissa tällaisissa ongelmatapauksissa keskeinen tekijä, vaikka yksittäistapaukset vaihtelevat ja muitakin syitä varmasti on. Koira, jonka itsevarmuus on hieman puutteellinen, hakeutuu luotettavan ohjaajan lähelle ja ottaa mielellään tältä ohjeita, koska sen ei tarvitse itse kantaa vastuuta tilanteista. Kokemusten myötä se oppii luottamaan sekä omistajaansa että ympäristöönsä, mikä siis on pentu- ja nuoruusajan sosiaalistamisen tarkoitus. Sopivassa määrin itsevarmuuden puute ei tee lemmikki- ja harrastekoirasta missään nimessä huonoa, vaan itseasiassa oikeanlaiselle ihmiselle todella helpon. Harrastuksissa sellainen ei ammu väärään paikkaan kokiessaan ennakoivansa tehtävät oikein, vaan ottaa ohjeita vastaan ja pysyy kuulolla. 

Toisaalta luotettavan ohjaajan puuttuessa epävarmuus voi pahimmillaan lumipallomaisesti kasvaa kehityksen myötä ja ilmetä äkkinäisinä reaktioina. Koira ei välttämättä reagoi lievässä kuormituksessa, mutta ärsykekynnyksen ylittyessä reaktio voi olla voimakas ja näyttäytyä puolustautumisena. Koiran joutuessa ratkaisemaan tilanteet itse ilman riittävää aiempaakaan ohjausta, sen ratkaisu ei aina vastaa ihmisen toiveita. Lievemmissäkin tapauksissa epävarman ja omistajaansa luottamattoman koiran arki on usein kuormittavaa, erityisesti ympäristöissä, joissa ärsykkeitä on runsaasti. 

Vastaavasti epävarma koira voi tilannetajuisen ja sitä ymmärtävän ohjaajan kanssa olla erittäin luottavainen ja arjessa helppo, kun se kokee omistajan johdonmukaiseksi ja luottaa tämän arviointikykyyn. Hyvässä suhteessa koira reagoi herkästi ohjaajan viesteihin, joskus lähes ennakoiden niitä. Omistaja voi myös aktiivisesti vahvistaa koiran itseluottamusta leikin ja koulutuksen avulla. Mikäli tällaista suhdetta ei synny, sama koira voi näyttäytyä eri tilanteissa haastavana ilman, että siinä itsessään olisi varsinaisesti vikaa. 

On myös huomattava, ettei epävarmuus aina ilmene kaikissa tilanteissa samalla tavalla. Koira voi olla epävarma vain tietyissä konteksteissa, jolloin ongelmat rajautuvat niihin. Jos herkän ja hyvin ihmistä lukevan koiran oma ihminen jännittää tilanteita, jonkin verran lähtöjään epävarma koirakin tyypillisesti oppii jännittämään niitä ja sen epävarmuus kasvaa. Tällöin on aiheellista pohtia, missä määrin kyse on koiran ominaisuudesta ja missä määrin ohjaajan vaikutuksesta. 

Itsevarmuus on koirassa sinänsä toivottava ominaisuus, mutta korkea itsevarmuus yhdistettynä itsenäiseen työskentelytapaan voi tehdä koirasta haastavamman arkikoiran nykyisessä ympäristössä. Uskon, että pampaiden usein suht maltillinen synnynnäinen itsevarmuus liittyy osaltaan siihen, että niitä on jalostettu paremmin kaupunkiympäristöön sopiviksi. 

