Suomi

Tervetuloa viettämään kansainvälistä äidinkielen päivää 21. helmikuuta. Välkommen att fira Internationella modersmålsdagen 21 februari.

Suomen kieli

Suomen kieli on virallinen kieli Suomessa ja yksi viidestä kansallisesta vähemmistökielestä Ruotsissa. Suomen kielellä  on  aina ollut tärkeä merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja identiteetissä. 

Suomen kielen oppiminen voi olla haasteellista, mutta suomi ei ole kuitenkaan niin vaikea kieli kuin luullaan. Suomea kirjoitetaan niin kuin puhutaan ja sanat taipuvat säännöllisesti.  Kielessä on monia loogisia piirteitä,  esimerkiksi se, että sanoilla ei ole sukua eikä määräisiä artikkeleja (koira, en hund -en).  Sanat taipuvat ja sijapääte liitetään sanan loppuun. Myös verbit taipuvat sekä persoona- että aikamuodoissa. Suomen kielessä on runsaasti vokaaleja, lyhyt vokaali kirjoitetaan yhdellä kirjaimella ja pitkä vokaali kahdella kirjaimella.  Suomen kieli  luo uusia sanoja: telefon on puhelin ja dator on tietokone.  Sanoja muodostetaan  myös johtamalla vanhasta sanasta, esim. sanasta kirja voi muodostaa sanat kirjoittaa, kirjasto, kirje, kirjailla, kirjailija, kirjasto jne.

Suomen kieli kuuluu suomalaisugrilaiseen kieliryhmään,  joka on osa laajempaa uralilaista kielikuntaa. Viron ja karjalan kieli ovat suomen lähimpiä kielisukulaisia.  Saamen kieli kuuluu samaan kieliryhmään  ja unkarin kieli on kaukainen kielisukulainen. Uralilaisten kielten puhujia on yhteensä noin 24 miljoonaa, mutta valtiollisia, kansallisia kieliä ovat vain suomi, viro ja unkari.  Muut 44 uralilaista kieltä ovat vähemmistökieliä  ja  vakavasti uhanalaisia. Suomen kielen sanat silmä, vesi ja kala ovat vanhimpia sanoja, jotka löytyvät suomen sukukielistä vielä tänään ja joita kantakielen puhujat käyttivät 6000 vuotta sitten. 

Finska språket är ett officiellt språk i Finland och ett av Sveriges fem nationella minoritetsspråk .  Språket har alltid spelat  en viktig roll i finsk nationell och kulturell identitet.

Finskan hör inte till de svåraste språken bland världens alla språk även om det kan kännas en utmaning  att lära sig finska.  Man skriver finska som man talar och grammatiken är  relativt logisk. Orden böjs regelbundet och det finns inte så många undantag. Kasusändelser läggs på  slutet av ord: talossa betyder i huset, pöydällä, på bordet och kouluun, till skolan.   Finska verb har person- och tempusböjning.  Substantiv har ingen artikel eller bestämt form : koira, en hund -en.  Finskan är rik på ord med vokaler. Korta vokaler stavas med en bokstav, långa vokaler stavas med två bokstäver  (tuli-tuuli, eld-vind , uni-uuni, sömn-ugn) . Finskan skapar egna ord: dator heter tietokone och telefon är puhelin. Speciellt är även att av ett gammalt ord kan bildas  nya ord med avledningsändelser, t.ex. av ordet kirja (bok) kan bildas kirjoittaa (skriva), kirjasto (bibliotek), kirje (brev) osv.

Finskan tillhör den finskugriska språkgruppen som är en gren av den större uraliska språkfamiljen. Finskans närmaste språksläktingar är estniskan och karelskan. Samiska språk hör till samma språkgrupp, ungerskan är en avlägsen släkting. 24 miljoner människor pratar uraliska språk men  det finns bara tre  statliga, nationella språk:  finskan, estniskan och ungerskan.  Andra 44 språk är minoritetsspråk och de är utrotningshotade. Orden silmä (öga),  vesi (vatten), kala (fisk) finns i alla uraliska  språk och de tillhör de äldsta ord som  talare av stamspråket använde  6000 år sedan.

Suomen kielellä on rikas kirjallinen perinne.  Kansalliskirjailija  Aleksis Kivi kirjoitti ensimmäisen suomalaisen romaanin Seitsemän veljestä, Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ilmestyi sotien jälkeen ja Tove Janssonin muumipeikot tunnetaan koko maailmassa.

Finskan har en rik litterär tradition. Nationalförfattaren Aleksis Kivi skrev den första finska romanen Sju bröder,  Väinö Linnas roman Okänd soldat utkom efter andra världskriget och Tove Janssons  mumintroll är kända över hela världen.