Nimi, joka on elänyt vuosisatoja

Arkistotiedoissa esiintyvä Lejle mainitaan Tikkurilan Hertaksen taloon kuuluneena ulkotilana. Samalla nimellä tunnettiin myös alueen metsä, Lejle skog, sekä kallio, Lejle berget.

Vantaan kaupungin vuonna 2005 julkaisemassa Leinelän suunnitteluesitteessä Lejle-nimen kerrotaan pohjautuvan suomalaiseen Leinelä-nimeen. Nimi yhdistetään esitteessä germaanisperäiseen Leinecke-henkilönnimeen, joka oli yleinen alasaksalainen nimi hansakaupan aikana. Hansakaupan vaikutuksesta Suomeen saapui saksalaisia, joista osa jäi maahan pysyvästi.

1400- ja 1500-luvuilla silloisen pitäjän pohjoisrajalle syntyi uudistiloja. Näihin kuuluivat esitteen mukaan Rekola eli Räckhals, Ebbilä ja Leinelä.

Leinelä ei siis ole uutta kaupunginosaa varten keksitty nimi. Se on vuosisatoja vanha paikannimi, joka yhdistää nykyisen kaupunginosan alueen varhaiseen asutushistoriaan.

Lähde: Vantaan kaupunki, Leinelän suunnitteluesite, 2005.

Metsäalueesta suunnitelluksi kaupunginosaksi

Nykyinen Leinelä sijaitsee Itä-Vantaalla Koivukylän ja Ilolan välissä. Ennen uuden kaupunginosan rakentamista alue oli pääosin metsää ja rakentamatonta maastoa. Myös nykyään Leinelää ympäröivät lännessä ja pohjoisessa metsäalueet, jotka tuovat luonnon lähelle koteja.

Leinelän kaupungistumisen ensimmäinen merkittävä kaavallinen askel otettiin vuonna 1992. Tuolloin alue osoitettiin Vantaan yleiskaavassa kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Myöhemmässä yleiskaavasuunnittelussa alue varattiin tehokkaalle asuntorakentamiselle.

Tuleva Kehärata ja Leinelän asema loivat mahdollisuuden rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle tavallista tiiviimpi kaupunginosa. Näin Leinelästä alettiin suunnitella raideliikenteeseen tukeutuvaa asuinaluetta keskelle muuten pientalovaltaista ja metsäistä ympäristöä.

Suunnittelualue oli kooltaan noin 32,6 hehtaaria, ja Vantaan kaupunki omisti sen kokonaan. Vantaalla lähtökohta oli poikkeuksellinen, sillä kaupunki pystyi maanomistajana vaikuttamaan tavallista vahvemmin alueen rakenteeseen, rakentamisen laatuun ja asuntojen monipuolisuuteen.

Uudenlainen tapa suunnitella kaupunkia

Leinelän varsinainen kehittämisprosessi käynnistyi vuonna 2004. Kaupunki halusi kokeilla uudenlaista suunnittelutapaa, jossa tulevat rakennuttajat ja rakennusliikkeet otettaisiin mukaan jo asemakaavan laatimisen alkuvaiheessa. Menetelmää kutsutaan kumppanuuskaavoitukseksi.

Leinelä oli ensimmäinen alue, jossa Vantaa ryhtyi kehittämään kokonaan omistamaansa maata yhdessä yksityisten kumppaneiden kanssa. Kaupunki asetti suunnittelulle tavoitteet, mutta hyödynsi samalla rakennuttajien, rakennusliikkeiden, arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden osaamista.

Leinelän suunnittelussa tavoiteltiin:

• omaleimaista ja laadukasta arkkitehtuuria

• monipuolisia asuntoja ja asumismuotoja

• tiivistä rakentamista aseman läheisyydessä

• esteetöntä ja helppokulkuista ympäristöä

• rakennusten, katujen ja pihojen muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta

• luonnon ja rakennetun ympäristön yhteensovittamista.

Kaupungin täydellinen maanomistus antoi hyvät mahdollisuudet tavoitella kokonaisuutta, jossa yksittäisten rakennusten lisäksi kiinnitettiin huomiota koko kaupunginosan ilmeeseen ja toimivuuteen.