Monissa pienikokoisissa seurakoiraroduissa suhteellisen tyypilliset rähjäys- ja pullisteluongelmat lienevät seurausta niille jalostuneesta epävarmuudesta. Historiallisesti tällainen epävarmuus on voinut näyttäytyä sopivana passiivisuutena ja siten omistajille miellyttävänä ominaisuutena, koska koirat ovat olleet helposti ohjattavia. Nykyisin koirien kanssa vietetään usein vähemmän aikaa, mutta niiden omaa toimijuutta korostetaan enemmän. Vaikka toimijuuden korostamisella on hyviä puolia, siihen liittyy myös riski, että koira kokee omistajansa liian epävarmaksi tai passiiviseksi kantamaan vastuuta tilanteista. Tällöin koira luulee olevansa vastuussa paljon enemmästä kuin onkaan – ja enemmästä kuin mikä on sille itselleen kohtuullista. Tällainen tilanne on koiralle epäreilu. 

Sekä itsevarma että epävarma koira tarvitsee johdonmukaisen ja uskottavan ohjaajan. Itsenäinen ja itsevarma koira tarvitsee sitä rajojen asettamiseen, epävarma koira puolestaan turvallisuuden tunteen rakentamiseen. Erityisesti herkän ja ihmistä tarkasti lukevan koiran kohdalla ohjaajan uskottavuus ei voi perustua päälle liimattuun kontrolliin, vaan levollisuuteen, johdonmukaisuuteen ja kykyyn viedä tilanteet loppuun. 

Vaikka taipumuksessa epävarmuuteen on maltillisena pysyessään myös toimivia ja arkea helpottavia puolia, se on ominaisuus, joka tulisi huomioida sekä jalostusvalinnoissa että sopivien kotien valinnassa. Epävarma koira on väärissä käsissä onneton tai jopa ongelmakoira rotuun katsomatta.

  Päivitän kirjoitustani ajansaatossa ja se edustaa henkilökohtaista näkemystäni rodusta kirjoitushetkellä.

 

Australianpaimenkoiran kasvattaminen: Luonne ja kasvu
 kirjoittanut Lisa Giroux, oikoluettu tekoälykäännös

Kun kasvatat aussieta, on viisasta ymmärtää rodun yleinen luonne ja suunnitella kasvatus yksilö huomioiden. Tietoisuus niistä yleisistä (ja joskus dramaattisista) luonteenmuutoksista, joita australianpaimenkoirat käyvät läpi kypsyessään, auttaa omistajia koulutuksessa ja sosiaalistamisessa.

 

LUONNE (Australian Shepherd Club of America -rotumääritelmä)

Australianpaimenkoira on älykäs, ensisijaisesti työkoira, jolla on vahvat paimennus- ja vartiointivietit. Se on erinomainen kumppani. Se on monipuolinen ja helposti koulutettava, suorittaen annetut tehtävät tyylillä ja innolla. Se on pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta ei arka. Vaikka se on määrätietoinen ja voimakas työskentelijä, vihaisuus ihmisiä tai eläimiä kohtaan ei ole hyväksyttävää.

“…älykäs…”

Tämä sana kuvaa useimpia aussieita hyvin, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Aussiet ovat älykkäitä ja oppivat peruskäskyt erittäin nopeasti, mutta tämä on vain osa niiden älykkyyttä.

Aussiet ovat ongelmanratkaisijoita ja tunnettuja kyvystään ajatella itsenäisesti ja tehdä omia päätöksiä. Ne eivät näe ympäristössään “rajoja” – vain mahdollisuuksia. Tämä on välttämätön ominaisuus paimennuksessa, mutta se näkyy myös muilla elämänalueilla. Omistajan tulee opettaa rajat ennen kuin aussie alkaa hyödyntää mahdollisuuksia!

Esimerkki: aidat. Monet koirat näkevät aidan ylitsepääsemättömänä esteenä. Labradori ajattelee: “Harmi, aita. Jäänpä pihaan.” Aussie ajattelee: “Hmm, tuon voi ylittää” ja kokeilee 90 eri tapaa. Monet omistajat järkyttyvät koiransa pakenemiskyvystä. Joka vuosi moni aussie kuolee karattuaan näennäisen turvallisesta paikasta. Syynä ei ole pelkkä fyysinen kyky, vaan se, että aussie ei näe aitaa samalla tavalla kuin muut rodut.

