Internet tarjoaa pääsyn lukemattomaan määrään terveyttä ja sairauksia käsittelevää tietoa. Tähän informaatioon perehtyessä on tärkeää varmistua siitä, että se perustuu ajantasaiseen asiantuntija- ja tutkimustietoon. Terveystiedon luotettavuuden arviointiin voi käyttää esimerkiksi alun perin lääketiedon luotettavuuden arviointiin kehitettyä KATSE-tarkistusjärjestelmää (englanninkielinen vastaava on esimerkiksi The CRAAP Test). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote "Näistä merkeistä tunnistat väärän tiedon verkossa" on niin ikään hyvä tiivis yleiskatsaus asiaan.
Internetin terveystiedon luotettavuudesta on kirjoitettu lehtiartikkeleita ("Terveystietoa googlaileva: Näin tiedon ja asiantuntijoiden luotettavuuden voi arvioida", Helsingin Sanomat, 2015), verkkokolumneja ("Terveyshuuhaa kukoistaa netissä - näin opit tunnistamaan sen", #Valheenpaljastaja, Yle.fi, 2019) ja tieteellisiä katsauksia ("Internetin terveystiedon luotettavuus", Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2008).
Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti on blogissaan käsitellyt terveysväitteiden todenperäisyyttä useassa kirjoituksessa: "Kuinka monta lääketiedettä on olemassa?" (2022), "Kauppatavarana terveys - Selviydy terveysväitteiden viidakossa" (2020), "Haemmeko tietoa kuplassa?" (2016), "Terveysaiheista klikkijournalismia" (2016), "Mistä tietää, että terveysväite on huuhaata?" (2015), "Valetasapuolisuus ja valekompromissi" (2015) ja "Kokonaisvallaton kirjoitus" (2015).
Sivuston materiaali on jaettu tämän etusivun lisäksi neljälle muulle sivulle, joille pääsee siirtymään sivuston yläreunan linkeistä tai mobiiliversiossa linkki-ikonista. Elintavat ja ympäristö -sivulla esille otettavia aiheita ovat kulttuuri, liikunta, päihteet, ravinto, seksuaaliterveys, suunterveys, uni, ympäristöterveys ja älylaitteiden käyttö. Mielenterveys-sivulla käsitellään mielen hyvinvointia, mielen sairauksia, mielenterveyden ensiapua, psykoterapiaa ja psyykenlääkkeitä. Sairaudet ja tapaturmat -sivun alaotsikot ovat tapaturmat ja ensiapu, lääkkeet, rokotukset, sairaudet ja kipu. Viimeisellä sivulla, Sivustoja, esitellään linkkejä lääketiedettä ja terveyttä käsitteleviin blogeihin, terveystietokokonaisuuksiin sekä englannin- ja ruotsinkielisiin terveystiedon sivuihin. Lääkärin lukuvinkit -sivuston löytää helpoiten hakukoneen kautta kirjoittamalla hakufraasiksi "lääkärin lukuvinkit".
Sivuston on tehnyt lääketieteen tohtori ja sisätauteihin erikoistuva lääkäri Henrik Helin (sidonnaisuudet: päätoimi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja jatkokoulutus Tampereen yliopistossa). Sivusto on avattu 10.2.2019 ja viimeksi päivitetty 22.5.2025. Vaikka sivuston linkit on valittu huolellisesti, ei sivuston tekijä pysty takaamaan kaiken linkitetyn tiedon ajankohtaisuutta tai paikkansapitävyyttä. Yksittäisen henkilön sairauden hoitaminen on potilaan ja hoitavan lääkärin välinen asia, eikä tällä sivustolla esitetyillä tiedoilla pidä korvata terveydenhuollon ammattilaisten henkilökohtaisia ohjeita. Sivustosta otetaan mielellään vastaan palautetta sähköpostiosoitteeseen käyttäjätunnus@gmail.com (jossa käyttäjätunnus = hhelin1).
Lääketieteelliset termit voivat joskus olla vaikeita ymmärtää. Apuna tulkinnassa voi käyttää Duodecim Terveyskirjastossa olevaa kattavaa lääketieteen sanastoa. Latinankielisten termien suomenkielisiä käännöksiä listataan sivulla Reseptilatinaa (Terve.fi) ja Ilta-Sanomien artikkelissa Lue, mitä reseptiisi on kirjoitettu. Ruotsinkielisiä termejä voi hakea sivustoilta Ordlista (Medibas) ja Ordlista (FASS Allmähet), joissa selitykset ovat ruotsiksi. Sivulla Finsk-svensk ordlista i hälso- och sjukvård selitykset on suomeksi. Englanninkielisiä termejä puolestaan on suomeksi käännettyinä sivulla Sairaalasanastoa englanniksi ja englanniksi selitettyinä sivustoilla Merriam-Webster Medical Dictionary, Medical Dictionary of Health Terms: A-C (Harvard Health) ja Plain Language Medical Dictionary (University of Michigan).
Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä saa tietoa esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta, Suomi.fi-palvelusta, Järjestojen sosiaaliturvaoppaasta, sekä palvelusta EU-terveydenhoito.fi.
Lääketieteellisen hoidon jatkuvuuden tärkeyttä ja yleislääkärin työnkuvaa esitellään sivulla Hoidonjatkuvuus.fi, jossa on myös mielenkiintoinen blogi. Ohjeita lääkärin vastaanottokäynnille valmistautumiseen on artikkelissa ET-lehdessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2014 julkaissut Potilan oppaan, jonka tarkoituksena on rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasta ja hänen läheistään potilasturvallisuuden parantamisessa. Päivystykseen hakeutumisessa saa apua Terveyskylän Päivystystalosta ja joidenkin sairaanhoitopiirien alueella Päivystysapu 116 117:stä. Omaolopalvelussa voi tehdä mm. arvioita omista oireista sekä saada tietoa sopivista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
Hyvää tietoa eri sairauksien tutkimuksesta ja hoidosta sekä terveyden ylläpitämisestä saa Suomen viiden yliopistosairaalan verkkosivuilta: Helsingin yliopistollinen sairaala HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), Kuopion yliopistollinen sairaala KYS (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri), Tampereen yliopistollinen sairaala Tays (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri), Turun yliopistollinen sairaala Tyks (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ja Oulun yliopistollinen sairaala OYS (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri). Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirit ylläpitävät yhdessä laadukasta Hoito-ohjeet.fi-sivustoa, jossa on paljon vastaavaa tietoa.