Piiparin Paapan Polokka

Eteläpohjalaiset Spelit -kansanmusiikkifestivaalin aikana laskettiin seppele Piiparipaapan polokka -muistomerkille.

Pääkirjaston edessä oleva Piiparipaapan polokka -muistomerkki (Piiparin Paapan Polokka) julkistettiin vuonna 1992, jolloin musiikkimies Eelis Panulan syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Viime syksynä Eteläpohjalaisten Spelien aikaan muistomerkille laskivat seppeleen Matti Myllyniemi sekä akateemikko, kapellimestari Jorma Panula. 

Jari-Pekka Laitio-Ramone Kauhajoki-lehti, 13.3.2019, Kauhajoki

Eelis Panulan kunniaksi tehty työ sijaitsee Kauhajoen pääkirjaston edessä. Tilaisuuteen osallistuivat kapellimestari-säveltäjä, akateemikko Jorma Panula sekä Matti Myllyniemi, jonka toimesta muistomerkkihanke aikoinaan aloitettiin.

– Sanoin Jormalle hänen täyttäessään 60 vuotta, että hän ansaitsisi patsaan. Jorma vastasi, ettei hän ole vielä kuollut. Jorma totesi hänen Eelis-isänsä syntymästä tulevan 100 vuotta vuonna 1992. Siitä hanke lähti liikkeelle.

Myllyniemi otti yhteyttä taiteilija-kuvanveistäjä Jussi Koivusaloon, jonka hän tiesi olevan Jorman ja tämän silloisen Helena-vaimon tuttu. Seinäjokelaistaustainen Koivusalo innostui.

– Mietimme asiaa ja sain Koivusalolta hinta-arvioita. Kauhajoelle tultuani soitin silloiselle kunnanjohtajalle Jouko Virtaselle. Tapasimme kunnantalolla ja kerroin hankkeesta sekä Panuloiden Kauhajoen hyväksi tekemistä asioista.

Kunta päätti muistomerkin sijaintipaikaksi pääkirjaston edustan.

– Sen parempaa paikkaa sille ei voisi olla.

Vuosina 1892-1967 elänyt Eelis valittiin Kauhajoen ensimmäiseksi kirjastonhoitajaksi. Hän hoiti sitä tointa opettajan työn ohella. Kirjasto oli aiemmin toiminut epävirallisemmin. Myöhemmin miehen Elsa-vaimo otti vastuun kirjastosta. Myllyniemi mainitsi Eeliksen ja Elsan soittaneen Kauhajoella erilaisissa tapahtumissa yli 40 vuotta ilmaiseksi.

200 000 markkaa.

Muistomerkkihanke kesti yli kaksi vuotta. Alkuvaiheessa Myllyniemi kokousti Kauhajoella asian tiimoilta muun muassa Eeliksen ja Elsan pojan Mauno Panulan ja Asko Tynjälän kanssa.

– Kerroin, että hankkeeseen pitäisi löytää noin 200 000 markkaa (33 300 euroa). Asiat sujuivat, kun Jussi Kleemola toimi toimikunnan sihteerinä ja Leo Korpi-Halkola rahastonhoitajana.

Myllyniemi tuntee laajasti suomalaisia taiteilijoita ja muiden kulttuurialojen ihmisiä. Hän on järjestänyt kymmenille taiteilijoille näyttelyitä. Muistomerkkihankkeeseen lahjoitettiin iso määrä tauluja ja taide-esineitä ympäri Suomen.

– Taulun saimme esimerkiksi Paavo Pelvolta Savonlinnasta ja Heimo Sovalta Sallasta. Niitä myytiin ja käytettiin arpajaispalkintoina. Jorma osti useita tauluja. Lisäksi järjestettiin radiossa haasteviesti. Ohjelmasta soitimme Yhdysvaltoihin Esa-Pekka Saloselle. Haasteviesti pelasti hankkeen ja kaikki laskut saatiin maksettua ajallaan, Myllyniemi muisteli.

Myllyniemi korosti, että myös muun muassa kauhajokelaiset maatalousjärjestöt, urheiluseurat ja evankelis-luterilainen seurakunta osallistuivat hankkeeseen.

– Olen kiitollinen kaikille, jotka olivat mukana tavalla tai toisella. Minä ja muut hanketoimikunnan jäsenet teimme kaiken talkoilla. Maksoimme kaiken itse kahveja ja matkakuluja myöten.

Puuttuva kirjain.

Kansanmusiikkiin liittyy perinteen siirtäminen. Siksi kuvanveistäjä Koivusalo laittoi reliefiin Eeliksen ja aikuisten lisäksi pikkupojan, joka ikäänkuin tavoittelee viulua. Jalustana toimivat neljä kiveä symbolisoivat Koivusalon mukaan neljää viulunkieltä. Heinolalainen kuljetusliike toi muistomerkin ilmaiseksi Kauhajoelle. Muistomerkin nähtyään Mauno Panula havaitsi, että tekstistä puuttui yksi n-kirjain. Siinä luki piiparipaapan eikä piiparinpaapan.

– Soitin Jorma Panulalle. Hän sanoi, ettei kukaan huomaisi virhettä. Muistomerkin edestakaisesta kuskaamisesta olisi tullut lisäkuluja. Vasta loppuvuodesta 2018 kuulin, ettei virhe ollut tapahtunut Loimaalla kiviveistämössä. Korjaamattoman virheen oli tehnyt Kauhajoen kunnan käyttämä asiantuntija, jolla ei ollut käsitystä murteesta. Hän oli luullut nimessä olevan ylimääräisen kirjaimen, sanoi Espoossa (nyttemmin Kauhajoella) asuva Matti Myllyniemi.

Tämä artikkeli on Kauhajoki-lehden toimittamaa sisältöä ja artikkelin sisällöstä vastaa Kauhajoki-lehden päätoimittaja.

Nettilinkkejä

• Kvintetti: Elsa ja Eelis Panula ja lapset Jorma, Timo ja Mauno

  • Katso tästä video: Elegia (Toivo Kuula, op 3 nro 1, salonkiorkesterille) Panulan kvintetin soittamana vuonna 1965.