Tervetuloa!

Tämän opintojakson aikana tutustutaan maailman eri maanosiin sekä niissä puhuttaviin kieliin ja paikalliseen taiteeseen. Jakson aikana oppilaat harjoitelevat hyödyllisiä fraaseja eri kielillä, syventävät englannin kielen puhe- ja kirjoitustaitoa, sekä perehtyvät erilaisiin taiteen tyyleihin ja tekniikoihin. Opintojakso voidaan liittää suomen kielen, vieraiden kielien ja kuvataiteen kokonaisuuksiin.

Opintojakson tavoitteena on kehittää kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun taitoja (L2). Oppilaita ohjataan tarkastelemaan aktiivisesti eri kulttuureita ja niissä esiintyvää kieltä ja taidetta. Kulttuurista osaamista rakennetaan vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden kanssa kiinnittäen huomiota muita arvostavaan ja kunnioittavaan toimintakulttuuriin. Opintojakson tehtävät kehittävät oppilaiden vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä. Jakson aikana etenkin eri kielillä puhumista harjoitellaan draaman keinoin.

Laaja-alaisista tavoitteista myös L4 monilukutaito on keskeinen osa opintojakson toimintaa. Monilukutaidon harjoittelu korostuu etenkin kuvataiteeseen liittyvissä harjoituksissa ja tehtävissä. Opintojakson tehtävissä oppilaat käyttävät, tuottavat ja tulkitsevat erilaisia tekstejä ja kuvia yksin sekä yhteistyössä muiden kanssa.

Kielirikasteinen opetus lisää lasten kielitietoisuuden kehittymistä sekä harjoittaa ajatteluntaitoja. Eri kieliä ja kulttuureita käsittelevät aiheet myös lisäävät lasten ymmärrystä monikielisyydestä sekä erilaisista kulttuuri-identiteeteistä (POPS 2014). Leikin ja draaman avulla tehtävät kielelliset harjoitteet madaltavat kynnystä käyttää vierasta kieltä. Lisäksi hyödyllisien ilmaisujen harjoittelulla luodaan yhteys arkielämän tilanteisiin. Yksittäisten sanojen opettelun sijaan harjoitellaan esimerkiksi tervehtimistä ja kysymistä, jolloin kielen sanasto laajenee sopimaan erilaisiin arjen tilanteisiin. (Pärkkä & Hansell 2021 , 35.)

Toiminnallisten oppimistehtävien avulla oppilaille luodaan aktiivinen rooli oman oppimisensa edistäjänä (POPS 2014). Toiminnallisen opetuksen lähtökohtana on toiminnan merkityksellisyys ja hyödyllisyys oppilaalle. Opintojakson tehtävät on pyritty muodostamaan niin, että niitä tehdessään oppilaan on mahdollista muokata työskentelyään ja valitsemiaan aiheita oman mielenkiintonsa mukaan. Toiminnallinen kielikäsitys korostuu opintojakson pari- ja ryhmätehtävissä, joissa oppilaan taito ilmaista ajatuksiaan ja ratkaista ongelmia korostuu. (Toiminnallista monikielisyyttä, Jyväskylän yliopisto.) Oppilaan oman kielellisen ja kuluttuurisen identiteetin löytämistä varten opetukseen sisällytetään kielitietoisuutta sekä vuorovaikutustaitoja kehittäviä tehtäviä ja työskentelytapoja. Kulttuurista ymmärtämistä kehitetään myös liittämällä eri kuluttuureille ominaisia piirteitä paikalliseen taiteeseen.

Lähteet

Pärkkä, M-M. & Hansell, K. (2021) Kielirikasteista opetusta kahdella kotimaisella kielellä varhaiskasvatuksesta läpi peruskoulun – Esimerkkinä Kielistigen. Teoksessa T. Kangasvieri, L. Lempel, A. Palojärvi & J. Moate (toim.) Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta & kompassi: askeleita kehittämistyöhön / Karta och kompass för innovativ språkpedagogik: steg på vägen. Jyväskylän yliopisto.

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Toiminnallista monikielisyyttä, Jyväskylän yliopisto https://toiminnallistamonikielisyytta.wordpress.com/toiminnallisuus/.

Opintojakson tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan oppilas

• osaa tunnistaa joitakin maailmassa puhuttavia kieliä

• osaa toimia tilanteissa, joissa vieraan kielen taito on vähäinen

• osaa muutamia hyödyllisiä fraaseja eri kielillä

• hallitsee ryhmätyössä tarvittavia kommunikointi- ja yhteistyötaitoja

• osaa valita kuvataidetyöhönsä sopivat materiaalit ja menetelmät, sekä käyttää niitä luovasti

• ymmärtää kulttuurin ja taiteen yhteyden, sekä keskustelee ja tekee havaintoja taiteesta ikätasonsa mukaisesti

Opintojakson aikana oppilas

• osallistuu aktiivisesti erilaisiin kielenkäyttöä vaativiin tilanteisiin

• toimii toisia kunnioittavasti ja harjoittelee ryhmätyössä vaadittavia taitoja

• suunnittelee, toteuttaa ja havainnoi kuvataiteeseen liittyviä töitä yksin ja ryhmässä

Opintojakson arviointi

Jakson arviointi tulee sitoa opintojakson tavoitteisiin. Muodoltaan arviointi on pääosin formatiivista, toiminnan yhteydessä tapahtuvaa arviointia. Jakson päätyttyä oppilas tekee itsearvioinnin, jossa oppilas suhteuttaa jakson tavoitteita omaan oppimiseensa. Opintojakso on jaettu viiteen eri osaa, jolloin jokaisen osan päätteeksi opettaja voi tehdä kokoavan koko ryhmään koskevan formatiivisen arviointipalautteen. Koko ryhmän yhteiseen palautteenantoon on hyvä tehdä nostoja jakson tavoitteista.

Opintojakson eriyttäminen

Jakson tehtävät on suunniteltu niin, että eri tieto- ja taitotasoiset oppilaat pystyvät osallistumaan toimintaan omien kykyjensä mukaan. Tehtäväkohtaisesti opettaja voi eriyttää karsimalla, lisäämällä tai yksinkertaistamalla tehtävää.