Toinen esimerkki: jos aussie on nälkäinen (ja usein on hyvin ruokamotivoitunut, vaikka tätä ei mainita rotumääritelmässä), se löytää ruokaa. Kaapin avaaminen, pöydälle hyppääminen, repun avaaminen, suklaiden purkaminen – kaikki onnistuu. Esteet eivät pysäytä aussieta; se kiertää ne.

Tämä voi olla haaste koulutuksessa, jos käytetään toistoon perustuvia menetelmiä. Aussiet oppivat nopeasti ja tarvitsevat haastetta. Liiallinen toisto tylsistyttää ja voi johtaa siihen, että koira alkaa “lisätä omia ideoitaan” tehtävään – eivätkä ne aina ole toivottavia. Motivaation ylläpito edellyttää mahdollisuutta ongelmanratkaisuun.

“…ensisijaisesti työkoira…”

Keskimääräinen aussie rakastaa tekemistä. Tämä ei tarkoita pelkkää fyysistä aktiivisuutta – päinvastoin, ne tarvitsevat yhtä paljon henkistä stimulaatiota. Tasapainon puute aiheuttaa ongelmia.

Ongelmanratkaisu ei ole vain piirre vaan motivaatio: haasteet ja niiden ratkaiseminen ovat palkitsevia itsessään.

Moni koti tarjoaa paljon liikuntaa mutta vähän älyllistä virikettä. Tällöin koira voi olla fyysisesti huippukunnossa mutta henkisesti levoton – ja käyttää energiansa esimerkiksi seinien tuhoamiseen luovalla tavalla.

Usein sanotaan, että aussie on energinen rotu. Tarkempi väite olisi: tylsistynyt aussie on energinen. Riittävästi virikkeitä saava aussie voi olla tyytyväinen päivittäisiin lenkkeihin ja muutamiin aktiivisiin leikkeihin viikossa.

Esimerkkejä henkisesti stimuloivista aktiviteeteista:

 

“…vahvat paimennusvietit… määrätietoinen…”

Kyky “pomottaa” karjaa on jalostettu ominaisuus. Avainsana on “pomottaa”.

Aussie haluaa maailman olevan järjestyksessä ja tietää voivansa vaikuttaa siihen. Jos ihmisen johtajuus on heikko, koira ottaa roolin.

Se, että se pystyy tähän, ei tarkoita että sen pitäisi. Aussie on itsenäinen ja itsevarma, ja voi tarvittaessa tukea haukkua puremalla. Siksi se tarvitsee selkeän ihmisen johtajakseen. Ilman sitä koira voi stressaantua ja alkaa “johtaa” ihmisiä, mikä voi johtaa hallitsemattomaan käytökseen ja jopa aggressioon.

Toinen paimennukseen liittyvä piirre on saalisvietti. Se tekee aussiesta innokkaan pallon tai frisbeen jahtaajan. Liikkuvat kohteet – lapset, kissat, autot – voivat laukaista vietin. Tämä täytyy ohjata oikeaan toimintaan.

Lisäksi aussiet ovat usein erittäin visuaalisesti herkkiä. Sosiaalistamisen tulee olla laajaa, koska ne huomaavat asioita, joita muut rodut eivät.

 

“…erinomainen kumppani… helposti koulutettava…”

Koulutettavuus ei ole sama asia kuin älykkyys, vaan halukkuus ottaa ohjausta vastaan.

Aussien koulutettavuus on yhdistelmä henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksia. Se haluaa tehdä yhteistyötä, mutta on myös fyysisesti sitkeä.

Se tarkoittaa, että kun aussie ymmärtää, mitä haluat, se yleensä tekee sen. Ilman ohjausta se voi kokea epävarmuutta ja alkaa toimia itsenäisesti.

