Historia

Keskiaika

Saaramaalla on ollut asutusta ainakin jo 1500-luvulla. Vuonna 1551 laaditussa Lapveden kihlakuntaa ja Suur-Vehkanlahtea käsittävässä maakirjassa noudatettiin vanhaa jakoa nautakuntiin ja kokoveroihin. Saaramaalla oli yksi kokovero ja seitsemän savua.

Sippolan kylissä oli 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa ratsumiestiloja. Tiloilta varustettiin miehiä hevosineen sotaan. Saaramaalla Lauri Martinpojan tilalla varustettiin mies ja hevonen vuonna 1628. Ratsumestari Abraham Pistolkårsin komppaniassa, joka tarkastettiin 30.1.1672 Vehkalahdella, oli muiden Sippolan kylien miesten joukossa Saaramaalta Lauri Niilonpoika (Rantala) varustuksenaan hevonen, kaksi pistoolia, miekka ja kartussi.

Kapteeni Berndt Tauben komppaniaan, joka tarkastettiin Viipurissa 14.2.1672, kuului Saaramaalta Yrjö Jaakonpoika Permannon tilalta palvelija Simo Olavinpoika, Risto Eerikinpoika Nappulan tilalta palvelija Juho Matinpoika, Sipi Tuomaanpoika Purhon tilalta Yrjö Sipinpoika ja Tuomas Eerikinpojan tilalta Klemetti Tuomaanpoika. Kapteeni Bengt Danielssonin komppaniaan, joka tarkastettiin 30.1.1672 Vehkalahdella, kuului Saaramaalta Simo Martinpojan tilalta Olavi Simonpoika.

Kylän rautakuonalöytöjen hiiliajoitukset eivät ole vielä valmistuneet, mutta Saaramaan alueella on valmistettu rautaa mahdollisesti jo 1400-luvulla.

Asukasmäärä

Ruotsi-Suomen ensimmäisen väestölaskennan vuonna 1755 mukaan Saaramaalla oli siihen aikaan 69 asukasta.

Tilat vuonna 1797:

Talon numero Isäntä

1 Matti Rantala

2 Matti Kattelus

3 Matti Purho

4 Antti Nappula

5 Elias Permanto

6 Tuomas Knihtilä

1960-luvun alussa asukkaita oli yli 300.

2002 150 henkilöä 59 talossa (Tässä luvussa mukana Saaramaa, Saares, Kelkka)

1900-luku

Vuonna 1911 Saaramaan ja Haapalan kylät liitettiin Sippolan kuntaan. Aiemmin ne olivat kuuluneet Vehkalahden kuntaan. Vehkalahden kunnan virastot sijaitsivat Haminan kaupungissa, jonne Saaramaalta tulee matkaa lähes 40 kilometriä, ja tie oli mäkinen ja mutkainen. Hevosella ajettiin Haminaan, kun asiat niin vaativat. Sippolan kirkonkylällä oli v. 1911 kunnan virastojen toimipaikka ja kirkko. Kun Sippolan kunnan virastot siirrettiin Keltakankaalle, jonne rakennettiin myös sairaala, piteni asioimismatka sinnekin huomattavasti.

Saaramaan koulu

Saaramaan koulu valmistui 1910 ja sitä laajennettiin 1938. Lisärakennus tehtiin vuonna 1955. Koulu lopetettiin 1966. Lastenkodin siirto Sippolan kirkolle aiheutti koulun ennenaikaisen lopettamisen. Saares-Kelkan koulu toimi vuoteen 1995 asti, jonka jälkeen Saaramaan, Saareksin sekä Kelkan koululaiset kävivät Enäjärven koulua vuoteen 2005 asti.

Saaramaan koulun lisärakennus saatiin kyläläisten käyttöön vuonna 1996. Rakennus nimettiin Mäntyläksi. Rakennusta remontoitiin kyläläisten voimin.

Urheilukenttä

Urheilukenttä oli rakenteilla 1950-luvulla. Puut kaadettiin talkoilla, raivattiin kannot juurineen, risut poltettiin ja katerpillari tasasi maan. Kunta rakensi urheilukentälle juoksuradat. Kaikki työ tehtiin talkoilla. Urheilukentän vihkiäiset olivat vuonna 1956. Saaramaalla toimi silloin Sippolan Kunnon alaosasto, Saaramaan Sarastus.

