Yhteisö voi olla iso tai pieni. Kylä on yhteisö, jossa on pienempiä yhteisöjä kuten perheet,
naapurusto tai yhdistys esimerkiksi eräseura. Yhteisöä voi ajatella
kehänä, jossa asumme. Ytimessä ovat meille tärkeimmät kuten perhe. Siirryttäessä
ytimestä ulommalle tulevat muun muassa koulu-, työ- ja harrasteyhteisöt. Mitä
ulommaksi mennään, muuttuvat kommunikointi ja kanssakäyminen vaikeammiksi.
Yhteisöjen arvot, toiminta, tavoitteet ja motivaatiot eivät ole enää niin yhtenäisiä.
Ennen vanhaan yhteisössä asumista pidettiin yhtenä elinehtona. Nykyisin yhteiskunnan
asumismallit ovat muuttuneet. Kaupungeissa asutaan enemmän yksilökeskeisesti kuin
maaseuduilla. Jokainen meistä kuuluu tahtomattaan johonkin yhteisöön. Eroavaisuudet
muodostuvat jokaisen omasta sosiaalisesta verkostosta ja luottoihmisten määrästä.
Entisaikaan yhteisöihin synnyttiin ja niissä elettiin melkein koko
elämä. Nykyisin yhteisöt muodostetaan enemmän itse omien arvojen kautta.
Yhteisö on vahvasti sosiaalinen verkosto, jossa yksilöitä yhdistävät erilaiset tunnepitoiset
suhteet. Yhteisöön liittyy sitoutumista yhteisiin arvoihin, säännöksiin, sekä yhteisön
yhteiseen historiaan ja identiteettiin.Jäsenyys liittyy yhteisöön
kuulumisen tunteeseen. Tähän liittyy myös emotionaalinen yhteenkuuluvuus. Yhteisölle
ovat tärkeitä yhteiset tavoitteet, kannusteet ja niiden tyydyttämiset. Vahvassa yhteisössä vallitsee tasa-arvo, kunnioitus, avoimuus ja hyvä
vuorovaikutus jäsentensä välillä. Ne synnyttävät yhteisöön kuulumisen tunnetta,
turvallisuutta ja luottamusta. Nämä puolestaan vahvistavat tekemään asioita yhteisönsä
eteen.
Hyvässä kyläyhteisössä tehdään asioita yhdessä, on naapuriapua, tapahtumia, tapaamisia
ja turvallisuuden tunnetta. Yhteisön sisällä koettu yhteisöllisyys on kantava voimavara.
Yhteisöllisyys eroaa yhteisöstä olemalla kokemusperäistä toisin kuin yhteisö, joka on
konkreettista. Yhteisön tuntiessa itsensä uhatuksi, heräävät sen
yhteisöllisyyden tunteet ja kantavat voimavarat pintaan . Ennen
vanhaan yhteisöt toimivat ihmisten turvaverkkoina. Nykyisin turvajärjestelmän pitäjät
toimivat viranomaistahon kautta. Viime aikoina ovat lisääntyneet puheet ihmisten oman
turvallisuuden takaamisesta.
LÄHDELapin yliopisto, taiteiden tiedekuntaTyön nimi: Yhteisön ja turvan parantaminen kyläradion avulla – palvelumuotoilijan roolit jaikäihmisten turvaaminen kotonaTekijä: Henna MarttilaKoulutusohjelma / oppiaine: Teollinen muotoiluTyön laji: Pro gradu -tutkielmaSivumäärä: 73Vuosi: 2015