Lääkärin lukuvinkit
Tällä sivustolla esitellään terveyttä ja sairauksia käsitteleviä verkkosivuja, jotka ovat ilmaisia, ymmärrettävästi kirjoitettuja ja jotka perustuvat luotettavaan asiantuntija- ja tutkimustietoon. Lääkärin lukuvinkit -sivusto on ilmainen ja voittoa tavoittelematon ja sen tarkoituksena on yksinomaan jakaa luotettavaa terveystietoa siitä kiinnostuneille.
Terveystiedon luotettavuus
Internet tarjoaa pääsyn lukemattomaan määrään terveyttä ja sairauksia käsittelevää tietoa. Tähän informaatioon perehtyessä on tärkeää varmistua siitä, että se perustuu ajantasaiseen asiantuntija- ja tutkimustietoon. Hyvän johdatuksen terveystiedon luotettavuuden arviointiin saa verkkomateriaalista Media ja kulttuuriympäristö sekä terveysviestintä, joka kuuluu Otavan opiston avoimeen lukiokurssiin TE2 - Ihminen, ympäristö ja terveys (katso luku 9 sisällysluettelosta). Terveystiedon luotettavuuden arviointiin voi käyttää myös esimerkiksi alun perin lääketiedon luotettavuuden arviointiin kehitettyä KATSE-tarkistusjärjestelmää (englanninkielinen vastaava on esimerkiksi CRAAP test). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote "Näistä merkeistä tunnistat väärän tiedon verkossa" on niin ikään hyvä tiivis yleiskatsaus asiaan.
Internetin terveystiedon luotettavuudesta on kirjoitettu lehtiartikkeleita ("Terveystietoa googlaileva: Näin tiedon ja asiantuntijoiden luotettavuuden voi arvioida", Helsingin Sanomat, 2015), verkkokolumneja ("Terveyshuuhaa kukoistaa netissä - näin opit tunnistamaan sen", #Valheenpaljastaja, Yle.fi, 2019) ja tieteellisiä katsauksia ("Internetin terveystiedon luotettavuus", Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2008).
Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti on Turun Sanomien blogissaan käsitellyt terveysväitteiden todenperäisyyttä useassa kirjoituksessa: "Haemmeko tietoa kuplassa?", "Terveysaiheista klikkijournalismia", "Mistä tietää, että terveysväite on huuhaata?", "Valetasapuolisuus ja valekompromissi" ja "Kokonaisvallaton kirjoitus".
Tietoa SARS-CoV-2-viruksesta ja siihen littyvästä COVID-19-sairaudesta
Suomen tilanne:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää kattavaa tietopakettia uudesta koronaviruksesta (Ajankohtaista koronaviruksesta). Vastaavaa tietoa on myös Duodecim Terveyskirjastossa (Uusi koronavirus (COVID-19), Korona-ajan selviytymisopas) ja Terveyskylän Infektiotalossa (Koronavirus (COVID-19)).
Ajankohtaisia viranomaisohjeita THL:n lisäksi tarjoavat mm. valtioneuvosto (Tietoa koronatilanteesta), aluehallintovirasto (Uutishuone: Korona) ja sosiaali- ja terveysministeriö (Koronavirus Suomessa).
Arvion omista oireista voi tehdä valtionyhtiö SoteDigi Oy:n Omaolo-palvelussa (Koronavirustaudin oirearvio) ja HUS Koronabotissa.
Neuvoja huolen ja epävarmuuden kanssa pärjäämiseen tarjoavat THL (Koronavirus voi ahdistaa sekä aikuista että lasta - Näin pidät itsestäsi ja läheisistäsi huolta), Terveyskirjasto (Korona-ajan selviytymisopas), Mielenterveystalo (Koronavirukseen liittyvän huolen ja epävarmuuden sietäminen), Suomen Mielenterveys ry (Kuinka huolehtia mielenterveydestä koronakriisin aikaan: 16 vinkkiä) ja Punainen Risti (Punainen Risti ja koronavirus).
Ohjeita siitä, miten koronaviruksen voi ottaa puheeksi lapsen kanssa tarjoaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto (Lapset puhuvat koronasta, mitä aikuinen voi tehdä?).
Selkokielistä tietoa on koottu Selkokeskuskuksen verkkosivulle.
Kansainvälinen tilanne:
Maailman terveysjärjestö WHO (Coronavirus disease (COVID-19) pandemic) ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC (COVID-19) tarjoavat tietoa koronaviruksesta Euroopassa ja muualla maailmassa.
Koronavirusuutisoinnin faktantarkistus:
Uutistoimisto AFP (AFP Covid-19 verification hub), Maailman terveysjärjestö WHO (Coronavirus disease (COVID-19) advice for the public: Myth busters), lontoolainen hyväntekeväisyysjärjestö Full Fact (Get the facts on Covid-19), floridalainen journalistiikan opetus- ja tutkimusinstituutti Poynter Institute (7 ways to avoid misinformation during the coronavirus pandemic) ja Britannian yleisradioyhtiö BBC (Coronavirus: The fake health advice you should ignore) tarjoavat tietoa englanniksi siitä, miten erottaa faktat fiktiosta koronavirusuutisoinnissa.
