SETI-ohjelma (Search For Extraterrestrial Intelligence) Maan ulkopuolisen älyn etsintä-ohjelma on erittäin hyvä paikka kehittää uuden sukupolven signaalin analysoimiseen tarkoitettuja tietoteknisiä ratkaisuja, joista yksi on nimeltään Internetin singulaarisaatio (Singularity). Tuo ratkaisu tarkoittaa sitä, että kaikki Internetissä olevat tietojenkäsittelyn välineet voidaan liittää toisiinsa, jolloin syntyy sellainen supertietokone, mitä koskaan ennen ei olla edes voitu kuvitella voitavan toteuttaa. Tällainen singulariteetin mahdollistava tietojen käsittely perustuu sellaiseen tekniikkaan, mitä kutsutaan nimellä hajautettu laskenta, ja se tarkoittaa sitä, että tietokone jakaa verkon yli omia laskentaresurssejaan muiden koneiden kanssa.

SETI-ohjelman kaltaiset asiat keräävät yhteen ihmisiä, joilla on individualistinen ajattelutapa erilaisiin asioihin, ja se tietenkin saa aikaan sen, että moniin itsestäänselvyyksinä pidettyihin ratkaisuihin sekä kysymyksiin saadaan muitakin kuin vain yksi näkökulma. Eli kaikilla asioilla on vähintään kaksi puolta, ja se että joku ihminen jakaa kaiken tiedon itsestään Internetin yli kaikelle kansalle voi olla erittäin mielenkiintoista, mutta toisaalta tämä asia ei varmasti ole sopiva, mikäli ihminen työskentelee laitoksessa, missä tietoturva sekä salaaminen ovat toiminnan edellytys. Toisaalta turha salaaminen taas lisää mielenkiintoa asioita kohtaan, mikä taas on johtanut ikuiseen keskusteluun siitä, että salaako USA:n hallinto esimerkiksi humanoidien olemassaoloa vai ei? Se että muutamissa dokumenteissa on "Top secret"-leima varmasti edesauttaa keskustelua tuosta asiasta. Ja vaikka tuo asia tutkittaisiin kuinka pätevästi a AREA-51:ssä pidettäisiin yleisön kiertokäynti, niin aina joku sitten muistaa kysyä, että "katsoiko kukaan siivouskomeroon".

Tai sitten nuo henkilöt voisivat selittää, että nuo alien-ruumiit vietiin toiseen paikkaan, tai että ne on poltettu jossain krematoriossa. Tässä siis tarkastelen sitä, mitä tuollainen "Top secret"-leima aiheuttaa ihmisten kiinnostukselle, ja voihan tuon MAJESTIC-12 ryhmän kohdalla olla vain kyse esimerkiksi vetypommikokeiden valmistelusta. Eli muuten en tähän asiaan tällä kertaa ota kantaa, muuten kuin että tuo leima aiheuttaa melkoista kiinnostusta muuten melko mitäänsanomattomiin asiakirjoihin. Ja miksi muuten nimilista on salainen? Tällaiset asiat vetävät ihmisten mielenkiintoa näihin asiakirjoihin riippumatta siitä, ovatko ne aitoja vai väärennöksiä. Noiden listalla olevien ihmisten ansiot voi jokainen lukea Internetistä hakemalla heitä nimellä. Ja tässä en sitten "Majestic-12" dokumentteja laita tälle sivulle, koska se sitten veisi liikaa aikaa, joten jokainen voi ne googlettaa itse netistä hakusanoilla "majestic-12 documents"

Tietokoneen prosessorin tehon jakaminen Internetin yli mahdollistaa sen, että tutkijoilla on mahdollisuus saada käyttöön sellaisia laskentatehoja, joita mikään muu automaattista tietojenkäsittelyä koskeva malli ei pysty tarjoamaan. Tämä tekniikka kehitettiin aikoinaan animaatioiden tekemiseen, mutta kuitenkin se on laajentunut myös oikeaan tieteeseen. SETI-ohjelma on erittäin hyvä alusta tuollaisen tekniikan testaamiseen, koska tuolloin saadaan käyttöön paljon signaaleja, joita pitää oikeasti analysoida. Tekniikka perustuu siihen, että tietokoneen prosessorin tyhjäkäyntiaikaa hyödynnetään silloin, kun käyttäjä ei konetta tarvitse, tai kone muuten käy ”tyhjäkäynnillä”. Tietokoneen ongelmana on sellainen asia, että se tarvitsee täyttä prosessoritehoa vain silloin, kun se avaa ohjelmia, ja sitten tuon muutaman sekunnin käytön jälkeen prosessori palaa taas normaaliin tilaan, jonka aikana se sitten käyttää vain noin kymmentä prosenttia koko tehostaan.

