Embedded Files
Talvisodan alettua suomalaiset polttivat kirkonkylän joulukuussa 1939, jotta hyökkääjä ei voi tukeutua rakennuksiin. Tien oikealla puolella mm. Tenholan, Kalevan ja kansakoulun rauniot.
Kaarlo Tauriainen 1935. Vas. apteekki ”Tippalinna”, tien oikealla puolella lähin talo Tauriaisten Tenhola, sen jälk. vaaleana näkyy Kaleva ja tien vas. puolella apteekki .
Kaarlo Tauriainen 1940. Poltettua Suomussalmen kirkonkylää välirauhan aikana 20.5.1940. Tien vas. puolella etualalla palaneen apteekin tulisija; tien mutkan kohdalla oik. sijaitsi Tenhola, keskellä tien oik. puolella näkyvät Kalevan rauniot.
Kaarlo Tauriainen 1940. Suomussalmen kirkonkylää toukokuun alussa talvisodan jälkeen.
Kaarlo Tauriainen 1940. Poltettua Suomussalmen kylää 13. maaliskuuta 1940 päättyneen talvisodan jälkeen kevättalvella.
Kaarlo Tauriainen. Suomussalmen apteekin rauniot talvisodan jälkeen vuonna 1940 (Sylvia Hynnisen teksti kuvan takana). Vasemmalla pikkukuvassa sama apteekki (Aaro Lukkarinen) ennen talvisotaa 1930-luvulla.
Kaarlo Tauriainen 1940. Suomussalmen kirkon rauniot. Kirkko paloi kivijalkaa myöten 19. joulukuuta 1939 (Ylä-Kainuu 10.9.2015. Kuka poltti Suomussalmen kirkon? http://www.kainuunsanomat.fi/yla-kainuu/elamanmeno-yla-kainuu/kuka-poltti-suomussalmen-kirkon/).
Vasemmalla pikkukuvassa Kaarlon öljyvärimaalaus vanhasta kirkosta, katso Maalaukset-sivu.
Kaarlo Tauriainen. Rauniolla Suomussalmen kirkonkylässä talvisodan jälkeen.
Kaarlo Tauriainen 1940. Suomussalmen paloasema talvisodan jälkeen vuonna 1940. Kuvassa keskellä näkyy pahoin vaurioitunut paloletkujen kuivaustorni. Polttaminen aiheutti tälle sementtitiilistä rakennetulle rakennukselle vaurioita, mutta pahimmat vauriot aiheutuivat suomalaisten vallatessa kirkonkylää takaisin. Neuvostojoukoilla oli tornissa tähystys- ja tulenjohtue ja alakerrassa konekivääripesäke. Varsinkin Karhulanvaaran suuntaan avautuvaa maisemaa miehittäjät pystyivät hallitsemaan lähes täysin. Suomalaisille rakennuksen takaisinvaltaus oli raskaan aseistuksen puuttuessa em. syistä vaikeaa (komm. fb Vintage Suomussalmi -ryhmässä 29.1.2022 aloitetussa kesk. Alpo Rissanen).
Välirauhan aikana syksyyn 1940 mennessä paloasema saatiin korjatuksi kunnantoimistoksi (Henkilöhistoria-sivun kirjall. luett. no 3) Rakennuksessa sijainnut vahtimestarin asunto ja yhden paloauton autovaja mahdollistivat korjauksen toimistokäyttöön.
Paloasema oli rakennettu sementtitiilistä kesällä 1939 ja se oli valmistunut syksyllä 1939. (Kainuun suunta 27.5.1939 no 59).
Kaarlo Tauriainen 1940. Suomussalmen kirkonkylän väkeä poltetun kansakoulun raunioilla keväällä 1940. Kuvasta on tunnistettu seuraavat numeroilla merkityt henkilöt: 1. kirkkoherra Lauri Säippä, 2. Eeva Räsänen, os. Lassila, 3. Annikki Leinonen, os. Lassila, 4. Anna-Liisa Säippä, L.Säipän vaimo, 5. opettaja Anja Filpus, 6. Saimi Tauriainen, Kaarlon puoliso, 7. Hilja Lassila, 8. Hermanni Lassila, 9. Eero Räsänen, 10. Väinö Auvinen, 11. Joona Juntunen, 12. Hilja Juntunen, 13. ?, 14. opettaja Anni Reinikainen, 15. Aili Harju, 16. Helena Moilanen, os. Lusma, Juho Turjanmaa Hilja Lassilan (7) takana.
Page updated
Google Sites
Report abuse