Fyysisesti aussien kuuluu kestää kovaa kohtelua (esim. karjan potkut) ja jatkaa työtä. Tämä sitkeys voi vaikeuttaa koulutusta – esimerkiksi nykäisyhihna ei välttämättä tehoa. Tarvitaan keinoja, jotka ohjaavat koiraa toimimaan oikein, ei vain välttämään epämukavuutta.

Monille aussieille saalisviettipohjaiset leikit toimivat vahvempana palkkiona kuin ruoka.

Stoalaisuus näkyy myös terveydessä: jos aussie näyttää kipua, se kannattaa tutkia heti.

“…vahva vartiointivietti… pidättyväinen… määrätietoinen…”

Aussiet ovat suojelevia.
 Ne kiintyvät perheeseen, mutta eivät hae kontaktia vieraisiin.
 Ne ovat valikoivia sosiaalisesti.

Tilanteissa, joissa jotain tapahtuu, aussiet ovat “tyyppi A” – ne toimivat, eivät jää sivustakatsojiksi.

 

ELÄMÄNVAIHEET

Pennut

Piirteet ovat usein lieviä tai puuttuvat – tämä mahdollistaa oppimisen.

Nuoruus (10–20 kk)

Vaistot voimistuvat ja voivat näkyä äärimmäisinä.

Aikuisuus

Persoonallisuus vakiintuu ja eroaa usein selvästi pentuajasta.

 

PENTUAIKA

Pennulle tulee antaa selkeät rajat ja johtajuus alusta alkaen. Tämä ei tarkoita kovuutta, vaan hallittua ympäristöä: leikki, ruoka ja resurssit ovat ihmisen kontrollissa.

Monet aussiet ovat “helppoja pentuja”, mikä johtaa siihen, että koulutusta laiminlyödään. Tällöin koira ei opi tottelemaan silloin kun se on tärkeää.

Varhainen sosiaalistaminen on kriittistä – erityisesti tämän rodun kohdalla sitä tarvitaan huomattavasti enemmän kuin monilla muilla roduilla.

 

NUORUUS

Nuoruus tuo esiin vartiointivietin, pidättyvyyden ja määrätietoisuuden. Käytös voi olla voimakasta ja jopa huolestuttavaa.

Koira voi alkaa vältellä vieraita tai reagoida aggressiivisesti. Koska aussie menee kohti ärsykettä, ei pois siitä, tilanteet voivat eskaloitua.

Tämä on normaali vaihe, mutta sitä ei saa sivuuttaa. Koira oppii koko ajan. Jos äärikäytös toimii, se jatkuu. Hallinta ja koulutus ovat välttämättömiä.

Myös suhde omistajaan testataan. Koira voi vaikuttaa tottelemattomalta tai unohtaneen kaiken oppimansa. Ratkaisu on lisätä harjoittelua ja kontrollia.

 

AIKUISUUS

Hyvin koulutettu aikuinen aussie selviytyy monista tilanteista, mutta omalla tavallaan.

Se ei ole kaikkien ystävä. Se on uskollinen omalle perheelleen ja pidättyväinen vieraita kohtaan.

Vartiointivietti säilyy, mutta sen tulisi olla hallinnassa.

On tärkeää muistaa: aussien uhkaukset eivät yleensä ole bluffia. Jos se kokee tarpeelliseksi purra, se todennäköisesti tekee sen. Väärät tilanteet voivat johtaa vakaviin seurauksiin.

 

YHTEENVETO

Rodun peruspiirteiden ymmärtäminen auttaa kasvattamaan tasapainoisen koiran. Niiden sivuuttaminen johtaa lähes aina ongelmiin.

Aussie on älykäs työkoira, jolla on vahvat paimennus- ja vartiointivietit, itsenäinen ja määrätietoinen luonne sekä kyky muokata ympäristöään. Se rakastaa perhettään syvästi ja suhtautuu vieraisiin arvokkaalla pidättyvyydellä.

