Mustaterrierin rotumääritelmä ei sano mitään koiran luonteesta, mutta kotimaassaan sen arvo on työkoirana. Se on voimakas, lahjomaton ja nopea puolustusreaktioissaan. Kotioloissa se on hiljainen eikä liiku ympäriinsä turhanpäiten. Mustaterrieri on terävä koira, joka reagoi nopeasti ulkoisiin ärsykkeisiin. Sen työskentely on pitkäjänteistä ja sitkeää, se suorittaa annetut tehtävät loppuun saakka. Mustaterrierin ohjattavuus on kohtuullista ja se kykenee itsenäiseen ja oma-aloitteiseen työskentelyyn. Mustaterrierillä on suuri puolustushalu, mutta se toimii vain tosipaikan tullen.
Rotuyhdistys on määritellyt luonnetta suomalaisen luonnetestin mukaan seuraavasti, koiran on saatava vähintään +1 terävyydestä, luoksepäästävyydestä, hermorakenteesta ja laukaisupelottomuudesta (suluissa rotuyhdistyksen suositus):
Toimintakyky (+1): Suhtautuu rohkeasti tuntematonta kohtaan.
Toimintakyky on luonteenominaisuus, jonka avulla koira kykenee toimimaan oikealla tavalla ilman ulkoista pakkoa, todellisten vaaratilanteiden tai luuloteltujen vaaravaikutusten keskellä joutumatta pelon valtaan, keskeyttämättä toimintaansa. Tämä ominaisuus on lähinnä rinnastettavissa inhimilliseen käsitteeseen "rohkeus". Testissä tarkkaillaan ennen kaikkea koiran kykyä järjestelmälliseen toimintaan hämmennyttyään tai pelästyttyään.
Terävyys (+1): Puolustaa itseään todellista tai luuloteltua uhkaa vastaan.
Terävyys on koiran taipumus reagoida vihamielisesti odottamattoman ärsykkeen sattuessa. Tämä ominaisuus kertoo miten herkästi koira reagoi aggressiivisesti tuntemattomaan uhkaajaan.
Puolustushalu (+1): Voimakas halu puolustaa ihmistään, sekä tämän omaisuutta.
Puolustushalu on perinnöllinen ominaisuus asettua vaaratilanteessa puolustamaan ohjaajaansa ja itseään. Tällä arvosanalla kuvataan koiran synnynnäistä halua puolustaa uhattua laumaansa (=ohjaajaansa).
Taistelutahto (+2): Käyttää leukojaan ja lihaksiaan aktiivista toimintaa vaativissa tilanteissa.
Taisteluhalu on perinnöllinen taipumus nauttia taistelemisesta itsestään, leukojen ja lihasten käytöstä. Taisteluhalu on koiran synnynnäinen halu leikkimieliseen kamppailuun. Esimerkiksi monelle koiralle mieluisat riepotusleikit perustuvat tähän palveluskoirille tyypilliseen ominaisuuteen.
Hermorakenne (+2): Hallitsee hermonsa hyvin paineen alaisena.
Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä vahva- tai heikkohermoisuutta, joka ilmenee kun koira syystä tai toisesta joutuu voimakkaaseen, vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan. Tämä testin tärkein arvosana kuvaa koiran hermojen kokonaiskestävyyttä ja se näkyy testissä koiralle aiheutettujen paineiden sietokykynä.
Temperamentti (+2): Vilkas ja toimelias.
Temperamentti on kyky nopeasti reagoida ja järjestäytyneesti kohdata ympäristöärsykkeitä samoin kuin kyky nopeasti sopeutua muuttuneisiin tilanteisiin. Tämä arvosana kuvaa koiran kykyä havannoida ja osallistua ympäristönsä tapahtumiin, sen vilkkautta.
Kovuus (+1): Omaa hyvän koulutettavuuden. Muistaa kohtuullisessa määrin aikaisemmat ikävät kokemukset.
Koiran luonteen kovuudella tarkoitetaan sitä, miten koira antaa epämiellyttävän tuntuisten järkytysten vaikuttaa vastaiseen toimintaansa. Koiran kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia. Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään enää vapaaehtoisesti palaa uudelleen samaan tilanteeseen, kun kova koira taas unohtaa tapahtuneen heti, eikä "muista" tapahtumapaikkaa mitenkään.
Luoksepäästävyys (+3): Hieman pidättyväinen vieraita kohtaan, ei kuitenkaan saa olla arka tai vihainen.
Luoksepäästävyys Koiran suhtautuminen vieraaseen henkilöön. Tämä arvosana kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen, ystävälliseen ihmiseen. Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkaan mielistelemättä tätä.
***
Luonnetesti mittaa koiran erilaisia ominaisuuksia, kuten leikkisyyttä ja toimintakykyä. Luonnetesti ei yksinään kerro koko totuutta koirasta, vaan testiin vaikuttaa mm. omistajan oma käytös, tuomarin kokeneisuus, koiran sen hetkinen mieliala, säätila testin aikana (rankkasade, paahtava helle) jne. Esimerkiksi jos omistaja jännittää kovasti testiä, koira vaistoaa sen helposti ja voi ylireagoida testiosioihin.
Testissä on osioita, joissa haetaan koiralta reaktiota, kun reaktio tulee, osio on siltä osin ohi. Osion jälkeen koiran tulee palautua, esim. käydä nuuskimassa kelkkaa. Jos koira ei palaudu, testi keskeytetään.
Huolimatta luonnetestin puutteista, se kuitenkin kertoo jotain juuri omasta koirasta verrattuna muihin koiriin, jotka ovat tehneet saman testin. Koirarotujen välillä on suuria eroja ja niin pitääkin olla. Poliisi valitsee saksanpaimenkoiran sen ominaisuuksien tähden ja metsästäjä metsästyskoiran. Kaupungissa asuva perhe haluaa seurakoiran ja lammasfarmari paimenkoiran.
Ongelmat alkavat, kun ostetaan koira, jonka käyttöominaisuudet eivät vastaa käyttötarkoitusta. Palveluskoiran toivottu profiili luonnetestissä on erilainen kuin paimenkoiran, seurakoirankoiran tai metsästyskoiran. Kun vie koiransa luonnetestiin, ei ole tärkeintä, kuinka monta pistettä koira saa, vaan tärkeintä on, saako se pisteet oikeilta alueilta rotuprofiiliin nähden.
Kaksi esimerkkiä koirasta, joka sai 200 pistettä.
Luonnetestiä arvostelee aina kaksi kokenutta testituomaria, jotka yhdessä päättävät arvostelusta. Arvostelu koostuu pisteistä, sekä suullisesta palautteesta testin lopussa, jossa käydään läpi koiran ominaisuuksia. Koira voidaan testata, kun se on kaksivuotias.
***
Vuonna 2011 (testi on hyväksytty, jos koira saa 75 pistettä):