Tuota tehotonta aikaa voidaan hyödyntää siten, että koneelle ladataan ilmaisohjelma, joka sallii sen prosessorin tehon jakamisen Internetin yli. Tähän perustuu myös animointiohjelma ”Renderfahrm”, mikä tekee laadukkaiden animaatioiden sekä erikoisefektien tuottamisen mahdolliseksi myös pienemmille yhtiöille sekä yksityishenkilöille, joiden on ollut vaikea hankkia käyttöönsä supertietokoneita. Tuollainen Internetin yli tapahtuva tietokoneiden prosessorien yhteen liittäminen tietenkin pelottaa ihmisiä, ja he pelkäävät aivan aiheesta, että tuollaisten ohjelmien avulla urkitaan heidän tietokoneen käyttöä koskevaa tietoa, ja siksi tuo aihe on melko arka.

Kuitenkin voidaan ajatella siten, että tämä komponentti liitetään johonkin ilmaisohjelmaan kuten tekstinkäsitelyyn tai grafiikkaohjemistoon, jota sitten käytetään myös tuon lataajan hyödyksi. Ja kun ohjelmisto on sitten tuotettu valmiiksi, niin tietenkin sen jakaja voi haluta vastapalveluksia, joista yksi on tuo prosessoriajan jakaminen verkon yli. Tällaista hajautettua tietojenkäsittelyä suorittavaa järjestelmää kutsutaan ”nebulaksi”, koska siinä olevat tietokoneet muodostavat ikään kuin tähtisumun kaltaisen keskittymän Internetiin. Kun keskustellaan tietoturvasta, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että kaikilla maailman toimijoilla on hiukan erilainen näkemys tietoturvasta. Missään nimessä esimerkiksi puolustusvoimien tai poliisin tietojenkäsittelytapaa ei voida noudattaa missään tavallisessa yhtiössä.

Kuitenkin tuollaisen ohjelmiston käyttö ei ole sellaista, että se vaatisi mitään erityistä huomiota tuon tietokoneen käyttäjältä. Ihmisten pelko tällaisten ohjelmien suhteen on sellainen, että niiden avulla urkitaan yksityisten ihmisten tietoja, mutta kun kuitenkin olemme siirtymässä sellaiseen tilaan, mitä kutsutaan termillä”yksityisyys 2.0 tai 3.0”. Siinä ei sitten enää ole kuin itsestä kiinni, millaisia tietoja tavallinen ihminen haluaa Internetissä jakaa. Jos hän haluaa kuluttaa koko päivä Internetissä ja jakaa kaikkea mahdollista kuten sänkykokemuksiaan tai jokaisen tekemänsä ostoksen, niin se sitten on hänen oma asiansa.

Tietenkin muiden ihmisten kunnioittaminen on erittäin tärkeää, kun tietoja jaetaan, mutta omasta mielestäni esimerkiksi tiedon jakaminen Internetissä tai avoimen nettipäiväkirjan pitäminen voi olla sellainen asia, mikä vapauttaa ihmisen ahdistuksesta. Jos tietoja jaetaan sitä, että kaikki ihmiset voivat kommentoida tai nähdä tuon jaetun tekstin, niin tietenkin on järkevää myös julkaista kaikki kommentit, mitä kotisivuille tai blogeihin tulee. Silloin muutkin voivat nähdä sen, mitä tuolla sivuilla keskustellaan, tai mitä mieltä tuon tekstin kirjoittaja on jostain aiheesta. Itse en pahemmin välitä siitä, että joku tulee hengittämään niskaan tai kurkkii olan yli keskeneräisiä kirjoituksia, mutta kuitenkin nämä tekstit julkaisen.