Joillekin nämä piirteet ovat haaste. Rodun harrastajille ne tekevät siitä täydellisen koiran.

 

Raising an Australian Shepherd: Temperament and Development

~ by Lisa Giroux, alkuperäinen teksti

When raising an Aussie, it's wise to understand general breed character and to design the rearing program with the individual dog in mind. Awareness of the general (and sometimes drastic) temperamental changes that Australian Shepherds exhibit as they mature can aid owners in training and socialization.

 

CHARACTER (Australian Shepherd Club of America Breed Standard)

The Australian Shepherd is intelligent, primarily a working dog of strong herding and guardian instincts. He is an exceptional companion. He is versatile and easily trained, performing his assigned tasks with great style and enthusiasm. He is reserved with strangers but does not exhibit shyness. Although an aggressive, authoritative worker, viciousness toward people or animals is intolerable.

"....intelligent..."

This word accurately describes most Aussies, but what does it really mean? Aussies are intelligent and learn basic obedience commands extremely quickly, but this is only part of how Aussie intelligence works.

Aussies are problem-solvers and are renowned for their ability to think independently and make decisions o their own/ Aussies do no see "limits" in their environment....only opportunities. This is a necessary trait in Aussie working ability with stock and it carries over to other areas of life. Aussie owners should thoughtfully teach limits, before the Aussie takes the opportunities!

For example, fences. Other dogs see fences as insurmountable obstacles. A Lab looks at a fence and thinks, "Darn, a fence. Guess I'll be staying in the yard." The Aussies looks at a fence and thinks, "hmm, I can get over that" and then proceeds to try 90 different ways to do so. Aussie owners are often shocked at their dog's ability to escape. Many Aussies die each year after they escape an enclosure that seems secure. Is this because of phenomenal jumping ability and athleticism? Partly, but the biggest reason for this often-seen trait is that the Aussie doesn't see the fence in the same way as other breeds. If there is a problem in the way of an Aussie) such as how to get over a fence to see something interesting) the Aussie will usually quickly figure out how to solve the problem.

Another example: if an Aussie is hungry (and Aussies are usually very food-motivated, a trait that is not listed in the Breed Standard_, he will look for food and find a way to get it! If this means opening a cupboard, jumping onto the counter, unzipping a backpack, unwrapping Christmas chocolates, the Aussie will find a way. Aussies see roadblocks, but do not submit to them. They figure out ways to get around!

 

As herding dogs or obedience/sport prospects, the Aussie problem-solving capacity can be a problem with owners who use repetitive, drill-style training methods. Aussie learn quickly and enjoy a challenge. Repeated "drilling" can quickly bore or even cause an Aussie to dislike the activity. Many Aussies will try to insert something of their own into the "game" and what they insert isn't always ideal for working or competition! Keeping an Aussie motivated includes allowing them to problem-solve.

"...primarily a working dog...."

The average Aussie loves to have something to do. This doesn't mean that they are just "jocks" and need endless physical activity...far to the contrary~ Aussies need mental stimulation just as much as physical. There should be a healthy balance in this area, or problems can arise.

Australian Shepherd problem-solving is not only temperament trait, but a motivation. They enjoy a challenge, they love figuring things out, success in solving a problem is a reward unto itself.

Many homes provide massive amounts of physical activity but not much mental stimulations, and this can cause trouble. Aussie puppy owners who do not provide adequate mental stimulation to balance with the physical often find themselves with a dog that is extremely physically fit but mentally very restless. This translates to a dog that is able to strip the wallpaper in creative patterns all day long with gusto and great stamina due to his fantastic physical condition (and his eager -to-problem-solve brain)!

 

Much has been written about the Aussie as an active breed who has a high energy level. A more accurate statement would be that a bored Aussie is an active dog with a high energy level. Aussies that have adequate mental stimulation can be very satisfied with regular leash walks every day and a few free runs or active retrieval games per week.