Suunnitteluoppia Euroopan kaupungeista

Leinelän suunnitteluun haettiin ajatuksia myös Suomen ulkopuolelta. Kehittämisprosessin alkuvaiheessa Vantaan kaupungin työntekijät tekivät opintomatkan Tukholmaan. Myöhemmin kaupungin ja hankkeen toteuttajien edustajat tutustuivat kaupunkirakentamiseen Wienissä, Grazissa, Linzissä ja Pariisissa.

Tarkoituksena ei ollut kopioida mitään yksittäistä kaupunginosaa sellaisenaan. Matkoilta etsittiin ideoita esimerkiksi tiiviiseen asumiseen, kaupunkikuvaan, arkkitehtuuriin ja erilaisten rakennusten sovittamiseen yhteen.

Suunnittelun aikana järjestettiin myös kaupunkikuvaa, alueen identiteettiä ja markkinointia käsitteleviä seminaareja ja työpajoja. Niiden avulla eri suunnittelijat ja rakentajat pyrkivät muodostamaan yhteisen näkemyksen siitä, millainen Leinelästä tulisi.

Esteettömyyden pilottialue

Leinelästä tehtiin Vantaan esteettömyysstrategian pilottikohde. Suunnittelussa haluttiin kehittää helpon asumisen ja sujuvan liikkumisen ratkaisuja sekä ottaa huomioon liikkumis- ja aistirajoitteiset asukkaat.

Esteettömyyttä ei tarkasteltu vain erityisryhmien tarpeena, vaan hyvän asuinympäristön yleisenä ominaisuutena. Helppokulkuiset reitit, saavutettavat rakennukset ja selkeä ympäristö palvelevat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita.

Esteettömyyden nostaminen yhdeksi suunnittelun pääteemoista oli osa Leinelälle asetettuja tavanomaista korkeampia laatutavoitteita.

Taide ja värikäs arkkitehtuuri osana ympäristöä

Leinelässä taide haluttiin tuoda osaksi jokapäiväistä asuinympäristöä. Ajatus taiteen sisällyttämisestä alueelle syntyi kehittämiskumppaneiden aloitteesta, ja siitä tuli yksi uuden kaupunginosan tunnistettavista piirteistä.

Myös rakennusten väreihin, materiaaleihin ja mittakaavaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Asemakaavan rinnalla laadittiin yksityiskohtaisempi rakentamisohje, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että eri rakentajien toteuttamat korttelit muodostaisivat yhtenäisen mutta vaihtelevan kokonaisuuden.

Leinelän arkkitehtuurissa toistuvat voimakkaat värit, vaihtelevat rakennukset ja ihmisen kokoinen mittakaava. Ne erottavat alueen monista muista samaan aikaan rakennetuista kaupunginosista.

Kaupunki ja rakentajat saman suunnittelupöydän ääressä

Leinelän toteuttajakumppanit valittiin vuosina 2005 ja 2006 järjestetyssä kutsukilpailussa. Ehdotuksia arvioitiin muun muassa kaupunkikuvan, asuntosuunnittelun, arkkitehtuurin, luonnon huomioon ottamisen, pysäköintijärjestelyjen sekä suunnitelmien muunneltavuuden perusteella.

Kumppaneiksi valittiin kolme rakennuttajaa ja kaksi rakennusliikettä:

• Asuntosäätiö Rakennuttaja Oy

• VVO Rakennuttaja Oy

• YH-Suomi Oy, myöhemmin Avara Suomi Oy

• Skanska Kodit Oy

• Oy Alfred A. Palmberg Ab.

Varsinainen suunnitteluvaihe alkoi keväällä 2006. Alue jaettiin viiteen osaan, joista jokaisesta vastasi yhden kumppanin palkkaama arkkitehtitoimisto. Suunnitelmia sovitettiin yhteen kaupungin johdolla, jotta eri korttelit muodostaisivat tunnistettavan Leinelän kokonaisuuden.