Kaikki tekstit eivät miellytä kaikkia, ja osa sitten on tehty välillä suuressa tunne-elämän latauksessa, eli aamulla tulee mieleen, että mitähän taas tuli kirjoitettua. Mutta mitäpä tuolla asialla on väliä, koska kaikki muutkin ihmiset tekevät virheitä. Ja jos ihminen kirjoittaa jotain nettiin, niin miksi hän ei tekstejään julkaisisi. Tuolloin ei tarvitse kenenkään urkkia mitään salasanoja tai muita mukavia asioita, vaan hän voi sitten lukea myös ne asiat, mitä tuollainen toisten olkapään yli kurkkiva henkilö ei muuten haluaisi tuoda esiin.

Se että uskooko joku ihminen maan ulkopuoliseen elämään on erittäin mielenkiintoinen kysymys, koska jos me oikeastaan tuon kysymyksen haluamme muuttaa joksikin muuksi, niin samalla voimme kysyä uskooko henkilö Jumalaan vai ei? On mielenkiintoista lukea noista asioista käytyä keskustelua, joka kuitenkin jostain syystä painottuu aina siihen, kuinka paljon rahaa tuollainen ohjelma sitten vie. Kuitenkaan yksikään valtatie ei ole maailmassa turhaan rakennettu eikä mitään muutakaan turhaa ole missään tehty, ja esimerkkinä tietenkin tulevat mieleen kansanedustajat sekä strategisten ydinasejoukkojen komentajat, joiden työ on äärimmäisen tärkeää.

Ja sitten tietenkään mikään valtio ei turhasta maksa, kun jonkun talonmiehen ajankäyttöä sekä Facebook-kirjoittelua seurataan herkeämättä, ja missään nimessä tuo henkilö ei koskaan tee mitään tärkeää. Kuitenkin jos hän joskus unohtaa esimerkiksi laittaa herätyskellon soimaan aamulla, niin silloin tietenkin tulee valitus hänen käytöksestään, että myös siitä kuinka pihaan satanut lumi nyt jäi postamatta. Tässä sitten kuitenkin on pieni ristiriita sen kanssa, että mitään hyödyllistä ei tuo henkilö koskaan tee, mutta kuitenkin hänen sosiaalisen median käyttöään syynätään jatkuvasti, että kallista työaikaa ei koskaan mene hukkaan. Kenenkään työnantajan ei näet tarvitse koskaan maksaa tyhjästä. Ja toki kaiken maailman neuvottelukunnat sitten tekevät työtä sen eteen, että työaikaa saataisiin tehokkaampaan käyttöön.

He eivät toki myöskään turhaan istu missään huoneessa, vaan toki valtio heille sitten syytää palkkaa hyvin avokätisesti. Ja jos palataan tietoturvaan, niin tietenkin on mukava kytätä naapureita jatkuvasti. Sitten kun jonkun henkilön käytös ei miellytä, niin hänet voidaan haastaa oikeuteen, missä sitten haetaan tuolle onnettomalle holhousta. Siellä sitten yleensä esimerkiksi päiväkirja on jotenkin tärkeässä osassa, kun lakimies niin taitavasti tuo esiin yksityiskohtia toisen ajatusmaailmasta, mikä tukee hänen asiakkaansa kantaa erilaisiin asioihin. Ja sitten tietenkin tuomarit seuraavat kulmat kurtussa tilannetta, missä henkilön päiväkirjasta luetaan otteita, missä hän purkaa huonoa oloaan. Tuolloin ei tietenkään olisi pahitteeksi vaikka päiväkirja sitten julkaistaisiin Internetissä lyhentämättömänä painoksena, niin muutkin ihmiset saisivat tutustua sen sisältöön, jotta henkilön mielialoista saadaan kokonaisvaltainen kuva, ja muutkin kuin tuossa oikeussalissa istuvat kutsuvieraat pääsisivät tutustumaan kyseisen henkilön mielialoihin laaja-alaisemmin kuin mitä lakimiehet heille haluavat esittää.