 

Examples of mentally stimulating activities:

* Food dissections (stuffed Kongs instead of food bowl)

* Delectable but difficult to slaughter chew bones

* Retrieval games (also physically stimulating)

* Trick performance (rewarded with access to highly valued items)

* Hide and Seek with owner (physical for both players!)

* Agility (also physical, but primarily mental...on the woodpile, in the forest, or on formal equipment in a class environment)

* Free play with other, known dogs (also physically stimulating)

* Obedience classes

* Flyball (also physically stimulating)

* Working livestock (also physically stimulation)

 

"...of strong herding...instincts...authoritative..."

The ability to authoritatively boss around livestock is a trait that has been cemented in by breeders for a hundred years or more. The key work here is "boss".

 

Aussie like to have their world in order and know that they can have an influence on creating that order. This means that if leadership and guidance from humans is weak, the Aussie will step into the leadership role.

Just because they CAN do this doesn't mean that they SHOULD. Aussies are dogs that have various watchdog tendencies and the independence and confidence to back up a bark with a bite. The breed needs a good human boss to show them boundaries and provide them with the leadership they need. Remember that Aussies bossing around livestock is supposed to be directed by a person working along with them. Aussies like to have good leadership and to know what is expected of them. An Aussie that thinks they are the leader within their human "pack" is usually more stressed than they should be, and can even start to "boss" the human members of the household which can lead to uncontrollable behavior and even inappropriate aggression.

 

Another part of the Aussie herding instinct is strong levels of prey drive (the instinctive reaction to moving objects/pursue and capture). Prey drive is what makes an Aussie a motivated ball-player or Frisbee addict. Aussie love to chase and ip at moving objects. Children, cats and cars are often the target of this drive. It is important to channel this drive into appropriate activities and to teach the Aussie what is NOT appropriate. If prey drive is present, the dog will feel strongly motivated to express it The owner must give the dog an outlet or the problem-solving, independent Aussie will find his own.

As a high-prey herding breed, Aussies are usually extremely visually sensitive. This is important to remember during the socialization process. Aussies notice things that other breeds don't, and the socialization process should be extremely far-reaching for this reason.

 

",,,he is an exceptional companion,,, versatile and easily trained..."

 

Owners of Aussies that have experience with other breeds often comment on the train-ability of the Aussie. Train-ability has nothing at all to do with intelligence...it has to do with the breed's willingness to take direction.

Aussie trainability is a combination of mental and physical traits. Mentally, an Aussie like to comply and likes to take direction. Physically, in order to be a stockdog they must be tough and gritty and bounce back readily from discomfort or pain they might encounter (getting kicked by a cow, running into a fence, working in bad weather, etc. ).

What this means is that Aussies need to know what you want, and are usually willing to comply when they know it. In relation to stockdog work, they readily change tactics and learn the wishes of their handler. If undirected they can feel a sense of anxiety and try to do things on their own which to them is not ideal. An Aussie puppy wants and needs to be shown boundaries and feel there is a clear leader, someone whom he can look up to and take direction from.

 

On the physical side of things, a good Aussie cowdog is supposed to be able to get kicked in the teeth and get up ready for more, and dive right back into his job without apprehension. The cow corrects him pretty hard,,, and the Aussie bounces back with enthusiasm!

 

This trait of physical toughness can cause difficulties in handler/dog training, too. An example of this can be the use of a long line to administer leash pops (training for recall, stock work, etc). this can be a large source of frustration to handlers that have in the past used these types of training methods with success with other breeds. A Border Collie or Labrador Retriever would probably respond pretty well to a long-line leash pop due to their physical sensitivity...but not most Aussies. If the Aussie does not connect the leash pops to the handler, his physical toughness might cause him to ignore the leash pops. An Aussie handler has to find different ways to show his dog right from wrong, ways that allow the dog to comply with the owner's wishes rather than avoid discomfort. The presence of high prey drive in Aussies can mean that people wishing to have a great sport or obedience dog can use prey-drive games as high-level motivators. Some Aussies like prey-drive games more than food rewards!

