Huhtikuun 29. päivänä 1923 kokoontui Kauhajoen kunnallistalolle muutama innokas musiikin ystävä pohtimaan koko pitäjän musiikkirientojen edistämistä tukevaa yhdistystä. “Saapuvilla olivat Kauhajoen orkesterin jäsenet Anton Källström (Puronto), Eelis Panula ja Matti Porkkala sekä muita musiikin ystäviä E. Kilpeläinen, J. Latva-Panula, Armas Havunen, Martti Rintakoski, Manne Kokko, Aleksi Metsä-Kokko, Lisi Grönvall, Nestori Rauska, Matti Loukko, A. Hirvelä ja Yrjö Kuusio”, kertoo tulevan yhdistyksen ensimmäisen pöytäkirjan aloituspykälä.

Opettaja Matti Porkkalan johtamassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistys. Sääntöjä laatimaan ja asiaa eteenpäin viemään valittiin kanttori A. Källström, musiikkeri Eelis Panula, konstaapeli A. Hirvelä, räätäli E. Kilpeläinen ja talollinen J. Latva-Panula. 

Yhdistyksen tarkoitus

Valittu toimikunta pani ripeästi toimeksi, sillä jo vajaan kuukauden kuluttua 21. toukokuuta pidetyssä yhdistyksen perustavassa kokouksessa hyväksyttiin säännöt.

Ensimmäinen hallitus

Kokouksessa valittiin yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen puheenjohtajaksi Anton Källström, varapuheenjohtajaksi Eelis Panula, kirjuriksi Antti Hirvelä, jäseniksi E. Kilpeläinen ja J. Latva-Panula sekä varajäseniksi Matti Porkkala, Armas Havunen ja S. V. Opas.

Kannatusyhdistyksen säännöt vahvisti Valtioneuvoston Sosiaaliministeriö marraskuun 21. päivänä 1923.

Kirjasta: Kauhajoki Soittaa ja Laulaa - Kustantaja: Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistys r.y.

Koonnut ja kirjoittanut: Jarmo Koskinen - ISBN 951-99774-9-X - Vaasa Oy 1986

Alun perin kannatusyhdistys oli tarkoitus perustaa tukemaan vuonna 1921 perustetun Kauhajoen orkesterin toimintaa. Huhtikuun 29. päivänä 1923 kokoontui Kauhajoen kunnallistalolle muutama innokas musiikin ystävä pohtimaan koko pitäjän musiikkirientojen edistämistä tukevaa yhdistystä. Paikalla olivat Kauhajoen orkesterin jäsenistä Anton Källström, Eelis Panula ja Matti Porkkala sekä muita musiikin ystäviä E. Kilpeläinen, J. Latva-Panula, Armas Havunen (siht.), Martti Rintakoski, Manne Kokko, Aleksi Metsä-Kokko, Nestori Rauska, Liisi Grönvall, Matti Loukko, A. Hirvelä ja Yrjö Kuusio.  Kokouksen alussa puheenjohtaja, opettaja Matti Porkkala esitti alustuksen, jossa hän selosti, mikä merkitys paikkakunnalle on sivistyksellisenä tekijänä laulukuoroilla, soittokunnilla ja muilla soitannollisilla yhtyeillä. Porkkala viittasi myös paikkakunnalla toimivaan, varsin suurta huomiota saavuttaneeseen Kauhajoen orkesteriin, huomauttaen että jatkuvan menestyksellisen toiminnan ehtona on kuitenkin vakinainen kannattajajoukko, kannattajayhdistys kuten kokouskutsussakin mainittiin. Kokouksen kolmannessa pykälässä todetaan sanatarkasti näin: ”Alustuksen johdosta sukeutuneessa vilkkaassa keskustelussa kannatettiin yksimielisesti Orkesterin kannatusyhdistyksen perustamista”.

Yhdistyksen sääntöjä laatimaan ja asia eteenpäin viemään valittiin toimikunta, jonka jäseniksi valittiin kanttori Anton Källström, musiikkeri Eelis Panula, konstaapeli A. Hirvelä, räätäli E. Kilpeläinen ja talollinen J. Latva-Panula.

Toimikunta kokoontui jo runsaan viikon kuluttua 9. toukokuuta 1923 lukkarin virkatalolla ja kirjasi tarkasti pykälittäin yhdistyksen säännöt. Vajaan kahden viikon kuluttua, 21. toukokuuta pidetyssä yhdistyksen perustavassa kokouksessa hyväksyttiin toimikunnan laatimat säännöt. Perustavassa kokouksessa olivat paikalla Anton Källström, Eelis Panula, Matti Porkkala, E. Kilpeläinen, J. Latva-Panula, Martti Rintakoski, Aleksi Metsä-Kokko, Nestori Rauska, A. Hirvelä, J.V. Opas, N. Pukkila ja J. Härkönen. Puheenjohtajana toimi Anton Källström ja kirjurina Matti Porkkala. Kokouksen alussa luettiin 29. huhtikuuta valitun toimikunnan laatima sääntöehdotus, joka hyväksyttiin sellaisenaan ilman muutoksia. 

Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistyksen hyväksyttyjen sääntöjen alkupykälät kuuluvat seuraavasti:

1 § Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistyksen tarkoituksena on siveellis-isänmaallisella pohjalla toimien elvyttää, kehittää ja tukea musiikkiharrastuksia paikkakunnalla. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhajoen kunta. 

2 § Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen musiikkia suosiva ja yleistä luottamusta nauttiva yksityinen henkilö, yhteisö ja kunta, joka suorittaa yhden tai useamman alempana mainituista kannatusmaksuista. Kannatusjäseneksi kutsutaan jäsentä, joka suorittaa vähintään 200 Smk. Vuosijäsen suorittaa vuosittain 20 Smk. Vuosijäsen siirretään kantajäseneksi sitten, kun hän on suorittanut kymmenen vuoden kuluessa tai sitä ennen yhteensä 200 Smk. Jäsenmaksu on suoritettava jokaisena vuotena ennen kalenterivuoden loppua. 

Jos joku jäsen toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan, voi johtokunta erottaa hänet yhdistyksestä. Jäsen, joka kahtena vuotena peräkkäin on jättänyt vuosimaksunsa suorittamatta, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi. Jäseneksi liittymis- ja eroamisilmoituksia ottaa vastaan yhdistyksen puheenjohtaja.

Kokouksessa valittiin ensimmäiseen johtokuntaan puheenjohtajaksi Anton Källström (myöh. Puronto), varapuheenjohtajaksi Eelis Panula, kirjuriksi Antti Hirvelä, jäseniksi E. Kilpeläinen, J. Latva-Panula sekä varajäseniksi Matti Porkkala, Armas Havunen ja S.V. Opas. Valtioneuvoston Sosiaaliministeriö vahvisti Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistys ry:n säännöt 21. marraskuuta 1923.  

Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistyksen merkitys ja aikaansaannokset vuosien saatossa:

Kannatusyhdistyksen toimintaperiaate on ollut järjestää erilaisia musiikkitilaisuuksia, joiden tuotolla se on tukenut paikkakunnan musiikkiharrastajia. Yhdistys on pyrkinyt myös rikastuttamaan Kauhajoen musiikkielämää tuottamalla paikkakunnalle korkeatasoisia konsertteja ja nimekkäitä esiintyjiä.

• Yhdistys järjesti 1930-luvulla useita laulu- ja soittojuhlia, ja 1950-luvulla alettiin pitäjään puuhata musiikkiharrastusten johtajaa.  Kanttori Anton Källström kustannettiin stipendimatkalle soitto-oppia saamaan Helsinkiin vuonna 1927. 

• Yhdistys tuki lähes vuosittain merkittävin avustuksin Suojeluskunnan soittokuntaa, Kauhajoen orkesteria, Alapään ja Kirkonkylän sekakuoroa sekä muita kunnan kuoroja. Kauhajoen päivän laulun ja soiton juhlaa alettiin järjestää yhdistyksen toimesta 1935. 

•  Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistys antoi myös ”nuhteita” eristäytymispyrkimyksistä. Talvi- ja jatkosota lamaannutti kannatusyhdistyksen toiminnan noin 10 vuodeksi. Kannatusyhdistyksen talous koheni liikelaitosten ja kunnan tuella 1950-luvulla. Yhdistys järjesti syksyllä 1950 Kauhajoen musiikkimestaruuskilpailut. Samalla päätettiin pitää myös Kaustinen–Kauhajoki -kansansoittokilpailu.

• Yhdistyksen aloitteesta kansansoittaja Eino Saari Karviasta keräsi Kauhajoen kansansoittajien sävelmiä talteen. Ennen julkaisemattomat ja kokoamattomat sävelmät lunastettiin yhdistykselle. 

• Kannatusyhdistys teki merkittävän musiikkiopistoaloitteen vuonna 1960. Ensin asiaa yritettiin hoitaa Kauhajoen kansalaisopiston puitteissa siinä onnistumatta, koska kansalaisopisto ei voinut ottaa opiskelijoiksi alle 16-vuotiaita.  Sen jälkeen ryhdyttiin perustamaan kuntaan musiikkiopistoa, joka aloitti vuonna 1968.

• Suurimmillaan yhdistyksen jäsenmäärä oli vuonna 1963 yli 300, joista kantajäseniä oli 192. Lisäksi oli parikymmentä suurlahjoittajaa. 