Erityistä oli se, että kaupunginosan asemakaavaa, rakentamisohjetta ja rakennusten suunnittelua tehtiin osittain samanaikaisesti. Näin rakentamisen käytännölliset ratkaisut voitiin ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa.

Asemakaavasta rakentamiseen

Kaupunginosa oman aseman ympärille

Leinelän suunnittelu perustui alusta lähtien ajatukseen raideliikenteeseen tukeutuvasta kaupunginosasta. Asuminen haluttiin sijoittaa lähelle tulevaa asemaa, jotta päivittäisiä matkoja voisi tehdä sujuvasti joukkoliikenteellä.

Kehäradan ja Leinelän aseman valmistuminen vuonna 2015 liitti kaupunginosan suoraan päärataan, lentoasemaan ja muuhun pääkaupunkiseutuun.

Oma asema on yksi Leinelän merkittävimmistä vahvuuksista. Samalla Leinelä on esimerkki kaupunginosasta, jossa asuminen, raideliikenne ja kaupunkirakenteen tiivistäminen suunniteltiin alusta lähtien toisiaan tukeviksi.

Leinelä rakentuu vaiheittain

Leinelä on kasvanut ja täydentynyt vaiheittain 2000-luvun lopulta lähtien. Pitkä toteutusaika on mahdollistanut sen, että kaupunginosa on kehittynyt asumisen tarpeiden, uusien suunnitteluratkaisujen ja ympäröivän kaupungin mukana.

Rakentamisen eri vaiheissa on pyritty säilyttämään Leinelälle määritellyt tunnusomaiset piirteet: värikäs arkkitehtuuri, helppo liikkuminen, vaihteleva mittakaava ja metsäisen luonnon läheisyys.

Nykyinen Leinelä on useiden suunnittelu- ja rakennusvaiheiden tulos. Sen kaupunkimaiset korttelit, pientalot, päiväkodit, lähipalvelut, taide ja ympäröivät metsät muodostavat kokonaisuuden, jossa uusi rakentaminen kohtaa vanhan maiseman.

Vanha nimi elää uudessa kaupunginosassa

Leinelässä kohtaavat vuosisatainen paikallishistoria ja uuden ajan kaupunkisuunnittelu. Nimi palautuu keskiaikaisen asutuksen aikaan, Lejlen metsään, kallioon ja tilaan. Nykyinen kaupunginosa puolestaan kertoo Vantaan kasvusta, Kehäradan rakentamisesta ja uudenlaisesta tavasta suunnitella kaupunkia.

Leinelän historia ei alkanut ensimmäisten talojen rakentamisesta. Uusi kaupunginosa syntyi paikalle, jolla oli jo oma nimi, maisema ja menneisyys.

Vanha paikannimi on saanut uuden merkityksen. Leinelä on nykyään asema, kaupunginosa ja ennen kaikkea koti.

Lue lisää Leinelän suunnittelusta

Leinelän suunnitteluhistoriaan voi tutustua tarkemmin Vilja Kamppilan pro gradu -tutkielmassa Miten kaupunkia rakennetaan? Tapaus Leinelä (Helsingin yliopisto, 2016). Tutkimus perustuu Vantaan kaupungin asiakirjoihin sekä alueen kehittämiseen osallistuneiden asiantuntijoiden haastatteluihin.

Lähteet

Vantaan kaupunki (2005): Leinelä – Kehäradan ensimmäinen asuntoalue. Leinelän suunnitteluesite. Nimihistoriaa käsittelevä osuus: ”Leinelä, nimilöytö ja todiste alueen keskiaikaisesta asutuksesta”.

Kamppila, Vilja Maria Josefina (2016): Miten kaupunkia rakennetaan? Tapaus Leinelä. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.

Leinelän nimihistoriaa koskevat tiedot perustuvat Vantaan kaupungin vuoden 2005 suunnitteluesitteeseen. Nykyisen kaupunginosan suunnittelua, kumppanuuskaavoitusta ja rakentamisen alkuvaiheita koskevat tiedot perustuvat pääosin Vilja Kamppilan tutkielmaan.