 

Toughness/stoicism should also be considered in regards to health. Aussies can be stoic to the extreme. If your Aussie is showing pain, it is worthwhile to investigate right away.

 

"strong,,, guardian instinct ,,,reserved with strangers,,,aggressive, authoritative..."

”...strong...guardian instincts..." Aussies are protective watchdogs.

"...reserved with strangers..." Aussies are closely attached to their family but do not tend to seek contact with strangers, or easily accept strangers as "friends". This does not mean that they are shy or aggressive. Aussies are selective in their social interactions. They can be extremely affectionate with family members but not interested in stranger's affections.

"...aggressive, authoritative..." At a car wreck where people are injured and other people have arrived, there are A) people that step in and take charge B) People that follow A's direction and C) people that remain bystanders. Aussies are type A. When something is happening, they take action. they don't often back off from a challenge and their problem-solving abilities and independence cause them to try to manipulate their environment. They don't give up easily, either.

 

***************************************

LIFE STAGES

The traits above express themselves very differently at various stages in the dog's life.

Puppies: As youngsters, these traits are often blunt or not present at all. This is Mother Nature's way of allowing the dog to explore his environment and learn to accept things.

Teenagers: During adolescence (10 months to about 18-20 months) Aussies often go through a phase in which they "try out" some of the instinctual tendencies that are cropping up as their bodies and brains mature (just as human teenagers do!) The traits mentioned above often express themselves in extreme ways during adolescence as the dog learns.

Adults: True adult personality (18-20 months onward) is often very different from the puppy and adolescent stages.

So what does all of this information on the inherent Aussie personality and different life stages mean to the person raising an Australian Shepherd from puppy hood?

Basically, it means that the owner should be aware of inherent breed traits and also aware that these traits can appear at different ages and in different strengths. Particularly in adolescence, extreme behavior can be seen Owners should predict potential expression of these traits, recognize preliminary sigs of them, and raise the puppy right from the start with the sim of prevention of future problems.

 

PUPPYHOOD

Puppies should be given clear leadership and guidance from a very young age, right from the start. they should have clear boundaries and understand that the human is in control of their behavior. This does not mean harshness or strictness, rather that the human should control every aspect of the pup's life in a way that the puppy can perceive it. Play, food, toys, and access to valued items should be carefully controlled so that the puppy clearly understands who is the leader in the household.

Most Aussies are "easy puppies,", and far too many Aussie owners ride along with the "easy puppy stage" without considering the consequences. An Aussie that does not have a lot of practice in bowing to a human's wishes does not easily take direction at times when direct compliance is needed. It is wise to train your puppy to be compliant, biddable and non-argumentative during the part of his life when it's easiest....puppyhood.

If your puppy is showing reserve with strangers and watchdog traits from a young age, be sure to recognize these traits and teach your puppy how you want him to act. Do not encourage behavior in puppies that you do not want to continue in adulthood. What seems cute in a fluffy puppy can be dangerous down the road in an adult dog. If your dog is particularly sensitive to strangers, socialize more, If your puppy is particularly "watch -doggy", exercise more control so that you will eventually be able to manage him so that no one is in danger. Also make sure the dog knows the house is YOURS instead of HHIS by controlling every aspect of his freedom and resource access.

Because of the breed's extreme intelligence, visual sensitivity, and watchdog traits, Aussie puppies should be socialized in as many different environments and situations as possible. Herding breeds in general demand fully three times the socialization of retriever breeds. Do it, do it again, then do it some more. Maintenance should be continued for the lifetime of the dog.

