Tervetuloa kielitietoiseen eläinteemaiseen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen! 

Tässä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa korostuu oppiminen yli oppiainerajojen. Kokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu osana Jyväskylän yliopiston POMM1120 -opintojaksoa. Kokonaisuuden teema on eläimet ja toteutuksen aikana oppilaat pääsevät tutustumaan erilaisiin eläimiin liikunnan, leikin ja taiteen avulla. Tässä oppimiskokonaisuudessa korostetaan kielitietoisuutta. Kielitietoisuuden korostus näkyy materiaaleissa, oppituntikokonaisuuksissa sekä toteutusvinkeissä. Opetussuunnitelmassa (POPS, 2014) lukee, että alkuopetuksessa kielenopetus tapahtuu kielisuihkun kautta, eli vierasta kieltä harjoitellaan toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Nämä toimintatavat tukevat oppilaiden vieraan kielen kehitystä, kannustamalla heitä käyttämään vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Oppilaiden aiempi englannin osaaminen (esim. sanat eläimistä, värit, tutut fraasit) tunnistetaan ja otetaan käyttöön (Mäntylä, 2021).

Viisi 2x 45 minuutin kokonaisuutta sisältää ympäristöopin, suomen kielen, englannin, kuvataiteen, musiikin, liikunnan sekä matematiikan sisältöjä ja tavoitteita. Oppiaineet yhdistyvät toiminnallisiin ja elämyksellisiin oppimiskokemuksiin. Oppilaat ohjautuvat huomaamaan, miten eläinsanat muodostuvat ja miten niitä käytetään pienissä viestintätilanteissa, kuten kysymykset, tunnistaminen ja nimeäminen (Mäntylä, 2021). 

Kielitietoisuus tarkoittaa sitä, että kieltä ei pidetä pelkkänä välineenä, vaan ymmärretään sen keskeinen rooli oppimisessa ja ajattelussa. Kielellä tuotetaan tietoa, luodaan merkityksiä ja rakennetaan myös identiteettiä. Kieli on aina sekä oppimisen väline että oppimisen kohde kaikissa oppiaineissa (Opetushallitus, 2017). Kielitietoisessa opetuksessa huomioidaan, että kielen ja sisällön välillä on tiivis yhteys. Kielen avulla muovataan tietorakenteita, käydään sisäistä puhetta ja tullaan osallisiksi yhteisöstä. Kun kieli tehdään näkyväksi (esim. rinnakkaissanat suomeksi ja englanniksi, käsitteiden selitykset, kuvat ja sanat yhdessä), oppiminen syvenee ja kaikki oppilaat pääsevät mukaan (Opetushallitus 2017; Lehtonen & Räty 2018). Kielitietoisesti opettava opettaja rakentaa vuorovaikutusta, joka takaa kaikkien oppilaiden osallisuuden (Opetushallitus, 2017). 

Kielitietoisuus tässä kokonaisuudessa: 

Tunnin rakenne: Esimerkiksi alussa selkeät diat kertovat, mitä tunnilla tapahtuu ja mitä tavoitteita tavoitellaan. Näin kielen ja sisältöjen yhteys tehdään näkyväksi. Lisäksi tunnin rakenne on suunniteltu niin, että alkuhetkeä, jolloin keskittymiskyky on parhaimmillaan, on hyödynnetty opetettavissa asioissa. 

Dynaamisuus ja vaihtelevat menetelmät: Oppilaiden e tarvitse keskittyä kuuntelemaan pitkiä aikoja, vaan toiminta vaihtelee (esim. kuuntelu, kirjoittaminen, liike, pantomiimi). Tämä tuo dynamiikkaa ja mahdollistaa monikanavaisen oppimisen.  

Visuaalisuus ja havainnollistaminen: Kuvat, sanat, videot ja liike vaihtelevat ja havainnollistavat käsitteitä monipuolisesti. Avainsanat ja käsitteet nostetaan esiin myös dioissa ja aktiviteeteissa visuaalisesti selkeällä tavalla. 

Toiminnan kautta oppiminen: Erilaiset aktiviteetit yhdistävät kielen liikkeeseen, eleisiin ja ilmeisiin, mikä luo muistiverkostoja ja tukee oppimista. Toiminnalliset harjoitukset, liike ja leikki tukevat sitä, että oppilaat käyttävät englantia luontevasti ja omaa jo olemassa olevaa kielivarantoaan hyödyntäen (Mäntylä, 2021). 

Oppilaiden välinen vuorovaikutus: Oppilaat opettavat toisiaan työskennellessään ryhmissä. Opettaja voi tietoisesti rakentaa ryhmän eritasoisista oppilaista. Toisen opettaminen vahvistaa myös omaa oppimista.

Monikielisyyden hyödyntäminen: Suomi ja englanti esiintyvät rinnakkain. Suomi toimii tarvittaessa tukikielenä, jotta englannin käyttö itse tekemisessä vahvistuu (Mäntylä, 2021).  Monissa aktiviteeteissa oppilailla on mahdollisuus tuoda esille myös oman kotikielensä sanastoa. Tämä tukee kaikkien kielitietoisuuden kehittymistä, sillä rinnakkaiskielisyys ja merkitysneuvottelut ovat hyödyllisiä myös suomenkielisille oppilaille. 

Aika prosessointiin: Oppilaat saavat rauhassa tehdä tehtäviä, kuten esimerkiksi yhdistää sanan ja kuvan yhdistämistä, keskustella pareittain tai esittää eläimen pantomiimilla ennen oikean vastauksen paljastamista. 

(Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa)

Näin kielitietoisuus näkyy luonnollisena osana oppimista. Kieli tehdään näkyväksi ja tarjotaan monia erilaisia tapoja, joita oppilaat pääsevät käyttämään aktiivisesti yhdessä.