Yhdistys perustettiin panssarilaiva Ilmarisen tuhoutumisen muistopäivänä 13.9.1999 Naantalissa. Sen tarkoituksena on vaalia psl Ilmarisella ja psl Väinämöisellä palvelleiden merisotilaiden muistoa ja heidän luomiaan perinteitä sekä välittää niitä tuleville sukupolville. Puheenjohtajana toimii komentaja evp Matti Ketola. 

YHDISTYKSEN TOIMINTATAPOJA:

PERINNEMATERIAALIEN KERÄÄMINEN TURKUUN FORUM MARINUMIIN JA SJÖHISTORISKA INSTITUTET VID ÅBO AKADEMIIN

Materiaalien hankinta:

• Veteraaneilta ja heidän omaisiltaan lainaksi saatujen valokuvien, kirjeiden ja asiapaperien kopiointi arkistoihin.

• Veteraanien luovuttamien kertomusten, muistiinpanojen, esinelahjojen ja muun materiaalin vastaanoton ja kirjaamisen järjestäminen.

• Yhdistyksen hallitus vetoaa, että henkilöt, jotka sukulaisuuden, naapuruuden, järjestötoiminnan tai muuten ovat tavanneet yhdenkin panssarilaivoissa rauhan tai sodan aikana palvelleen henkilön, tai joilla on läheistensä kokemusten myötä yksityisiä tai julkisia muistoja panssarilaivoista, tai elämästä ja toiminnasta laivojen läheisyydessä, esimerkiksi laivan huoltotoimien tai elintarviketoimitusten yhteydessä, ottaisivat pikaisesti yhteyttä yhdistyksen hallitukseen tai toimihenkilöihin, jotta nämä muistot ehdittäisiin kirjaamaan muistiin.

Materiaalien käyttö:

• Arkisto- ja museolaitosten kanssa sovitaan eri osapuolia tyydyttävästä tavasta saada kerätty aineisto kaikkien tutkijoiden käyttöön.

• Mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa pyritään auttamaan panssarilaivojen rakentamista, toimintaa ja henkilöstöä koskevien aineistojen alkukäsittelyssä ja lajittelussa arkistoluokkiin.

• Kertyneen arkistoaineksen tutkimusta “PANSSARILAIVAT JA NIIDEN MIEHET” -teoksen käsikirjoitusta varten pyritään kaikin tavoin edistämään ja selvittämään samalla teoksen kustantamismahdollisuuksia.   

MUISTOLAATAT KERTOVAT MENNEESTÄ

Eräs osa Perinneyhdistyksen toiminasta on ollut paljastaa Merivoimien tuella eri saaristokohteisiin messinkilaattoja, joissa kerrotaan panssarilaivojen ja niiden miesten toiminnasta. Alusten rantakiinnityspaikoilla Sipoossa, Porkkalan niemellä, Raaseporin Strömsössä, Saaristomeren Högsårassa, Atun Långskärissä, Turun Pikisaaressa ja Naantalin Kuparivuorella on paljastettu nämä kuvaamataiteilija Valto Vaalikiven luomat messinkilaatat. Yhdistys on vastannut laattojen hankkimisen aiheuttamista kustannuksista. Aurajoen rannalle entisen alusten vesillelaskupaikan kohdalle on myös paljastettu laatta. Bengtskärin taisteluun 26.7.1941 liittyvälle panssarilaivojen ilmataistelupaikalle Örön länsirannalle paljastetaan vuoden 2015 syksyllä laatta ja suunnitteilla on Kihdin Jungfruskäriin ilmataistelupaikalle seuraavana vuonna 11. muistolaatta. 

Yhdistyksen hallitus on voimakkaasti tukenut laattatyötä saavuttamallaan rutiinillaan myös Saaristomeren 1808 taistelupaikoille kiinnitettyjen samoin Vaalikiven suunnittelemien laattojen paljastamista. Varsinais-Suomen liitto vastasi näistä kustannuksista. Myös Korpoströmin taistelun muistoristi on saanut yhdistyksen  aloitteen perusteella Vaalikiven laatiman laatan, jossa on selvitys tuosta 1743 käydystä ja Turun rauhaan päättyneestä meritaistelusta Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä. Panssarilaiva Väinämöisen perätykin panssarissa on ollut laatta jäänmurtaja  Volynetsin - uudellen nimetyn Wäinämöisen ja tämän päivän museolaiva Suur-Töllin - silloisten miesten onnentoivotus Suomen laivastolle sen viettäessä toimintansa kymmenettä vuotta. Laatasta on valettu yhdistyksen varoin kolme kopiota : Suur-Töllille, toimitilaan Pansiossa ja Forum Marinumille Turussa. Myös mereen vaipuneiden miinalaivojen Riilahden ja Louhen muistolaatat ovat Tiiskerin ja Russarön majakoilla. Hallitus on ollut tässä kuten edellä mukana, mutta kustannuksista vastasi Merivoimat.     

PERINNEYHDISTYKSEN JÄSENYYDEN MERKITYKSESTÄ

- Jäseneksi voivat liittyä kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneet yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusperiä tukenut henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, voidaan kutsua yhdistyksemme kutsujäseneksi.

