Helmikuu 2020

"Tosi hieno ja onnistunut koulutuspäivä, ellei jopa paras veso, johon olen osallistunut! Tykkäsin kovasti! Hyvin mietitty sisällöt, selvästi pedagogit asialla."

18.1. pidetyn Joensuun seutu-veson palautteen perusteella voimme ohjelman suunnittelijoina olla enemmän kuin tyytyväisiä luomukseemme; toiminnallisesta ja hieman pelillisestäkin koulutuspäivästä saamamme kouluarvosana kieppuu 8 ja 9 välillä. Kaikkia ei kuitenkaan voi koskaan miellyttää ja niinpä poimin tämänkertaiseen blogihajatelmaani palautetta sen molemmista ääripäistä.

Yhdestä asiasta suurin osa osallistujista vaikutti olevan samaa mieltä: koulutus poikkesi totutusta, kuten seuraava avointa palautetta jättänyt osallistuja kirjoittaa: "Virkistävän erilainen koulutuspäivä, koska sai itse toimia ja liikkuakin. Tehtävät oli hyvin suunniteltu ja sen ansiosta päivästä jäi ihan oikeasti konkreettista hyötyä ja ”kättä pidempää” opetussuunitelmatyöhön. Aineryhmäsdä työskentely tutustutti myös oman aineen kollegoihin alueellamme ja syntyi hyvää yhteistyötä ja - henkeä. Uskon, että tämä kantaa myös tulevaisuudessa." Alueellisen yhteistyön ja jakamiskulttuurin käynnistäminen olivatkin yhdet suurimmista tavoitteistamme kyseiselle koulutuspäivälle.

Jollain ohimenevällä heikolla hetkellä oppiaineiden LLL-pelien kortteja laminoidessani epäröin kaiken vaivannäön kannattavuutta, mutta ilmeisesti huolellinen valmistautuminen kantoi hedelmää myös tällä kertaa: "VESO-päivään oli paljon tehty etukäteisvalmisteluja ja usein hyvin suunniteltu juttu myös toimii, niin kuin tämäkin. Päivä oli toiminnallinen ja ajatuksia herättävä ja meni nopeasti!" Koulutuspäivää suunnitellessamme tarkoituksemme olikin rakentaa työpajatyöskentelystä niin sujuvaa ja itseohjautuvaa kuin se vain suinkin olisi mahdollista; saimme kaikkiin 15 työpajaan kaksi asiaan jo perehtynyttä vetäjää pitämään huolen siitä, että päivä eteni toivotusti. Osa päivän sujuvuudesta on siis ehdottomasti työpajojen vetäjien ansiota - suurkiitos heille! Jokainen kyseisen tehtävän vastaanottanut osallistui parin tunnin perehdytykseen aiheesta ennen varsinaista koulutuspäivää.

"Koulun ympäri juokseminen sopii alakouluun, ei kiinnosta opettajia. Saman olisi tehnyt vartissa luokassa."

Pelillisyys LOPS2021-koulutuspäivän toteutuksessa ei selvästikään ollut kaikkien mieleen, kuten edellä olleesta kommentista käy ilmi. Tarkoituksemme ei ollut kuitenkaan juoksuttaa ketään koulun ympäri vain juoksuttamisen ilosta vaan siksi, että joku saattaisi seppo-peliä pelatessaan huomata sen soveltuvan oman oppiaineen opiskelussa käytettäväksi työskentelytavaksi. Pelillisyys ei varmasti ole kaikkien opiskelijoidenkaan juttu, mutta ei ole se "saman tekeminen vartissa luokassakaan". Heittäytyminen ja uuden kokeilu ei puolestaan liene ketään vahingoittanut, ja sellaista, mitä on jo rohkeasti itse kokeillut (esim. seppo-peli), on varmasti helpompi ottaa myös opiskelijoiden kanssa käyttöön luokassa - tai sen ulkopuolella. Lisäksi juoksutustehtävämme puolustukseksi on mainittava liikunnan kiistattoman positiiviset vaikutukset oppimiseen.

"Päivä oli korkeasti koulutettujen ihmisten ajan ja voimavarojen haaskausta. En ymmärrä, miksi pyörä pitää yrittää kerta toisensa keksiä uudelleen. Tietotekniikan käytöstä on tullut itsetarkoitus, ja nytkin oli lähes koko ajan ongelmia sen käytössä. Miksi meidän piti tehdä sellaista, minkä on jo tehty?"

