Research

In this research, I study the presence and implications of asymmetric information within the Finnish pension system. Based on the observed and estimated mortalities, I find that the variation across life expectancies in different retirement ages is negligible, yielding to an average increase of 233 euros or 0.07% in lifetime pensions for people who retired between 2005 and 2016.

Furthermore, the supplementary pension contributions associated with postponing retirement are lower than the expected increase in lifetime pension benefits. If ensuring actuarial fairness is a priority for the system, stronger incentives should be implemented to encourage later retirement.

In this work, we decompose common inequality measures into "equitable" and "inequitable" parts and compare the effects of tax- and transfer systems on "inequitable" inequality in different EU countries.

In this work, I find significant exposure effects of childhood neighborhoods on intergenerational income mobility and on the probability of matriculating from high school. However, these effects disappear when controlling for family fixed effects, suggesting differential selection of families on age at move of the child. I conclude that the differences between regions are likely to stem from sorting rather than from causal effects of neighborhoods. My results demonstrate that the studies conducted in the United States are not necessarily generalizable to the contexts of different societies such as the Nordic welfare state.

Artikkelissa tarkastelemme vuosituloihin perustuvan köyhyyden rinnalla pitkittynyttä köyhyyttä mitoilla, joissa köyhyysriskin lisäksi otetaan huomioon köyhien välinen eriarvoisuus. Köyhyyttä tutkitaan sen keston, yhtäjaksoisuuden ja syvyyden perusteella 20 vuoden paneeliaineistolla vuodesta 1995 vuoteen 2014. Aineisto sisältää koko Manner-Suomen väestön, poislukien laitosväestön. Vuosituloilla havaittu köyhyysriskien kasvu johtuu pitkälti pitkittyneen köyhyyden kasvusta. Samalla kun köyhyys on yleistynyt, köyhempi väestönosa näyttää jakautuneen kahtia 1) ryhmään, jossa köyhyys on lyhytkestoista ja 2) ryhmään, jossa köyhyys pitkittyy krooniseksi ilmiöksi. Henkilöt ovat yhä pidempään ja yhtäjaksoisemmin köyhyysrajan alapuolella. Pidemmän aikavälin tulojen (pysyväistulon) tarkasteluissa köyhyysriski on lisääntynyt ja tuloerot köyhien keskuudessa ovat lievästi kasvaneet.