Emäjoki

Vapaan Emäjoen luusua, Tervareitin alku Ouluhun asti ennen voimatalousrakentamista. Taustalla siintää Kiantajärvi. Kuva Kaarlo Tauriainen 1940-luku.

Emäjoki on lähtenyt Kiantajärvestä kahtena haarana, Ämmäkoskena ja Jalonkoskena, jotka yhtyivät noin kilometrin kuljettuaan. Nykyisin Jalonkoski on padottu suvannoksi ja käytännössä kaikki vesi virtaa v. 1959 valmistuneen voimalaitoksen kautta. Kaikki kuvat tässä albumissa ovat ajalta ennen voimatalousrakentamista.

Jalonkoski Kiantajärven luusuassa, ihana Emäjoen sielu ja kauppatien alku Ouluhun asti, jota esi-isät kauan kulki. Sen ihminen nyt Ämmän avuksi käänsi yhdessä valoa ja voimaa jauhamaan laittoi. Vaan ihana muistosi luonnosta eläköön kuvissa näissä (Postikorttitekstiä K. Tauriainen Suomussalmen kuvaamo mukaillen).

Kaarlo Tauriainen. Ämmän rannalla Suomussalmen Ruukilla Tauriaisen ja Huiman perhettä sekä autonkuljettaja (Sylvi Hynnisen teksti kuvan takana).

Kaarlo Tauriainen. Emäjokea Suomussalmella alavirran suuntaan kuvattuna.

Kaarlo Tauriainen. Emäjokea Suomussalmella (Sylvia Hynnisen teksti kuvan takana). Tukinuittopuomi ohjaa tukkeja alavirrassa olevan kosken nieluun.

Kaarlo Tauriainen. Emäjokea Suomussalmella. Molemmat kuvat ovat samasta maisemasta. Vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy lähempää taustalla oleva koski.

Kaarlo Tauriainen. Näkymä Jalonkoskelle (Sylvia Hynnisen teksti kuvan takana). Kuvassa ylhäällä Syväyksen silta (ks. s. 134. R. Calamnius 1912. Suomussalmen seurakunnan historia. Oulu. O.-Y. Oman Kannan kirjapaino. 183 s.)

Kaarlo Tauriainen. Syväyksen silta Emäjoen ylimmän kosken Jalonkosken alla ennen talvisotaa (Sylvia Hynnisen teksti kuvan takana, ks. s. 134. R. Calamnius 1912. Suomussalmen seurakunnan historia. Oulu. O.-Y. Oman Kannan kirjapaino. 183 s.). Vasemmalla Sonnikallio.

Kaarlo Tauriainen 1940. Sonnikalliolla vuonna 1940 Suomussalmen Ämmänsaaressa (Sylvia Hynnisen teksti kuvan takana). Taustalla jyrkänteen alla Emäjoki.

Kaarlo Tauriainen. Tulvivan Ämmän kuohuja. Henkilöistä tunnistettu Tauriaisen perhe: 2. vasemmalta äiti Saimi, 4. lapsi vasemmalta Sylvia, jonka edessä Sirkka Maija; viimeinen oik. Hellin, jonka edessä Matias. Lasten ikäarvion per. kuva otettu 1930-luvun alkupuolella (S. Hynnisen teksti kuvan takana ja tunnistus kuvasuurennuksesta)

Kaarlo Tauriainen. Koskivene Kiantajärvellä lähestyy Jalonkosken luusuaa. Kainuun parhaita elämyksiä oli kyyti Jalonkosken kuohuissa v. 1957 saakka, jolloin voimalaitosrakentaminen lopetti koskenlaskun.

Kaarlo Tauriainen. Koskivene Kiantajärven luusuassa Jalonkosken niskan kohdalla. Kainuun parhaita elämyksiä oli kyyti Jalonkosken kuohuissa. v. 1957 saakka, jolloin jolloin voimalaitosrakentaminen lopetti koskenlaskun.

Kaarlo Tauriainen 1952. Egyptin prinsessa Faika Jalonkoskella. Helsingin olympialaisten kisavieraiden joukossa olleen prinsessa Faikan Suomen kiertomatkaan sisältyi koskenlasku. Hänen haluttiin kokevan Kainuun parhaita elämyksiä, ja niinpä arvokas vieras sai kyytiä kosken kuohuissa Emäjoella Kiantajärvestä Korpijoensuuhun.

Kaarlo Tauriainen 1952. Jalonkoskessa kiitävässä Jalo-koskiveneessä vas. neljäs on Egyptin prinsessa Faika, kuudes Irma-Liisa Rämä ja perämies Veikko Juntunen. Reitillä oli Jalonkosken jälkeen seitsemän koskea ja matkaa kertyi 4,5 kilometriä. (Hämeenlinnan seudun kainuulaiset 2012. Jäsentiedote 2/2012) (Huom. lähtökuvassa olevat miehet eivät laskussa mukana.) Kosken paikalla on nykyisin voimalaitoskanava.

Kaarlo Tauriainen 1952. Jalo kiitää tyrskyjen läpi.

Kaarlo Tauriainen 1952. Kauppias Vuosmaan tytär ojensi prinsessalle kukkia ennen hänen veneeseen astumista saaden suukon molemmille poskilleen (Saimi Tauriaisen teksti postikortin takana v.1952)

KaarloTauriainen. Emäjokea laskemassa.

Kaarlo Tauriainen. Tukkilaiskisa Emäjoen Jalonkoskessa Suomussalmella. (Tehnyt K.Tauriaisen negatiivista P. Hynninen).

Kaarlo Tauriainen. Tukkilaiskisa Emäjoen Jalonkoskessa Suomussalmella. (Tehnyt K.Tauriaisen negatiivista Pekka Hynninen).

Kaarlo Tauriainen. Ämmäkoski. Oikealla törmällä näkyy sota-aikana armeijan käytössä olleen putkivoimalaitoksen vesiputkea.

Kaarlo Tauriainen. Valjastamaton Ämmäkoski (Sylvia Hynnisen teksti kuvan takana).

Kaarlo Tauriainen. Näkymä Emäjoen Ämmän haaran yläjuoksulta alavirrran suuntaan ennen voimatalousrakentamista Vasemmalla keskellä on näkyvissä jäänteitä vanhasta Ämmän ruukin aikaisesta patosillasta ja poikkijoen oleva padon pohjakynnys muodostaa edelleen matalan putouksen (tieto: Pekka Turpeinen fb Vintage Suomussalmi -ryhmä 9.1.2022). Kallen tästä maisemasta maalaamasta taulusta on kuva Maalaukset-albumissa.

Page updated

Google Sites

Report abuse