Koulutuspäivään osallistui opettajia Joensuun ja seudun lukioista, joissa kaikissa ollaan lukion uuden opetussuunnitelman työstämisessä varsin eri vaiheissa; osassa lukioita on mietitty opintojaksotkin jo melkein valmiiksi, kun taas toisissa oltiin vesossa vasta heräilemässä asian äärellä. Ymmärrän siis edellä olleesta kommentista tuon "miksi pitää tehdä uudestaan" -osion.

Mitä puolestani en ymmärrä, on kommentti tietotekniikasta, ja siitä, että siitä on tullut itsetarkoitus. Seppo-pelissä oli toki osalla ongelmia ja Padletiin oli hankala kirjoittaa joillakin mobiililaitteilla, mutta mikäli kommentissa viitattiin koulutuspäivän aikana käyttöönotettuun Joensuun ja seudun lukioiden yhteiseen tehtäväpooliin Teamsissa, niin haluaisin kovasti tietää, millä ei-tietoteknisellä ratkaisulla seudullinen materiaalien, ideoiden ja vaikkapa lops-tekstien jakaminen yhtä näppärästi saataisiin järjestymään? Ja sen verran itsetarkoitus tieto- ja viestintäteknologian perusteiden hallinnasta on nyky-yhteiskunnassa tullut, että se luetaan jo kansalaistaidoksi. Digitaitojen puutteen on katsottu lisäävän eriarvoisuutta ja aiheuttavan syrjäytymistä. Opettajina meillä on mielestäni yhteinen vastuu siitä, että opastamme opiskelijamme näiden digitaitojen lähteelle heidän sosioekonomisesta taustastaan riippumatta. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että olemme itse avoimia tvt:n käytölle oppimisessa.

"Erittäin onnistunut koulutus! Puitteet olivat sopivat ja ruokahuolto pelasi. Aika kului kun siivillä, tuntui, että tätä olisi halunnut vielä jatkaa toisena koulutuspäivänä. Vähän jäinkin miettimään, miten LOPSin työstö jatkuu Teams-alustalla, onnistummeko jatkamaan samalla aktiivisuudella, kuin koulutuspäivänä?"

Siinäpä vasta kysymys! Vaikuttaisi siltä, että osa seudun opettajista on jatkanut ainakin lops-tekstien työstöä Teamsissa, ja samaa alustaa käytimme myös Joensuun keskustan lukioiden lops-aiheisissa kikyissä helmikuun ensimmäisellä viikolla. Uusien työvälineiden kanssa on varmasti vähän sama juttu kuin liikunta- tai ruokatottumusten muutoksien kanssa: aluksi täytyy hieman pakottaa itseään sen uuden pariin, mutta jonkin ajan kuluttua huomaa siitä tulleen osa päivittäistä rutiinia. Teamsin puolesta puhuu ainakin se, että siellä esimerkiksi oman aineryhmän jakamat materiaalit ja kollegojen yhteydenotot ovat jo valmiiksi omalla kanavallaan eivätkä työsähköpostin miten-sattuu-lajitellut -kansiossa.

Olipa se kollegiaalinen tuki, uudet toiminnalliset ja pelilliset työskentelytavat tai jakamiskulttuuriin sukeltaminen, olemme valtavan iloisia siitä, että moni tuntui palautteen perusteella saaneen koulutuspäivästä jotain kouluun vietävää ainakin lops-prosessia ajatellen:

"[...] julisteiden kokoaminen ja seppo.io selkeyttivät uuden opsin sisältöjä ja tavoitteita paljon!"

"Päivästä jäi hyvä mieli, koska sai kuitenkin edes ohimennen tavata entisiä tuttuja ja uusiakin ihmisiä. Meille syntyi myös yhteinen käsitys etenemisestä. Kyllä se tästä."

Niinpä. Kyllä se tästä. Pelkän selviytymisen lisäksi varovaisena toiveena on tällä kierroksella myös se, että ainakin Joensuun lukioiden opetussuunnitelmista saataisiin pelkkien taustalla olevien asiakirjojen sijasta jonkinlainen konkreettisempi työväline opettajille esimerkiksi opintojaksojen suunnittelun tueksi.

Kevättä kohti!

-Niina