Saaramaan kauppa

Saaramaalle saatiin Kaipiaisten osuuskaupan sivumyymälä 1918. Maa oli lohkaistu Mäkelän tilasta. Kauppa lakkautettiin 30.9.1995. Postitoimisto oli toiminnassa Saaramaalla 1960-luvun lopulta vuoteen 1991.

VPK-talo

Vuonna 1936 ei Saaramaalla ollut vielä urheiluseuraa. Paikallinen suojeluskunnan kyläosasto järjesti paikkakunnalla urheilutapahtumia kesä- sekä talvilajeissa. Suuri puute oli kuitenkin varsinaisista toimitiloista. Talvella 1936 tuli päätös rakentaa toimitilat. Talvella pidettiin tukkitalkoot, joilla saatiin taloon tarvittavat tukit, jotka Eemil Kattelus veisti hirsiksi. Veljekset Hinkalta ostettiin tarvittava määrä tukkeja lattia- ja panelitarvetta varten. Tukit siirrettiin Kannuskosken sahalle. Talkoovoimin ne noudettiin sieltä rakennuspaikalle Saaramaalle. Ikkuna- ja ovitarvikkeet toimitti Päivähongan puusepänverstas Kitulasta. Hirsien veistotyön suoritti Taavi Hautanen poikiensa Arvin ja Armaan kanssa. Muuraustyön suoritti Veljekset Riivari Metsäkylästä. Kulissien maalauksen suoritti neljän hengen työryhmä. Talon vihkiäisiä vietettiin marraskuun 11. päivä 1936. Kyläläiset esittivät Soppapakki-nimisen näytelmän ja lopuksi oli tunti tanssia.

Vaikka rakentaminen tapahtuikin suurelta osin talkootyönä, muodostui kuitenkin huomattavasti velkaa. Velka saatiin suurelta osin maksettua kyläläisten yhteen hiileen puhaltamisen ansiosta. Järjestettiin iltamia ynnä muita tapahtumia, paikkakunnan lotat hoitivat eri tilaisuuksissa ravintolatoimintaa kartuttaen tällä tavalla rahavaroja. Velka saatiin lähes maksettua ennen talvisotaa.

Vuonna 1944 rauhanehtojen mukaan suojeluskunnan omaisuus oli luovutettava valtiolle. Rauhan palattua kyläkunnassa päätettiin ostaa kyseinen Kokkomäki rakennuksineen valtiolta takaisin kylän omistukseen 100 000 markalla. Velkaa täytyi ottaa 20.000 markkaa. Martti Lehtinen ja Anton Kattelus takasivat tarvittavan rahasumman. Koska paikkakunnalle oli jo perustettu joulukuussa 1938 VPK , niin talo päätettiin ostaa VPK:lle. Kaupanteossa Helsingissä olivat Toivo Kattelus ja Toivo Ojala. Velka tuli maksetuksi vuoden 1953 loppuun mennessä.

VPK-talolla näytettiin elokuvia noin kolme kertaa kuukaudessa ja vuokratulot niistä olivat hyvänätulon lisänä. Myös iltamista ja tansseista kertyi tuloja talolle. Talvisodan jälkeen talo oli toista vuotta armeijan varastona. Siellä säilytettiin pioneereille kuuluvaa kalustoa räjähdysaineista alkaen.

Vasta 50-luvulla kun velka tuli maksetuksi alkoivat talon kunnostustyöt ja vilkas rakennusvaihe. Talo vuoritettiin, maalattiin, katto pellitettiin, piha tasattiin, sähköjohdot uusittiin ja raput kunnostettiin.

VPK:n puheenjohtajina ovat toimineet Toivo Kattelus, Martti Lehtinen, Juhani Lehtinen ja Pekka Ojala.

Lähteenä Eino Ojalan kokoama kirja "Saaramaan ja lähikylien historiaa"

Vanha kartta Saaramaan ympäristöstä vuodelta 1855.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/6862/URN_NBN_fi_jyu-2007823.pdf

Vuonna 1936 valmistunut nykyinen VPK:n talo

Toivo Ojala heinätöissä Saaramaalla 1930-luvulla