Suomenkielistä faktantarkistustietoa tarjoaa Yleisradion Valheenpaljastajasarjan artikkeli (Näistä merkeistä tunnistat koronaviruksesta levitettävän väärän tiedon).
Tietoa sivustosta
Sivuston materiaali on jaettu tämän etusivun lisäksi neljälle muulle sivulle, joille pääsee siirtymään sivuston yläreunan linkeistä tai mobiiliversiossa linkki-ikonista. Elintavat ja ympäristö -sivulla esille otettavia aiheita ovat kulttuuri, liikunta, päihteet, ravinto, seksuaaliterveys, suunterveys, uni, ympäristöterveys ja älylaitteiden käyttö. Mielenterveys-sivulla käsitellään mielen hyvinvointia, mielen sairauksia, mielenterveyden ensiapua, psykoterapiaa ja psyykenlääkkeitä. Sairaudet ja tapaturmat -sivun alaotsikot ovat tapaturmat ja ensiapu, lääkkeet, rokotukset, sairaudet ja kipu. Viimeisellä sivulla, Sivustoja, esitellään linkkejä lääketiedettä ja terveyttä käsitteleviin blogeihin, terveystietokokonaisuuksiin sekä englannin- ja ruotsinkielisiin terveystiedon sivuihin. Lääkärin lukuvinkit -sivuston löytää helpoiten hakukoneen kautta kirjoittamalla hakufraasiksi "lääkärin lukuvinkit".
Sivuston on tehnyt lääketieteen tohtori ja sisätauteihin erikoistuva lääkäri Henrik Helin (sidonnaisuudet: päätoimi Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirissä ja jatkokoulutus Tampereen yliopistossa). Sivusto on avattu 10.2.2019 ja viimeksi päivitetty 30.1.2023. Vaikka sivuston linkit on valittu huolellisesti, ei sivuston tekijä pysty takaamaan kaiken linkitetyn tiedon ajankohtaisuutta tai paikkansapitävyyttä. Yksittäisen henkilön sairauden hoitaminen on potilaan ja hoitavan lääkärin välinen asia, eikä tällä sivustolla esitetyillä tiedoilla pidä korvata terveydenhuollon ammattilaisten henkilökohtaisia ohjeita. Sivustosta otetaan mielellään vastaan palautetta sähköpostiosoitteeseen käyttäjätunnus@gmail.com (jossa käyttäjätunnus = hhelin1).
Lääketieteen kieli
Lääketieteelliset termit voivat joskus olla vaikeita ymmärtää. Apuna tulkinnassa voi käyttää Duodecim Terveyskirjastossa ja Terve.fi-sivustolla olevia kattavia lääketieteen sanastoja. Latinankielisten termien suomenkielisiä käännöksiä listataan sivulla Reseptilatinaa (Terve.fi) ja Ilta-Sanomien artikkelissa Lue, mitä reseptiisi on kirjoitettu. Ruotsinkielisiä termejä voi hakea sivustoilta Medicinsk ordbok (selitykset ruotsiksi) ja Finsk-svensk ordlista i hälso- och sjukvård (selitykset suomeksi). Englanninkielisiä termejä puolestaan on suomeksi käännettyinä sivulla Sairaalasanastoa englanniksi ja englanniksi selitettyinä sivustoilla Merriam-Webster Medical Dictionary ja Medical Terms: Medical Dictionary.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lääkäriin hakeutuminen
Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä saa tietoa esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta, Suomi.fi-palvelusta, Järjestojen sosiaaliturvaoppaasta, sekä palvelusta EU-terveydenhoito.fi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (sote-uudistuksesta) saa tietoa sivustoilta Sote-uudistus ja Hyvinvointialueet.fi.
Lääketieteellisen hoidon jatkuvuuden tärkeyttä ja yleislääkärin työnkuvaa esitellään sivulla Hoidonjatkuvuus.fi, jossa on myös mielenkiintoinen blogi. Ohjeita lääkärin vastaanottokäynnille valmistautumiseen on artikkeleissa Niveltieto- ja ET-lehdissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2014 julkaissut Potilan oppaan, jonka tarkoituksena on rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasta ja hänen läheistään potilasturvallisuuden parantamisessa. Päivystykseen hakeutumisessa saa apua Terveyskylän Päivystystalosta ja joidenkin sairaanhoitopiirien alueella Päivystysapu 116 117:stä.
Potilaan lääkärilehden sivuilla on terveystestejä, joiden avulla voi arvioida terveyttään ja hyvinvointiaan sekä tehdä testejä erilaisten riippuvuuksien osoittamiseksi. Omaolopalvelussa voi tehdä mm. arvioita omista oireista sekä saada tietoa sopivista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Hyvää tietoa eri sairauksien tutkimuksesta ja hoidosta sekä terveyden ylläpitämisestä saa Suomen viiden yliopistosairaalan verkkosivuilta: Helsingin yliopistollinen sairaala HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), Kuopion yliopistollinen sairaala KYS (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri), Tampereen yliopistollinen sairaala Tays (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri), Turun yliopistollinen sairaala Tyks (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ja Oulun yliopistollinen sairaala OYS (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri). Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirit ylläpitävät yhdessä laadukasta Hoito-ohjeet.fi-sivustoa, jossa on paljon vastaavaa tietoa.