Utställning finska 2025 - Suomen kieli Ruotsissa

Kansallinen vähemmistökieli

Suomen kieli on yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä. Kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oikeus oppia omaa äidinkieltään ja käyttää sekä kehittää kieltään. Suomen kielestä tuli kansallinen vähemmistökieli vuonna 2000. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluu 66 kuntaa, ja niissä voi halutessaan käyttää vähemmistökieltä kuntien ja viranomaisten kanssa. Lapsilla on myös oikeus valita suomenkielinen esikoulu.

Suomalaiset ovat olleet osa Ruotsia sukupolvien ajan ja suomen kieltä on puhuttu Ruotsissa kauan. Suomenkielisiä kaskiviljelijöitä muutti maan länsiosiin 1100-luvulta lähtien. Suomi oli jo tuolloin osa Ruotsia. Tukholman väestöstä kymmenen prosenttia oli suomalaisia 1600-luvulla. Kun Ruotsi menetti Suomen Venäjälle vuonna 1809, raja vedettiin Tornionjokea pitkin niin että suuri osa suomenkielisiä asukkaita jäi Ruotsin puolelle. Toisen maailmansodan aikaan lähetettiin 80 000 sotalasta Ruotsiin. Satoja tuhansia suomalaisia muutti työn perään Ruotsiin -50, -60 ja -70-lukujen aikana.

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään 24. helmikuuta Carl-Axel Gottlundin syntymäpäivänä. Gottlund oli kansantieteilijä, joka merkitsi muistiin metsäsuomalaisten kansanperinnettä. Hän matkusti nuorena ylioppilaana 1800-luvulla Taalainmaan ja Vermlannin suomalaismetsiin etsimään sinne 1500-luvulla Savosta muuttaneita kaskiviljelijöitä, joille kuningas oli luvannut verovapauden. Hän löysi metsäsuomalaiset, jotka puhuivat suomea ja jotka olivat säilyttäneet suomalaiset tavat, perinteet ja loitsut . Kaisa Vilhuinen oli viimeinen runonlaulaja Vermlannissa. Hän teki loitsun pojalleen: "Ampiainen pimpiäinen, pienlintu, pistä piikkis piiloon, pistä kiviä, kantoja. Älä minua pistä!"

Rajat ovat muuttuneet.

Metsäsuomalaiset asuivat savupirtissä.

Carl-Axel Gottlund puolusti suomalaisten oikeuksia.

Nationellt minoritetsspråk

Finskan är ett av Sveriges fem nationella minoritetsspråk. Nationella minoritetsspråk ska skyddas och den som hör till de nationella minoriteter har rätt att lära sig sitt eget modersmål samt använda och utveckla sitt språk. Finskan är erkänt som nationellt minoritetsspråk sedan år 2000. Det finns ett finskt förvaltningsområde med 66 kommuner där myndighetskontakter och kontakter med kommuner kan ske på minoritetsspråket. Barnen har rätt att välja en förskola på modersmålet.

Människor med finskt ursprung har varit en del av Sverige i generationer och man har talat finska Sverige väldigt länge. 1100-talet var Finland del av Sverige och många svedjebrukare flyttade till landets västra delar. På 1600-talet hörde man dagligen finska i Stockholm, tio procent av stadens invånare var finsktalande. När Sverige förlorade Finland till Ryssland år 1809 drogs gränsen längs Torneälven så att en stor finskspråkig befolkning blev kvar på den svenska sidan. Under andra världskriget skickades 80 000 finska krigsbarn till Sverige och under -50 -60, och -70-talet kom hundratusentals finländare till Sverige för att arbeta inom industrin där det behövdes arbetskraft.

Sverigefinnarnas dag firas den 24:e februari på Carl-Axel Gottlunds födelsedag. Gottlund var finsk folklivsforskare och språkpolitiker. Han reste som ung student på 1800-talet till Värmland och Dalarna för att hitta svedjebrukare som hade flyttat dit på 1500-talet. Orsaken till flytten var att kungen hade lovat dem skattefrihet om de bosatte sig där. Gottlund fann skogsfinnarna som hade bevarat sitt språk och sina seder och sin kultur. Gottlund försvarade finskans ställning och sverigefinnarnas rättigheter.

Kaisa Vilhuinen var den sista runosångaren i Värmland. Hon gav denna besvärjelse till sin son för att köra bort getingar. "Ampiainen pimpiäinen, pienlintu, pistä piikkis piiloon, pistä kiviä, kantoja. Älä minua pistä!"