Sini ja Jenna Kähönen

KUULUUKO, KUULUNKO?

-nimeä kantava näyttely tutkii kuuluvuuden tunnetta. Kuka kuuluu minne, ja miksi minä en pääse taivaaseen?

KUULUUKO, KUULUNKO? -näyttely on taiteilijasisarusten Sini ja Jenna Kähösen uusin näyttelykonsepti. Pohjimmiltaan näyttely käsittelee kuulumattomuuden ja kuulumisen tunteita, joita taiteilijat tutkivat omista lähtökohdistaan tarjoten näyttelyyn laajan otannan maalaustaidetta ja installaatioita.

SINI KÄHÖNEN

Sini Kähönen käsittelee kuulumattomuuden aihepiiriä hyödyntäen kristinuskon nostamia teemoja taivaasta ja helvetistä. KUULUUKO, KUULUNKO? ottaa kantaa Raamatun paratiisin narratiiviin: Kenen paikka paratiisi oikein on, ja mikä poissulkee toisen sieltä ikuisiksi ajoiksi?

Sini Kähönen tarjoaa teostensa välityksellä katsojalle pääsyn raamatun paratiisissa esitettyjen houkutusten äärelle: Kuka

oikeastaan on kenenkin puolella ja miksi hyvän ja pahan tiedon puun houkutuksia edes tulisi vastustaa? Täyteläiset ja mehevät granaattiomenat ovat kuvauksia raamatun kertomuksen kielletystä hedelmästä, jota syödessään ihminen saa tiedon hyvästä ja pahasta.

Sini Kähösen uusimmat öljyvärimaalaukset löytävät itsensä koristeltuna kultaisin kehyksin. Majesteettisten kehysten ympäröiminä teokset sitovat itseensä visuaalisia viitteitä niin pahan kuningattaren taikapeilistä kuin kirkollisista alttaritauluista.

Taiteilijan työtä on tukenut Taiteen edistämiskeskus

JENNA KÄHÖNEN

Jenna Kähönen ottaa kantaa KUULUUKO, KUULUNKO? -näyttelyyn tutkimalla kuulumisen sekä kuulumattomuuden tunteita. Kähönen esittää näyttelyssä usean figuratiivisen maalaussarjan, joissa taiteilija kuvaa teosten henkilöhahmoja yksittäin tai pareina. Teosten figuurit esitetään tavalla, jossa ne ovat käpertyneet yhteen  suojaamaan itsensä ulkopuoliselta maailmalta.  

Kähösen teokset koostuvat pääasiallisesti kankaalle ja paperille tehdyistä akryyli- ja sekatekniikkamaalauksista. Kähönen hyödyntää sekatekniikkamaalauksissaan usein lankaa tai pitsiä. Maalausprosessissa käytetty tekstiili jättää teokseen hienovaraisen printin, jossa langan painojälki punoo paperille hahmon muodon.

Lankaa hyödyntävien teosten figuurit on kuvattu osittain päällekkäin ja näiden ääriviivat ovat sekoittuneet toisiinsa. Langalla piirtyneet ääriviivat punovat figuurit yhteen luoden näin ajatuksen yhteenkuuluvuudesta ja kuitenkin samalla kyseenalaistaen kuuluvuuttaan ympäroivään maailmaan.

Taiteilijan työtä on tukenut Taiteen edistämiskeskus