Tietokoneen prosessorin tehon jakaminen Internetin yli mahdollistaa sen, että tutkijoilla on mahdollisuus saada käyttöön sellaisia laskentatehoja, joita mikään muu automaattista tietojenkäsittelyä koskeva malli ei pysty tarjoamaan. Tämä tekniikka kehitettiin aikoinaan animaatioiden tekemiseen, mutta kuitenkin se on laajentunut myös oikeaan tieteeseen. SETI-ohjelma on erittäin hyvä alusta tuollaisen tekniikan testaamiseen, koska tuolloin saadaan käyttöön paljon signaaleja, joita pitää oikeasti analysoida. Tekniikka perustuu siihen, että tietokoneen prosessorin tyhjäkäyntiaikaa hyödynnetään silloin, kun käyttäjä ei konetta tarvitse, tai kone muuten käy ”tyhjäkäynnillä”. Tietokoneen ongelmana on sellainen asia, että se tarvitsee täyttä prosessoritehoa vain silloin, kun se avaa ohjelmia, ja sitten tuon muutaman sekunnin käytön jälkeen prosessori palaa taas normaaliin tilaan, jonka aikana se sitten käyttää vain noin kymmentä prosenttia koko tehostaan.

Tuota tehotonta aikaa voidaan hyödyntää siten, että koneelle ladataan ilmaisohjelma, joka sallii sen prosessorin tehon jakamisen Internetin yli. Tähän perustuu myös animointiohjelma ”Renderfahrm”, mikä tekee laadukkaiden animaatioiden sekä erikoisefektien tuottamisen mahdolliseksi myös pienemmille yhtiöille sekä yksityishenkilöille, joiden on ollut vaikea hankkia käyttöönsä supertietokoneita. Tuollainen Internetin yli tapahtuva tietokoneiden prosessorien yhteen liittäminen tietenkin pelottaa ihmisiä, ja he pelkäävät aivan aiheesta, että tuollaisten ohjelmien avulla urkitaan heidän tietokoneen käyttöä koskevaa tietoa, ja siksi tuo aihe on melko arka.

Kuitenkin voidaan ajatella siten, että tämä komponentti liitetään johonkin ilmaisohjelmaan kuten tekstinkäsitelyyn tai grafiikkaohjemistoon, jota sitten käytetään myös tuon lataajan hyödyksi. Ja kun ohjelmisto on sitten tuotettu valmiiksi, niin tietenkin sen jakaja voi haluta vastapalveluksia, joista yksi on tuo prosessoriajan jakaminen verkon yli. Tällaista hajautettua tietojenkäsittelyä suorittavaa järjestelmää kutsutaan ”nebulaksi”, koska siinä olevat tietokoneet muodostavat ikään kuin tähtisumun kaltaisen keskittymän Internetiin. Kun keskustellaan tietoturvasta, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että kaikilla maailman toimijoilla on hiukan erilainen näkemys tietoturvasta. Missään nimessä esimerkiksi puolustusvoimien tai poliisin tietojenkäsittelytapaa ei voida noudattaa missään tavallisessa yhtiössä.

Kuitenkin tuollaisen ohjelmiston käyttö ei ole sellaista, että se vaatisi mitään erityistä huomiota tuon tietokoneen käyttäjältä. Ihmisten pelko tällaisten ohjelmien suhteen on sellainen, että niiden avulla urkitaan yksityisten ihmisten tietoja, mutta kun kuitenkin olemme siirtymässä sellaiseen tilaan, mitä kutsutaan termillä”yksityisyys 2.0 tai 3.0”. Siinä ei sitten enää ole kuin itsestä kiinni, millaisia tietoja tavallinen ihminen haluaa Internetissä jakaa. Jos hän haluaa kuluttaa koko päivä Internetissä ja jakaa kaikkea mahdollista kuten sänkykokemuksiaan tai jokaisen tekemänsä ostoksen, niin se sitten on hänen oma asiansa.

Tietenkin muiden ihmisten kunnioittaminen on erittäin tärkeää, kun tietoja jaetaan, mutta omasta mielestäni esimerkiksi tiedon jakaminen Internetissä tai avoimen nettipäiväkirjan pitäminen voi olla sellainen asia, mikä vapauttaa ihmisen ahdistuksesta. Jos tietoja jaetaan sitä, että kaikki ihmiset voivat kommentoida tai nähdä tuon jaetun tekstin, niin tietenkin on järkevää myös julkaista kaikki kommentit, mitä kotisivuille tai blogeihin tulee. Silloin muutkin voivat nähdä sen, mitä tuolla sivuilla keskustellaan, tai mitä mieltä tuon tekstin kirjoittaja on jostain aiheesta. Itse en pahemmin välitä siitä, että joku tulee hengittämään niskaan tai kurkkii olan yli keskeneräisiä kirjoituksia, mutta kuitenkin nämä tekstit julkaisen.

