KUN VENÄLÄISET 'VÄINÄMÖISEN' UPOTTIVAT

Aivan jatkosodan loppuvaiheessa venäläiset ilmoittivat upottaneensa Suomen laivaston ylpeyden, panssarilaiva Väinämöisen. Kuitenkin sama laiva luovutettiin sodan jälkeen punaiselle laivastolle täydessä kunnossa. Mitä oikein tapahtui?

Väärinkäsityksen aiheuttaja oli saksalaisten Hollannista takavarikoima, vuonna 1898 Italiassa rakennettu rahtilaiva Gelderland. Saksalaisilta se sai nimen Niobe. Laivaan asennettiin vahva ilmatorjunta-aseistus ja tutka. Jatkosodan aikana se tuotiin Kotkaan suojelemaan saksalaisia aluksia punalentäjiltä. Kotka oli tuohon aikaan eräs Saksan laivaston tukikohdista.

Venäläiset olettivat ilman muuta, että Kotkan uusi suojelija oli pitkään etsitty Väinämöinen. Itämeren laivaston meri-ilmavoimien johto päätti lopultakin poistaa aluksen meren pinnalta. Operaatiota varten koottiin peräti 131 lentokonetta, joukossa hävittäjiä, syöksypommittajia ja raskaita pommittajia. Laivan tuhoamiseksi suunniteltu sotatoimi Uragan (Hirmumyrsky) käynnistyi 16.7.1944.

Kymmenien hävittäjien suojaamat pommikoneet hyökkäsivät ulisten Nioben kimppuun, joka vastasi kaikilla putkillaan. Jo ensimmäiset 250 kilon lentopommit osuivat ja lisää oli tulossa. Neljä Boston-pommikonetta pudotti kolmenkymmenen metrin korkeudesta tuhat kiloa painavat pommit saksalaislaivan kylkeen, jolloin se kaatui ja vajosi pohjaan. Laivan noin kolmestasadasta miehestä kaatui 49 ja haavoittui 89. Suomalaiset laskivat kahakassa tuhoutuneen neljästä kuuteen viholliskonetta, mutta venäläiset sanoivat vain kahden koneen tuhoutuneen.

Rohkeat lentäjät palkittiin mitaleilla ja »Väinämöisen» upotusta juhlittiin tanakasti. Operaation johtajasta, everstiluutnantti V. Rakovista, leivottiin Neuvostoliiton sankari.

Kun Neuvostoliiton valvontakomissioon kuuluva amiraali Aleksandrov sodan jälkeen kutsuttiin vierailulle Väinämöiselle, hän oli pudottaa silmät päästään. Vasta nyt totuus selvisi hänellekin. Neuvostoliiton virallinen historiankirjoitus myönsi virheen 1970-luvun lopulla.

Väinämöisestä Vyborgiksi

Punalentäjien hyökätessä Kotkassa oikea Väinämöinen liikuskeli kaikessa rauhassa Turun suunnassa. Ilmarisen tuhouduttua Väinämöistä ei lähetetty avomerelle, vaan se pysytteli saariston suojassa. Sen alkuperäinen tehtävä olikin Ahvenanmaan suojaaminen mahdollisilta maihinnousuyrityksiltä.

Laivaa oli kyllä jahdattu ilmasta koko sodan ajan, mutta se oli selvinnyt kaikista hyökkäyksistä käytännöllisesti katsoen vahingoittumattomana.

Sodan päätyttyä Väinämöinen luovutettiin Neuvostoliittoon maksuksi ns. saksalaissaatavista. Kaupantekoa helpotti rauhansopimus, joka kielsi Suomelta sukellusveneet, torpedoveneet ja panssarilaivat. Jos Väinämöinen olisi jäänyt Suomeen, se olisi pitänyt joka tapauksessa romuttaa. 29.5.1947 panssarilaiva siirtyi Neuvostoliiton hallintaan nimellä Vyborg. Kauas entisestä kotimaastaan se ei nytkään joutunut, sillä sen tukikohtana oli lähes kuuden vuoden ajan Porkkalan vuokra-alue.

Vuonna 1949 Vyborgin luokitus muutettiin monitoriksi eli tykistöalukseksi. Alusta modernisoitiin 1950-luvulla varsin perusteellisesti, mutta jo 1958 aloitettiin valmistelut sen säilömiseksi "koipussiin" Kronstadtissa. Vuonna 1960 laiva aiottiin romuttaa. Laivaston komentaja Gorshkov esitti tuolloin myös Vyborgin palauttamista Suomelle. Ehdotus oli esillä NKP:n keskuskomitean sihteeristössä, mutta päätöstä lykättiin, eikä asia tiettävästi tullut enää esityslistalle.

Väinämöisen tarina päättyi Leningradin laivanpurkamistukikohdassa vuonna 1966. Siitä kirjattiin saaduksi 2400 tonnia metalliromua.

Lähde:

Manninen Ohto: Monitori Vyborg Porkkalan tulivoimana. Panssarilaiva Väinämöisen myöhemmät vaiheet. Sotilasaikakauslehti 2001:2 s. 53-55

Muuta kirjallisuutta:

Tuomi-Nikula Jorma: Suomen laivat punatähtisen lipun alla. Atena : Jyväskylä 2000. 172 s.

Pukkila Eino: Merisotilas : Laivastoelämää 1920- ja 1930-luvuilla. Doseator : Espoo 2006. 175 s. [Kirjoitttaja palveli 1930-luvulla Väinämöisen tykistöupseerina]

Valkjärvi, Teppo: Ilmarisen kadonnut kaksoisveli : Panssarilaiva Väinämöinen. Mobilisti 2013 : 8 s. 82-91

Vihavainen, Timo & Manninen, Ohto: Panssarilaivakiista oli tulla esiin 1960. Sotilasaikakauslehti 1992 : 8 s. 1

Viitanen, Kalle: Talvisotajoulu Väinämöisellä. Ankkuri 1992 : 4 s. 38-39 .