- Erityisesti yhdistyksen jäsenet, joiden isät/isoisät ovat olleet panssarilaivoissa sota-aikana, ovat todenneet että yhdistyksen toiminnan kautta on vähitellen voinut saada pienen aavistuksen siitä elämästä ja työstä, mitä nämä isät ovat aseveljineen yhdessä kokeneet. Samalla on selvinnyt, mitä panssarilaivojen miehet ovat laivoissa erilaisissa tehtävissään ollen tehneet yhteisen Isänmaamme hyväksi. Näitä muistoja pitää jälkipolvien edelleen vaalia.

Eero Auvinen

Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen jäsenmaksut:

Yhdistyksen pankkitili:

Liedon Säästöpankki    FI78 4309 1820 1340 86

Henkilöjäsenet 10 €, yhteisöjäsenet 20 €

Jäsenmaksun voi suorittaa yhdistyksen pankkitilille ja näin liittyä jäseneksi. Liitä maksuun lisäselvityksenä nimesi ja osoitteesi.

Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen toimihenkilöt:

- Puheenjohtaja: Komentaja MATTI KETOLA, Yliopistonkatu 1-3 D 48, 20100 TURKU, puhelin 02-233 4496, GSM 0400-328 097.Matti.R.Ketola(“at”)saunalahti.fi

- Kunniapuheenjohtaja:  Komentaja EERO AUVINEN, Sorolaisenkatu 3, 21200 RAISIO, puhelin 02-438 0509, GSM 0405-258 832. eeros.auvinen(“at”)dnainternet.net

- Sihteeri/rahastonhoitaja: TUIRE LEHTORANTA, Riistakatu 2-4, 20900 TURKU, tuire.lehtoranta("at")gmail.com

Esko Vallin siunattiin haudan lepoon

Viimeinen Panssarilaiva Ilmarisen elossa ollut veteraani, Esko Vallin, siunattiin Porissa 18. tammikuuta. Hän kuoli 13. joulukuuta 2019, 97-vuotiaana.

Ilmarinen upposi törmättyään merimiinaan Utön edustalla 13. syyskuuta 1941, jolloin 271 miestä hukkui. 132 pelastui, heidän joukossaan porilainen matruusi Vallin. Ilmarista ja sen sisaralusta Väinämöistä käytettiin sekä talvi- että jatkosodassa Ahvenanmaan, Turun ja Hangon turvaamiseen. Ilmarisen hylky on sukelluskiellossa - se on 271 miehen sankarihauta.

Merivoimien seppeleen Esko Vallinin siunaustilaisuudessa laski Merivoimien esikunnan kanslian päällikkö, komentaja Keijo Karila.

Merivoimien Facebook-sivusto 24.1.2020

Kuolleita

Panssarilaiva Ilmarisen veteraani, radiomestari Lauri Arvid Pätäri,  s. 18.9.1919 Luumäki k. 14.4.2019 Helsinki. 

HS 15.12.2019

20-vuotias Panssarilaivojen perinneyhdistys

Perinneyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 12.9.1999. Tehtyä taivalta muisteltiin juhlavuosikokouksessa Naantalissa 15.9.2019. Yhdistys kiittää kaikkia tukijoitaan vuosien varrella!  

 Ansiomitalit

Perinneyhdistyksen puheenjohtajalle, komentaja Eero Auviselle, ja jäsenelle, komentaja Visa Auviselle, on Kadettikunta ry. myöntänyt 27.1.2018 Kadettikunnan ansiomitalit! 

Väitös

Yhdistyksen puheenjohtaja Eero Auvinen väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa 30.1.2015 aiheenaan “Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset. Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin”. Poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirja on luettavissa verkossa.  Onnittelut!

Sata vuotta Viljo Revellin syntymästä 25.1.2010

Jälkipolville tunnetuimpia nimiä panssarilaivoilla palvelleiden miesten joukosta on arkkitehti Viljo Revell (1910 - 1964, alk. Rewell). Hänen piirustuslaudaltaan ovat lähteneet monet suomalaisille tutut rakennukset, kuten Lasipalatsi, City Center, Palace eli Eteläranta 10 ja Tapiolan tornitalot. Kansainväliseen kuuluisuuteen hänet nosti voitto Toronton kaupungintalon suunnittelukilpailussa 1958.

Luutnantti Rewell oli palveluksessa myös Ilmarisen lähtiessä viimeiseen operaatioonsa. Miinan räjähdettyä ja laivan alkaessa kallistua hän ehti ajoissa poistua asemapaikastaan etummaisesta taistelutornista. Kädessä oli pelastusvyö, jota hän ei ehtinyt kiinnittää ennen kuin joutui veden varaan. Rewell huomasi noin 100 metrin päässä vartiomoottoriveneen (VMV 16), jota kohti lähti uimaan pelastusvyö kainalossa. Uinti kylmässä vedessä verotti voimia niin, että tarvittiin kolme miestä auttamaan kookas luutnantti veneen kannelle.

Viljo Revellin juhlavuoden kunniaksi järjestetään näyttely hänen suunnittelemassaan Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä 13.2.–16.5.2010. Revellin elämäntyöstä kerrotaan myös Suomen rakennustaiteen museon arkkitehtiesitelyssä.