Kaikki tekstit eivät miellytä kaikkia, ja osa sitten on tehty välillä suuressa tunne-elämän latauksessa, eli aamulla tulee mieleen, että mitähän taas tuli kirjoitettua. Mutta mitäpä tuolla asialla on väliä, koska kaikki muutkin ihmiset tekevät virheitä. Ja jos ihminen kirjoittaa jotain nettiin, niin miksi hän ei tekstejään julkaisisi. Tuolloin ei tarvitse kenenkään urkkia mitään salasanoja tai muita mukavia asioita, vaan hän voi sitten lukea myös ne asiat, mitä tuollainen toisten olkapään yli kurkkiva henkilö ei muuten haluaisi tuoda esiin.

Se että uskooko joku ihminen maan ulkopuoliseen elämään on erittäin mielenkiintoinen kysymys, koska jos me oikeastaan tuon kysymyksen haluamme muuttaa joksikin muuksi, niin samalla voimme kysyä uskooko henkilö Jumalaan vai ei? On mielenkiintoista lukea noista asioista käytyä keskustelua, joka kuitenkin jostain syystä painottuu aina siihen, kuinka paljon rahaa tuollainen ohjelma sitten vie. Kuitenkaan yksikään valtatie ei ole maailmassa turhaan rakennettu eikä mitään muutakaan turhaa ole missään tehty, ja esimerkkinä tietenkin tulevat mieleen kansanedustajat sekä strategisten ydinasejoukkojen komentajat, joiden työ on äärimmäisen tärkeää.

Ja sitten tietenkään mikään valtio ei turhasta maksa, kun jonkun talonmiehen ajankäyttöä sekä Facebook-kirjoittelua seurataan herkeämättä, ja missään nimessä tuo henkilö ei koskaan tee mitään tärkeää. Kuitenkin jos hän joskus unohtaa esimerkiksi laittaa herätyskellon soimaan aamulla, niin silloin tietenkin tulee valitus hänen käytöksestään, että myös siitä kuinka pihaan satanut lumi nyt jäi postamatta. Tässä sitten kuitenkin on pieni ristiriita sen kanssa, että mitään hyödyllistä ei tuo henkilö koskaan tee, mutta kuitenkin hänen sosiaalisen median käyttöään syynätään jatkuvasti, että kallista työaikaa ei koskaan mene hukkaan. Kenenkään työnantajan ei näet tarvitse koskaan maksaa tyhjästä. Ja toki kaiken maailman neuvottelukunnat sitten tekevät työtä sen eteen, että työaikaa saataisiin tehokkaampaan käyttöön.

He eivät toki myöskään turhaan istu missään huoneessa, vaan toki valtio heille sitten syytää palkkaa hyvin avokätisesti. Ja jos palataan tietoturvaan, niin tietenkin on mukava kytätä naapureita jatkuvasti. Sitten kun jonkun henkilön käytös ei miellytä, niin hänet voidaan haastaa oikeuteen, missä sitten haetaan tuolle onnettomalle holhousta. Siellä sitten yleensä esimerkiksi päiväkirja on jotenkin tärkeässä osassa, kun lakimies niin taitavasti tuo esiin yksityiskohtia toisen ajatusmaailmasta, mikä tukee hänen asiakkaansa kantaa erilaisiin asioihin. Ja sitten tietenkin tuomarit seuraavat kulmat kurtussa tilannetta, missä henkilön päiväkirjasta luetaan otteita, missä hän purkaa huonoa oloaan. Tuolloin ei tietenkään olisi pahitteeksi vaikka päiväkirja sitten julkaistaisiin Internetissä lyhentämättömänä painoksena, niin muutkin ihmiset saisivat tutustua sen sisältöön, jotta henkilön mielialoista saadaan kokonaisvaltainen kuva, ja muutkin kuin tuossa oikeussalissa istuvat kutsuvieraat pääsisivät tutustumaan kyseisen henkilön mielialoihin laaja-alaisemmin kuin mitä lakimiehet heille haluavat esittää.