• Yhdistys pyysi kuntaa perustamaan kunnallisen musiikkilautakunnan, jolle valmisteltiin ohjesääntö. Ohjesääntöehdotusta laatimaan valittiin yhdistyksestä toimikunta, johon tulivat M. Porkkala, V.J. Marttila, Eelis Panula ja Asser Vainiola. 

• Kannatusyhdistys perusti stipendirahaston vuonna 1963 ja musiikkitirehtööri Eeli Panulan stipendirahaston vuonna 1967. Opetusneuvos Matti Porkkalan rahasto otettiin kannatusyhdistyksen hoitoon 1975, ja se järjesti rahaston varoin kauhajokisille musiikinharrastajille sävellyskilpailun 1976. Rahastoista on jaettu lähes vuosittain stipendejä nuorille lahjakkaille musiikinopiskelijoille

• Yhdistyksen toimesta tehtiin vuonna 1968 TV-elokuva 100 vuoden takaisista kruunuhääseremonioista. 

• Kannatusyhdistys synnytti Eteläpohjalaiset Spelit vuonna 1971 ja ensimmäiset Spelit järjestettiin Kauhajoella kesällä 1972. 

• Vuonna 1975 perustettiin yhdistyksen aloitteesta Vaasan läänin kansanmusiikkiyhtye. Kannatusyhdistyksen aloitteesta Kauhajoella pidettiin 10-vuotisjuhlaspelit 1981 sekä Spelit 1982. 

• Yhdistys esitti vuonna 1984 musiikkiluokan perustamista Kauhajoelle, ja teki esityksen musiikkikoululle soitinpankin perustamista siten, että soitinpankkiin saataisiin kunnalta vuosittain tietty rahamäärä soitinten hankintaan.

• Vuoden 1992 Spelien järjestelyyn yhdistys osallistui myös voimallisesti ja Spelien yhteydessä paljastettiin kannatusyhdistyksen ym. toimesta graniitista tehty muistomerkki Eelis Panulan syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi. 

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat vuosien saatossa toimineet muiden muassa Anton Källström (Puronto), Armas Vainio, Asser Vainiola, Matti Porkkala, Lauri Opas, Asko K. Tynjälä, Aarne Ketola, Arja Koivisto, Seppo Kalliomaa ja Risto Ala-Ikkelä. Nykyinen puheenjohtaja on Jaakko Panula. 

Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistys on ollut lajissaan yksi ainutlaatuisimmista maassamme. Teot ovat osittaneet, että yhdistys on saanut paljon merkittävää aikaan.  

Teuvalla 24.10.2022 

Erkki Nevanperä FT, opetusneuvos

Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistys on lajissaan eräs ainutlaatuisimpia maassamme. Jo nimi kertoo, että sen siipien suojiin on voitu koota kaikki, jotka paikkakunnalla musiikin parissa toimivat. Vaikka jo eräässä vaiheessa vuosikokouksessa herätettiin kysymys, onko yhdistyksen toiminta lainkaan tarpeen, oli kokousväen yksimielinen kanta: yhdistys on tarpeellinen.

Teot ovat osoittaneet, että yhdistys on saanut paljon merkittävää aikaan. Taloudelliset mahdollisuudet eivät ole olleet ylenpalttiset, mutta annetut avustuksen vuosikymmenien aikana ovat olleet kannustamassa laulun ja soiton ryhmiä. Osansa ovat saaneet myös yksityiset soiton opettajat ja opiskelijat, joille stipendi on ollut tunnustuksen osoitus ja määrätynlainen kannustin. Kannatusyhdistyksen yksi tärkeimmistä toimintamuodoista on ollut erilaisten konserttien järjestäminen paikkakunnalle. Näin paikkakunnan musiikin ystävät ovat päässeet nauttimaan korkeatasoisista eristyksistä, joita maan parhaimpiin kuuluvat taiteilijat ovat antaneet konserteissa.

Yhdistyksen piirissä syntyi myös ajatus musiikkiopetuksen saamiseksi paikkakunnalle. Se on toteutunut. Kauhajoella on nyt musiikkiopisto: Panula-Opisto. Eteläpohjalaisten Spelien syntysanat on lausuttu Kannatusyhdistyksen kokouksessa 1970-luvun alussa. Ensimmäiset Spelit järjestittiinkin Kauhajoella vuonna 1972. Juhlista on tullut vuosittainen perinne.

Kirjasta: Kauhajoki Soittaa ja Laulaa - Kustantaja: Kauhajoen Musiikkiharrastusten Kannatusyhdistys r.y.

Koonnut ja kirjoittanut: Jarmo Koskinen - ISBN 951-99774-9-X - Vaasa Oy 1986