ADOLESCENCE

The adolescent period in the Australian Shepherd usually marks the beginning of watchdog traits, reserve with strangers, and authoritative behavior. Owners should be aware that during this period, these traits can be extremely, alarmingly strong. Dogs that were gregarious during puppyhood can start to avoid contact with strangers. Dogs that were never watchdogs suddenly begin to do it, and are often difficult to control while doing so. Because of the Aussie trait to move TOWARD things that are bothering them rather than backing off, this can lead to difficult situations. If the dog doesn't want to be petted by a stranger he may threaten the person with a growl if they don't leave him alone. People the dog perceives as "intruders" are treated with high levels of suspicion and may even be greeted with aggressive displays.

Many Aussie owners suffer severe anxiety during the adolescent period when the dog shows extreme protective/watchdog behavior or extreme reserve. Be aware that the way your dog is acting during adolescences is usually NOT hoe the adult personality will end up...it is a stage that must be worked through. Just because it's a stage, however, doesn't mean you should ignore it and wait for it to "go away". Your dog is learning the whole time. If he learns that extreme behavior is the thing that works, he will continue behaving in an extreme way. You must control and prevent extreme behavior through management and socialization. You must never allow him to learn that throwing his teeth around is an an acceptable option. You must consider how people that encounter him will feel if he shows this behavior. You should keep managing and training until the behavior lessens.

Don't despair even if little to no progress is evident. It may seem that no matter how hard you try, your dog is still over-the-top reactionary. it is NORMAL for an adolescent Australian Shepherd to show these behaviors strongly throughout adolescence. Kepp plugging away~ Your primary focus should be on prevention....so that the dog doesn't learn that these behaviors work. If you use careful management and training through adolescence, the behaviors will calm down as hormones and sheer experience turn him into an adult.

In regards to their relationship with their owners, teenage Australian Shepherds begin to push the boundaries of their world, just as human teenagers do~ This means that Aussies might challenge authority by responding differently when directed to do something. They can seem distracted or even outright oppositional. Sometimes it may seem they have forgotten every piece of previous training! This should be coped with by strengthening control of the dog's environment and extra obedience practice. Do not assume that things will get better if you just wait. If you do nothing, the dog will definitely re-define his relationship with you. If you increase training and control, the dog will remain where he should be...below you in rank structure, a willing and compliant partner.

 

ADULTHOOD

Adult Australian Shepherds that have been properly socialized and trained can usually handle nearly anything life throws at them, but in a way different than many other breeds. Reserve with strangers turns into "I am not everyone's best friend and I won't act that way.". Adult Aussies often ignore strangers, and are slow to change the classification from "stranger" to "friend". Do not expect your Aussie to be the Will Rogers of dogdom, "never met a stranger..." Treasure your Aussie's loyalty to you and your family members. Do not allow others to force unwanted affection on him. Respect his nature, and allow him his dignity.

Watchdog traits in adults are usually prominent, but a well-trained Aussies should have pretty good judgment of when it's appropriate to be a watchdog and should respond to his owners' command of "Ok that's enough". A good Aussie with proper temperament will probably guard the car and home with savage intensity when the owner is not there. He may even guard like this when people outside the family that he has previously been friendly with...when you are there, they are fine, when you are not, they qualify as "intruders".

It is important to remember that Aussie threats usually aren't bluffs. If a cowdog is trying to make a cow move, he is going to back up his threat with a bite. This holds true in a watchdog situation as well. Do not put your Aussie into situations that will cause him, in his mind, to "need" to bite someone. If you do, you are almost guaranteeing his death by lethal injection.

 

***************************************************************

Good knowledge of basic breed characteristics can allow Australian Shepherd owners to prepare and train their dog to be the best companion possible. Ignoring these basic traits during the raising and training process almost always results in problems.

An Aussie is an intelligent working dog, with strong herding and guardian instincts, an authoritative and aggressive personality, a dog that things there are no limits in life and that he can manipulate his own environment if he just tries hard enough. He is a dog that loves his family beyond measure and tolerates strangers with dignity but not effusive affection.

For some, these traits will be unwelcome and disappointing. For the true Aussie fancier, these traits are what make the breed the best dog in the universe.